Valitettavasti tämän tekstin lähdettä ei ole löytynyt, kieleltään ja sisällöltäänkin se toki sopii hyvin vanhempien hengellisten laulukokoelmiemme maailmaan. Ainakaan vuoden 1701 virsikirjasta ("Vanha virsikirja") en säkeistöä onnistunut löytämään. Yhtä vähän vuonna 1790 suomennetusta "Siionin virsistä" tai samalta ajalta olevasta "Halullisten sielujen hengellisistä lauluista". Lounais-Suomessa vaikuttava herätysliike rukoilevaisuus on ottanut näistä vanhoista kirjoista uusiakin painoksia ja käyttää niitä edelleen omissa seuroissaan.
Viimeksi mainittuun kirjaan sisältyy hyvin samanhenkinen virsi (tai laulu) numero 95, joka on otsikoitu "Helvetin esimausta". Teksti on myös päätynyt Vilhelmi Malmivaaran vuonna 1893 perusteellisesti...
Iisalmen kirjastossa on vanhoja Iisalmen sanomia mikrofilmeinä ja paperisina vuosikertoina. Kirjastossa voi itse tallentaa mikrofilmeistä muistitikulle haluamansa osan lehdestä. Tämä on maksutonta. Voit myös ottaa paperikopioita lehtien vuosikerroista. Kopion hinta on 50 senttiä sivulta. Palvelukopioita ei oteta, eli kopioita ei lähetetä postitse asiakkaalle.
Jos asut Iisalmen Rutakko-kirjastojen alueen ulkopuolella, kysy kaukopalvelumahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Tarkempia tietoja saat ottamalla yhteyttä Iisalmen kirjastoon, alla yhteystiedot:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Kirjasto
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Tämän runon haluaisin kuulla -kirjoistakaan sitä ei löytynyt. Jos runo myöhemmin tunnistetaan, lähetän sinulle tiedon.
Netissä tätä runoa ("Hetkien helminauha") kierrätetään paljon anonyyminä tekstinä. Viola-tietokannasta löytyy viite Martti Rahkosen tämännimiseen sävellykseen. Sen alkusanat näyttävät menevän kuten kysymyksessäkin. Tekstin tekijäksi on tietokannassa merkitty Irja Virtanen. Tämä on kyllä ainoa viite, joten tieto lienee epävarmam eikä sitä voine ainakaan tekijänoikeudellisessa mielessä pitää vahvistettuna.
Heikki Poroila
Löytyisikö seuraavista ensimmäisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Löytyisikö seuraavista toisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Ulla on lyhentymä Ulrikasta. Muitakin selityksiä on : nimelle pidetään lähtökohtana myös Ursula –nimeä, ortodoksien keskuudessa Uljana –nimeä. Ulrika puolestaan on sisarnimi miehen nimelle Ulrik, joka tulee saksalaisesta nimestä Udalrich ja perustuu sanoihin ’uodal’ (omaisuus, perintötila) ja ’rich’ (rikas, mahtava) eli merkitys on perintörikas, perintötilallinen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1 saa tietoja nimien esiintyvyydestä eri aikoina. Ulla nimeä on annettu nimeksi eniten 1940-59. Yhteensä Ulla-nimisiä on 26072.
Lisää etunimistä kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (2004) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007...
Ainakin näistä kirjoista löytyisi:
- An encyclopedia of plants in myth, legend, magic and lore / Stuart Phillips (2012)
- David Taylor’s animal monsters : myths, legends, fantasies and facts / David Taylor (1987)
- Kaikki, mikä hengittää, ylistää Ikuista" : eläin ja ihminen ortodoksisessa perinteessä pyhien elämäkertalegendojen valossa / Aulikki Romakkaniemi (Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Uskontotiede, 1995)
- Eläimet : raamatunkohtia, joissa suoraan tai epäsuoraan mainitaan eläimiä ja niiden käyttöön, kohteluun ja huolenpitoon liittyviä asioita / Jalo Einola (2011)
- Sinikello : legendoja kasveista / teksti Kora Gädke-Timm (1978)
- Lasten kukkakirja 1 ja 2 / teksti: Bisse Falk & Lena Kallenberg (1985)
- Ystävämme...
