Espoon kaupungin sivuston mukaan Espoo jakaantuu viiteen kaupunkikeskukseen (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus) ja pienempiin paikalliskeskuksiin (Kauklahti ja Pohjois-Espoon Kalajärvi):
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat
Espoon virallisen kaupunginosaluettelon mukaan Lystimäki ja Tontunmäki eivät ole virallisia kaupunginosia:
http://www.espoo.fi/download/noname/%7B1FB2DFBE-D345-44E0-A003-B7082925…
Wikipedia-artikkelin mukaan Lystimäki on Olarin kaupunginosan osa-alue ja Tontunmäki Niittykummun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Espoon_kaupunginosista
Nimi on suosittu erityisesti Itä- ja Keski-Euroopassa. Unkarissa nimipäivä on 19.5., Tsekissä 18.6., Kroatiassa 13.11. ja Slovakiassa 27.11. Suomen nimipäiväkalenterissa nimeä ei ole.
Fantasiasarjoista ehdotan Timo Parvelan Sammon vartijoita, joka perustuu Kalevalan tarinoihin, Suzanne Collinsin maanalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuvaa Alismaan tarinoita, Derek Landyn huumorikauhua Keplo Leutokalmasta, Michael Scottin toiminnallista Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuuksia ja Michael Grantin Mahtavat 12 -sarjaa. Tolkienin Hobitista voi aloittaa tutustumisen Taruun sormusten herrasta. Dekkari- tai seikkailusarjoista kannattaisi kokeilla vanhaa 3 etsivää -sarjaa, josta on äskettäin otettu uusia painoksia, ja Per Olof Enqvistin hauskoja ja jännittäviä kirjoja Kolmen luolan vuori ja Kolmannen luolan salaisuus. Neropatin päiväkirjan tyylisiä sarjoja ovat Stephan Pastisin Timi Möhläri, Lincoln Peircen Iso Nipa ja...
Kuvaus tuo mieleeni Alex Marleen kirjan Hei sitten, ukki.
[Helsinki] : Kirjapaja, 1983
ISBN 951-621-346-4 sidottu
Sateenkaarikaloja en siitä muista, mutta kirja kertoo isoisän ja lapsenlapsen keskusteluista ja päätyy ukin kuolemaan.
Toinen samoihin aikoihin ilmestynyt kirja joka voisi olla etsimäsi on
Wolf, Winfriedin Jouluaatto isoisän luonaHelsinki:Lasten keskus, 1994
ISBN 951-627-622-9 sidottu
Helmet-haulla löytää uudempia kirjoja kuolemasta, jos kirjoittaa sen tarkennetussa haussa aiheeksi ja rajailee sitten aineistoa lasten kokoelmaan ja kuvakirjoihin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1591208__Sd%3A%28kuolema%2…
Tarkoittanet Reijo Lumisalmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Ystävälle, joka on kuultavissa Jamppa Tuomisen esittämänä lukuisilta äänitteiltä.
Valitettavasti valssin nuottia ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa eikä myöskään erillisenä nuottina.
https://finna.fi
TEOS Arvo-sedän iltasatukirja / kuvittanut Inge Löök
JULKTIEDOT [Helsinki] : Arvo ja Lea Ylppö säätiö, 1992
ULKOASU 39 s. : kuv.
Standard no 952-90-4150-0 sidottu
HEL LUOKKA 1.7
ALKUTEOS 90
Kyseinen teos löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan varastosta.
Kyseessä on kuvakirja "Kaksitoista tanssivaa prinsessaa", jonka kuvittaja on Errol Le Gain. Tarina on kerrottu Grimmin veljesten mukaan. Kustantaja on Gummerus ja julkaisuvuosi 1978.
TEKIJÄ Le Cain, Errol, kuvittaja
TEOS Kaksitoista tanssivaa prinsessaa : Grimmin veljesten mukaan / kuv. Errol Le Cain ; suom. Kaija Kauppi
JULKTIEDOT Jyväskylä : Gummerus, l978
ULKOASU [32] s. : kuv. ; 20 x 25 cm
Standard no 951-20-1624-9 sidottu
ESP LUOKKA 1.79
HEL LUOKKA 1.79
KAU LUOKKA 1.79
Kysymyksestä ei tule esille onko kyseessä Lumme-kirjastoja koskeva kysymys. Koska asuinkunta on Lumme-kirjastojen alueelta niin oletamme näin. Lumme-kirjastojen asiakasliittymässä asiakas pystyy tekemään nidekohtaisen varauksen. Käytännössä tähän on erittäin harvoin tarvetta. Asiakas saattaa olettaa, että oman kunnan kirja tulee jonossa nopeammin. Useinkaan näin ei ole. Tällä viikolla on esim. tullut kolme kertaa vastaan se, että asiakas olisi saanut varauksensa nopeammin yhteisestä jonosta.
Luettelen tässä vain muutamia suomenkielisiä teoksia:
Haikara, Kalevi
Kuka surmasi sananvapauden : muistokirjoitus, 1984
Leino-Kaukiainen, Pirkko
Sensuuri ja sanomalehdistö Suomessa 1891-1905. - Suomen historiallinen seura, 1984
Sensuuri ja sananvapaus Suomessa. - Suomen sanomalehdistön historia -projekti, 1980
Ekholm, Kai
Kielletyt kirjat. - 2. p. - Eduskunnan kirjasto, 1996
Ekholm, Kai
Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. - Jyväskylän yliopiston kirjasto, 2000
Tiellä sananvapauteen 1917-2017. - Into, 2017
Salminen, Esko
Aselevosta kaappaushankkeeseen : sensuuri ja itsesensuuri Suomen lehdistössä 1944-1948. - Otava, 1979
Salminen, Esko
Vaikeneva valtiomahti? : Neuvostoliitto/Venäjä Suomen...
