Kirjasto 10:ssä on kopiokone, jolla voit skannata omalle muistitikulle tai suoraan omaan sähköpostiisi. Kympissä on myös muutama lainattava skanneri, joita voidaan käyttää kaikkien tietokoneiden yhteydessä. Palvelu ei maksa mitään.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Kyseinen katkelma on Goethen Faustin I osasta, näytöksestä, joka on nimetty ”Alkunäytös taivaassa”.
Faustista on kolme suomennosta, Kaarlo Forsmanin (1884), Valter Juvan (1916) ja Otto Mannisen (1934).
Tässä Kaarlo Forsmanin suomennos kyseisestä kohdasta.
HERRA.
Vapaasti tepastellos silloinkin!
En saata vihata sun moisias.
Hengistä kieltävistä vähimmin
Mua vaivannut on konsaan veitikas.
Kuink' altis ihminen on velttouteen
Ja mielii huoletonna huikennella!
Silloinpa työnnän hälle perkeleen…
Saatte Juvan ja Mannisen suomennokset samasta kohdasta sähköpostiinne.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/3023
http://www.gradesaver.com/goethes-faust/e-text/prologue-in-heaven
http://www.gutenberg.org/files/18348/
https://finna.fi
http://www....
Aikaan ja paikkaan tutustumisen voisi aloittaa Sergio Sinay & Miguel Angel Scenna kirjalla Che Guevara vasta-alkaville ja edistyville.
Klassikko taitaa olla Ernesto Che Guevaran Moottoripyöräpäiväkirja jolla on myös jatko-osa Tien päällä taas.
Markku Saksan matkakertomus Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan sekä Jukka Koskelaisen Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous : suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa kertovat tämänhetkisestä tilanteesta Latinalaisessa Amerikassa.
Gabriel Garcia Marguez on kirjoittanut teoksen Miguel Littínin maanalainen seikkailu Chilessä.
Jesús Manuel Martinezin elämäkerta Salvador Allende ja Chilen kohtalonvuodet sekä Pierre Kalfon elämäkerta Allende : Chile: 1970-1973 : cronica kertovat...
HelMetissä Chilen karttoja on aika niukasti.
Löysin vain yhden Special Chile, Patagonia , josta kerrotaan näin maps: Around Santiago, Easter Island, Península Valdés. City maps: Central Santiago, Arica, Iquique Antofagasta, La Serena, Punta Arenas.
Matkaoppaita löytyy useita, mutta tiekarttoja niissä on niukasti. Uusin opas on Chile & Easter Island 2015. Se on vasta tilattu, joten sitä ei saa heti käsiinsä. Vanhempaa painosta 2013, löytyy hyllystä.
Nettihaulla löytyi ladattava tiekartta.
http://www.vidiani.com/large-detailed-road-map-of-chile-with-all-cities…
Vidiani.com
Garmin myy navigaattorikarttoja myös Chileen. Hinta noin 80€.
Tässä muutamia suosituksia:
Green, John: Arvoitus nimeltä Margo tai Tähtiin kirjoitettu virhe
Smith, Jennifer E.: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Zusak, Marcus: Kirjavaras
Shaw, Ali: Tyttö joka muuttui lasiksi
Sarjakuvabonus:
Tee, Tea: System error
Oulun Kirjastoreitti -sivustolla http://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/kirjallisuusdiplomi on lista lukiolaisten kirjallisuusdiplomista http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=1beedfff-6486-4f80-…
Mikäli tyttärenne haluaa, hän voi pyytää lisää lukusuosituksia lukuoppailta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukuopas
Kotilieden kansikuvista ei löytynyt luetteloa. Kuopion Varastokirjaston Kontentti-tietokannan (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php ) kautta löytyy mm. Kotilieden sisällysluetteloita. Tätä kautta löytyy tieto neljästä Väinö Hämäläisen Kotiliedessä julkaistusta taidejäljennöksestä, mutta kansikuvia ei tätä kautta voi etsiä. Tiedot taidejäljennöksistä löytyvät alta:
http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/dump_kotiliesi.txt
Valitettavasti tietoa kysymäsi kuvan sijainnista ei löytynyt, mutta lehtiä voi tulla käymään läpi Pasilan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina. Lehdet ovat Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjaston alakerrassa. Sieltä löytyvät Kotiliesi vuodesta 1923 alkaen, Pääskynen (1907-1935), Suomen...