Tulostaminen omaan sähköpostiin tulleista dokumenteista on mahdollista kaikissa HelMet-kirjastoissa. Tulosteet maksavat 40 senttiä sivulta.
Mikäli haluat varmistaa, että saat käyttöösi koneen juuri silloin, kun tulet kirjastoon, voit varata koneen ajanvarausjärjestelmästä (ks. linkki alla). Varaaminen edellyttää, että sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Voit myös varata koneen soittamalla siihen kirjastoon, jossa haluat asioida. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
Mikäli sinulla ei ole voimassa olevaa kirjastokorttia, varaa mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Suomen kansan vanhoissa runoissa Panu esiintyy tulen ja liekin synonyyminä useissa runoissa. Suomen kansan vanhat runot ovat myös internetissä ja niistä voi hakea hakusanalla Panu. http://skvr.fi/#/%7B%22content%22:%22aloita%22%7D Aimo Turusen teoksen Kalevalan sanat ja niiden taustat, ilmestynyt 1979, mukaan sana panu esiintyy mm. runoissa Tulen synty, Pakkasen luku ja Ison tammen runoissa sekä Ilmarisen Sotijan loitsussa. Zacharias Topeliuksen Maamme-kirjassa luvussa 95 Panu mainitaan auringon poikana. Uno Harva mainitsee kirjassaan Suomalaisten muinaisusko, joka on ilmestynyt vuonna 1948 sivulla 195 panun balttilaisperäiseksi sanaksi, joka on olennoitu...
Helmet-kirjastojen unohtuneen tunnusluvun tilalle saat uuden käymällä jossakin Helmet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokorttisi ja henkilötodistus.
Jos meillä on tiedossa sähköpostiosoitteesi, voit saada uuden tunnusluvun myös tunnusluvun palautustoiminnolla. En kuitenkaan löytänyt nimelläsi kirjastokorttia lainkaan. Olisiko edellisestä kirjastonkäytöstäsi jo niin kauan aikaa, että korttisi ei enää ole voimassa? Tai onko sukunimesi vaihtunut? Näissä tapauksissa saat uuden kortin tai voit tulla päivittämään tietosi kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
Tietoa kirjastokortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kokeilin varata toisen ja kolmannen tuotantokauden DVD:t ja onnistui - ehkä palvelussa on ollut tilapäinen häiriö silloin kun kokeilit tehdä varauksia. Kokeile uudelleen ja jollei onnistu soita tänne Sellon kirjaston pajaan (09)81657607 niin yritetään yhdessä.
Ilmoitus EI saatavilla tulee näkyviin hakuun silloin kun kaikki kappaleet ovat lainassa niin kuin noiden kanssa nyt on.
Tässä tulee ongelmaksi sellaisen koneen löytäminen, jossa on vielä korppuasema. Näitä koneita oli käytössä 2000-luvun vaihteessa. Ja käyttöjärjestelmät ovat muuttuneet. Mahtaisivatko muistitikku ja korppu "keskustella" keskenään.
Mikkelin pääkirjastossa on digitointipiste, mutta kysymyksesi kaltaisia asioita sielläkään ei pysty tekemään.
Osaisikohan joku alan harrastaja auttaa! Googlella voisi kokeilla hakea digitointipalstoja ja -keskusteluja.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 14.2.2008(http://www.kysy.fi/kysymys/mika-se-se-hieveri-kun-henki-hieverissa):
Suomen murteiden sanakirjasta löytyi mahdollinen selitys: hieveröinen, hieverö. Hieveröinen tarkoittaa hintelää, heiveröistä.
Suomen kielelle tyypillinen alkusoinnuttelu - sanat alkavat samalla vokaalilla/vokaaleilla, konsonantilla tai konsonantilla ja vokaalilla - näkynee ilmaisussa henkihieverissä. Samantapaisia sanontoja ovat typötyhjä, täpötäysi, apposen auki, selko selällään jne. Näin kerrotaan, että joku on todella tyhjä tai täysi tai kuolemaisillaan, kuten henkihieverissä oleva olento on.