Kansallisbibliografiamme tuntee uusimmaksi painokseksi 8. painoksen mutta painovuosi sille on 2012 (linkki viitteeseen on alla). Editan sivuilla tarkoittamanne 8-9 painokselle (2015) mainittu ISBN-numero on sama kuin mainitun biografian 2012 painoksen ISBN-numero, joten sisällössä ei pitäisi olla (kuin aivan pieniä) eroja. Tällä perusteella voin suosittaa vuoden 2012 painoksen lainaamista Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
https://finna.fi
Tämän kansanlaulun nuotit löytyvät seuraavista julkaisuista:
"Suuri harmonikkakirja : 88 suosikkisävelmää" (Warner Chappell 1997 - tässä ei todennäköisesti ole sanoja, mutta en pysty varmistamaan)
"Love : Kun katsoit minuun" (F-kustannus 2005, tässä on varmasti myös sanat, jotka on kirjoittanut Mirja Raes).
Molemmat kokoelmat löytynevät kirjastojen kokoelmista hyvin.
Heikki Poroila
Tämä Tatu ja Patu -elokuva ei ole vielä kirjaston kokoelmassa. Elokuvasta voi laittaa hankintapyynnön kirjaston verkkosivulla ja pyytää tekemään myös varauksen siihen.
James Price Johnsonin nimi esiintyy tallenteissa yleensä muodossa James P. Johnson. Tätä muotoa käytetään myös Helmet-kirjastojen tietokannassa.
Parhaiten hänen musiikkiaan pystyy Helmet-kirjastojen kokoelmista etsimään käyttämällä ns. perinteistä Helmet-hakua osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/ . Etusivun pudotusvalikosta kannattaaa valita hakutavaksi Tekijä ja kirjoittaa hakukenttään nimi muodossa "Johnson James P." Tällöin päästään seuraavaan tuloslistaan:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=johnson…
Tästä voi klikkaamalla valita alimman rivin, jolla Johnson on nimenomaan säveltäjän funktiossa. Saatu tuloslista voidaan vielä rajata koskemaan pelkkiä cd-levyjä käyttämällä sivun yläreunassa olevaa...
Tällaista kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Näistä voisi olla apua:
- Veera lääkärissä / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Kun pelottaa / Anna-Mari Kaskinen
Hyötyä voisi olla myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta, joilta löytyy mm. työkirja pelon kohtaamiseen ja pelkomittari:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_pelkaa/
Hieno kirja kaikenikäisille peloista ja niiden voittamisesta on Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä.
Kouvolan pääkirjaston lehtisali on hiljainen lukutila. Urban Office-tilassa heti eteisaulan vieressä on työpisteitä muusta kirjastotilasta eristetyssä rauhallisessa tilassa, mutta tilassa saa myös tehdä pienimuotoisia ryhmätöitä; lähes aina se on kuitenkin hiljaista aluetta.
Pääkirjastossa on myös muutamia varattavia tutkijanhuoneita. Niistä peritään viikkovuokra.
Jos "väärään kurkkuun" pääsee esim. ruoan muruja, henkitorven limakalvo ärtyy ja aiheuttaa voimakkaan reaktion, jolla elimistö pyrkii pääsemään eroon muruista. Jos ruoanpala kuitenkin pääsee keuhkoihin asti, voi seurauksena olla keuhkokuume.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta lähteiden mukaan vaikuttaisi siltä, että keuhkoissa ei voi olla mitään ylimääräistä ilman että siitä aiheutuisi ongelmia.
Lisää tietoa esim. näistä lähteistä:
http://tieku.fi/ihminen/elimisto/henkeen-vetaminen-kaynnistaa-turvatoim…
http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta/tukehtuminen
http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_teos=ltt&p_artikkeli=…
Tuhkimosta on olemassa lukuisia huomattavasti toisistaan poikkeavia suomennoksia. Lähinnä kysymyksen englanninkielistä sitaattia vastaavat säkeet taitavat olla Helmi Krohnin Tuhkimo-suomennoksessa (runosäkeet on kääntänyt Aune Krohn): " -- [kas, verta kenkään jää!] / Se liian pieni on, / sait väärän morsion." Kaarlo Merikosken mukaillen kertomassa Tuhkimossa tätä kohtaa ei ole lainkaan, ja monessa muussa versiossa ollaan sangen kaukana kysymyksen lausahduksesta. Esimerkiksi Raija Jänicken ja Oili Suomisen Grimmin sadut -suomennoksessa tämä kohta on tulkittu seuraavasti: "Kenkä jalkaa puristaa, yhä morsian kotona odottaa."
Ei ole mahdollista aivan suoraan sanoa, minkä ikäisille Erin Hunterin Soturikissa-kirjat sopivat. Lapset kehittyvät eri aikaan, joten vastaanottokyky vaihtelee. Neuvoisin, että jos sinusta tuntuu epämukavan hurjalta, älä lue – vielä. Voit ehkä lukea niitä hieman vanhempana. Jos tuntuu mukavan kutkuttavasti jännittävältä, voit lukea.