Helmet-kirjastojen kirjavarasto on Pasilan kirjaston alakerrassa. Kirjan saa sieltä lainattavakseen muutamassa minuutissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://finna.fi
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
Myllypuron mediakirjastolla ei ole omaa videotykillistä kokoustilaa, mutta asukastalo Myllärin kokoustila, jossa on videotykki, on varattavissa asukkaiden käyttöön erilaisia tilaisuuksia varten.
Asukastalo Myllärin tilan voi varata soittamalla numeroon 040 825 6956 tai sähköpostitse osoitteesta myllarin.tilavaraukset@hel.fi.
http://kaupunginosat.net/myllypuro/asukastalo-myllri-mainmenu-931/asuka…
Myllärin tilojen varauskalenteri on nähtävissä osoitteessa https://sites.google.com/site/asukastalomyllaeri/
Mikäli kyseessä on tilaisuus, jossa on kyse yhteistyöstä kirjaston kanssa, tilavaraus tulisi tehdä kirjaston kautta. Myllypuron mediakirjaston puhelinnumero on 09 310 85062.
Asia näyttää kiinnostaneen muitakin, keskustelua (joka tosin menee syrjään asiasta)
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2461437/saaristoni
Kirjan suomennos (Elvi Sinervo) on muuten kolmisenkymmentä sivua laajempi kuin alkuteos ja siinä tekijä liikkuu selvästi paikallistetussa ympäristössä eli Inkoon Barösundin maisemissa. Samassa yhteydessä käsitellään kuitenkin myös Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee melko etäällä Barösundin maisemista.
Ehkä Tikkanen on kuitenkin kirjailijan vapaudella koonnut kirjansa materiaalin eri puolilta Suomen saaristoa.
Tikkanen, Henrik
Minun saaristoni. - Tammi, 1970
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että jos jostakin nimekkeestä on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin tämä varaus on käsitelty lähtemään noutokirjastoon.
Varaukset käsitellään kirjastoissa mahdollisimman nopeasti. Uusimista kannattaa kokeilla jonkin ajan kuluttua uudelleen.
Pahoittelen tästä järjestelmän ominaisuudesta aiheutuvaa haittaa.
”Ivan Denisovitšin päivän” arvosteli ”Parnassossa” Kai Laitinen jo vuonna 1963. Olisikohan kyse kuitenkin Marja-Leena Mikkolan Solženitsynia käsittele essee ”Tyrannit, kavaltajat ja vangit”? Se löytyy ”Parnasson” numerosta 5/1971 (s. 293–300).
Valitettavasti ei voi. Se johtuu siitä, ettei kirjastojärjestelmään ole liitetty mitään pankkitunnusten kaltaista toissijaista kirjautumisjärjestelmää. Kenties sellainen on joskus tulevaisuudessa mahdollista, mutta tällä hetkellä kirjautumiseen tarvitsee kirjastokortin numeron.
Kortin numeron voi toki kysyä tarvittaessa kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, mutta jos kortti on lopullisesti kadonnut, kortti täytyy vaihtaa, jolloin numero muuttuu.
Kysymys on kovin laaja, oikeastaan kokonaisen tutkimuksen laajuinen. Kirjastosta käsin emme pysty valitettavasti tällaista selvitystä laatimaan.
Jokaisessa maassa tilanne on myös edennyt omalla laillaan maan muun historian mukaan, joten jokaisen valtion tilanne vaatisi oman selvityksensä.