Suomisanakirja (http://www.suomisanakirja.fi/henkihieveriss%C3%A4):
henkihieverissä
hyvin heikkona, henkitoreissa,...
Muistamasi kirja voisi olla Kari Levolan Unisieppari, joka ilmestyi vuonna 2007. Tässä nuortenkirjassa yksinäinen Aleksi tutustuu Emiliaan. Kirja esitellään tarkemmin kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud02e1ec0-70f6-4eed-b8b7-05…
Runoa ei valitettavasti ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sinulle tiedon.
En onnistunut löytämään tällaista ryhmää Suomesta. Alla yksi englanninkielinen Beat generation -facebookryhmä:
https://www.facebook.com/pages/The-Beat-Generation-1950s/362239380498
Suomalaisen fraasisanakirjan (3., uudistettu painos, 1981, toim. Sakari Virkkunen) mukaan "poika eli 'poikalykky' on odotettavissa sille, joka juo pullosta viimeiset pisarat. 'Pojaksi' nimitetään myös tekeillä olevaa pontikka-annosta, samoin viinapulloa ja sen sisältöä."
Sanonnan mukaan toivotaan siis sitä, että viimeiset pisarat pullosta juovalle syntyisi poikalapsi.
Suomalaisessa fraasisanakirjassa on myös esimerkkejä kirjallisuudesta poika-sanan käytöstä pontikan ja pullon merkityksessä: "Sitä kunneltiin ja taputeltiin hellästi, ja kun se hetksi unohtui, sanoi joku: / - Mikäs tuolla reppujen alla pihisee. / - Poikahan se siellä. / Kiljuannos oli jostain syystä saanut nimen 'poika'." Linna: Tuntematon sotilas.
Shakespearen Romea ja Julia on suomennettu useampaan otteeseen. Tässä eri kääntäjien versiot kysytyistä säkeistä.
Paavo Cajander (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1881):
"Oi, Romeo, Romeo! Miksi olet Romeo?
Isäsi, nimes kiellä; tai jos sinä
Et sitä tahdo, vanno lempes mulle,
Ja Capulet en enään ole minä.
Yrjö Jylhä (Otava, 1955):
"Oi Romeo! Miks olet Romeo?
Isäs ja nimes kiellä; tai jos sitä
et tahdo, vanno rakkautes mulle,
ja Capulet en enää ole minä."
Marja-Leena Mikkola (WSOY, 2006:
"Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo?
Hylkää isäsi ja kiellä nimesi,
tai jos et tahdo, vanno että rakastat,
enkä minä silloin ole Capulet."
Monissa pääkaupunkiseudun suurissa kirjastoissa on italiankielisiä lastenkirjoja (esim. Vantaalla Tikkurila, Espoossa Sello, Helsingissä Pasila). Kirjoja voi varata tai voi pyytää kirjaston virkailijaa tekemään varauksen. Esim. näissä satukirjoissa on kuvitus:
TEKIJÄ Piumini, Roberto
TEOS L'albero delle fiabe : tante altre storie
TEKIJÄ Piumini, Roberto
TEOS Poco prima della notte
Tämä on helppolukuinen ja humoristinen mukaelma Punahilkasta (kuvitettu):
TEKIJÄ Denti, Roberto
TEOS Cappuccetto Oca
Oheisista linkeistä saa näkyviin listoja italiankielisistä saduista, kuvakirjoista ja helppolukuisista kirjoista, joita on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista:
sadut:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sadut%29%20f%3A1%20l%3Ai…...
Voit tilata kirjan muualta Suomesta Helsinkiin käyttämällä HelMet-kirjastojen kaukopalvelua. Tarvitset HelMet-kirjastokortin. Kaukopalvelu toimittaa kirjan haluamaasi Helsingin lähikirjastoon. Palvelu on maksullinen.
Täältä voit tehdä kaukopalvelupyynnön:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Täältä löytyy tietoja hinnoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tietoa kaukopalvelusta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