Tässä vain muutama huomio Suomesta. 50 vuotta sitten Suomessa ei ollut vielä supermarketteja. 1960-luvulla rakennettiin kauppakeskuksia, mutta paljon oli vielä pieniä lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita, ja vasta vähitellen alettiin siirtyä omavaraistaloudesta kaupan aikakauteen. Tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta, joista saat toivoakseni myös lisätietoja aiheestasi:
http://www.kesko.fi/yritys/Historia/
http://kehittyvaelintarvike.fi/...
Suomessa tämä kirja on ainoastaan Turun kaupunginkirjastossa. Se kuuluu heidän vanhaan kokoelmaansa, ja sitä voi pyytää tutkimuskäyttöön erillisellä luvalla.
Kirja kuuluu Ruotsissa julkaistuun sarjaan, ja se on joidenkin ruotsalaisten kirjastojen kokoelmissa. Koska kirjaa ei ole Suomessa saatavana kotilainaan, voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukopalvelupyyntölomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Uros-nimitystä käytetään yleensä suurikokoisista nisäkkäistä, mutta tarkempaa tietoa termien alkuperästä ei meidän lähteistämme löytynyt.
Kysyimme tarkempaa vastausta Kotimaisten kielten keskuksesta.
Tässä erityisasiantuntija Kirsti Aapalan vastaus:
"Koiras ja uros ovat osittain toistensa synonyymeja: molempia voidaan yleiskielessä käyttää merkitsemässä eläinlajin urosta, ja lisäksi uros tarkoittaa myös täysikasvuista miestä tai sankaria (tieto löytyy mm. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Veijo Meren Etymologinen sanakirja on ennemminkin kaunokirjallisuutta eikä sitä kannata käyttää lähteenä.)
Uros on näistä kahdesta vanhempi. Siitä on kirjallisia tietoja jo Mikael Agricolalla, siis niin kaukaa kuin suomenkielistä...
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Gustaf Nordqvistin lauluun "Jul, jul, strålande jul" eli suomeksi "Joulu armahainen" on suomenkieliset sanat tehnyt Aatu Leinonen.
https://finna.fi
http://www.hs.fi/muistot/a1305989906249
Voisikohan kyseessä olla tämä, F. E. Sillanpään kertomuksesta Elon virta vilahtelee peräisin oleva katkelma?
"Ja juuri sillä hetkellä, jolloin höyryävistä saunoista kuuluu vihdan rapsutus, silloin alkaa joulu. Se ilmestyy kenenkään huomaamatta tanhuville, koko vihertävän tähtisen taivaan alle. Muutaman hetken siinä vielä on jotain juhlallista odotusta, silloin kun pihoissa liikkuu saunasta ääneti palaavia ihmisiä. Mutta kun ovet heidän jälkeensä ovat painuneet kiinni, silloin on rauha vihertävän taivaan alla."
Kertomus on julkaistu alun perin kokoelmassa Ihmislapsia elämän saatossa (1917) ja sittemmin mm. teoksessa Kootut teokset. 1, Elämä ja aurinko ja nuoruuden kertomukset (Otava, 1988).
HelMet hausta ei löytynyt kovinkaan paljon tästä aiheesta.
Oikeastaan vain teos In Paul Klee's Enchanted garden täytti hakuehdot jos asiasanoina ovat kuvataitelijat + kasvit.
Frank monihaku löysi lukuisia viitteitä jo pelkästaan Aalto yliopiston taidepuolelta.
Haulla: avainsana kasvit, rajaus kirjat löytyvät
esim. Sari Savikko: kasvien taide
Teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys botaanisten kuvien historiasta. Samalla se on ensimmäinen yhteiskuva suomalaisista tekijöistä puupiirtäjä Daniel Medelplanista von Wright -veljeksiin ja Ebba Masaliniin. Kirjan yli 400 kasvitaulua ja kukkamaalausta havainnollistavat, kuinka kasveja on eri aikoina kuvattu. Teksti kertoo, ketkä ja miksi kasveja kuvasivat ja millaisia haasteita botaanisen...
