Vuoden 2009 nimipäiväalmanakasta löytyvät tiedot etunimien yleisyydestä (suomenkieliset, ruotsinkieliset, ensimmäiset nimet, jälkimmäiset nimet)
https://almanakka.helsinki.fi/images/nimipaivat/nimiallakat/NimAll2009…
Suomenkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 311 lapsella (12. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 1466 lapsella (3. yleisin)
Ruotsinkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 24 lapsella (9. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 83 lapsella (3. yleisin)
Kirjastoalan työllistymisnäkymät ovat vaihtelevat mutta eivät missään ihan valtavan hyvät. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on kirjastoalan koulutusta, saattaa hakijoita yhtä paikkaa kohden olla valtavasti. Myös Helsingissä, jossa ei juuri alan koulutusta ole, hakijoita on runsaasti avoimiin paikkoihin. Toisaalta pienemmille ja suurista kaupungeista käsin syrjäisille paikkakunnille voi olla haastavampaa löytää koulutettuja kirjastomattilaisia. Erikoistaidoista – kuten kirjastoauton ajamiseen tarvittavasta koulutuksesta – voi olla joissakin paikoissa suurta hyötyä.
Harjoittelu on tosiaan hyvä väylä päästä työskentelemään kirjastossa, oppimaan käytännön työntekoa ja saamaan kontakteja kirjastoon. On varmasti plussa, jos...
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
Laki korkeakoulussa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta (Suomen asetuskokoelma 1959, numero 13) vahvistettiin 16.1.1959 ja tuli voimaan 1.7.1959. Täsmällisempiä ohjeita asiasta annettiin vastaavassa asetuksessa (Suomen asetuskokoelma 1959,numero 217) 8.5.1959.
Valtioneuvosto oli 20.9.1956 asettanut komitean valmistelemaan asiaa. Komiteanmietintö valmistui 19.6.1957 (Komiteanmietintö nro 11 - 1957).
Aikaisemmin valtio oli myöntänyt vähävaraisille korkeakouluopiskelijoille erilaisia stipendejä, komitean työskentelaikana tällaisia stipendejä sai noin joka kahdeksas korkeakouluopiskelija.
Ylioppilaan kirja XIII / toimittanut Kari Uusitalo. - Suomen ylioppilaskuntien liitto, 1960
Helsingin kaupunginarkistosta löytyy esimerkiksi seuraavat asiakirjat:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/Archive.action?res…
Liitteissä : BENGTSÅR.PD on varsin lyhyt historia.
Lisätietoja voit kysyä esimerkiksi oheisella lomakkeella Kaupunginarkistosta:
https://www.hel.fi/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/kaupunginarkisto…
Selasin myös useita kokoelmissamme olevia koulukoteja käsitteleviä kirjoja, mutta kyseisestä laitoksesta en löytänyt tietoja.
Paras yksittäinen teos suomalaisten sotavankien kartoittamiseen on Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän vuonna 2002 julkaisema "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa".
Teoksessa on liitteenä yli 4000 suomalaisen sotavangin tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta - sekä palanneet että vankeudessa kuolleet.
Sotavangeista on kerrottu koko nimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo, joukko-osasto, vangitsemispäivämäärä sekä -paikka, vapautumis- tai kuolinpäivä sekä myös muita lisätietoja vaihtelevasti.
Muita suomalaisista sotavangeista yleisesti kertovia teoksia ovat muun muassa:
Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 - miehet kertovat (2001)
Frolov, Dmitri: Sotavankinta Neuvostoliitossa - suomalaiset...
Helsingin Sanomien hs.fi/aikakone antoi nyt vastauksen kysymykseen: https://nakoislehti.hs.fi/f6fe3022-c582-4e80-8bdc-3006a4d030fc/4?q=
Helsingin Sanomien nro 278 1927 sivu 5 kertoo Toimi Helmisen surman jokseenkin yhtäpitävästi sukutarinan kanssa. (Kysyjän itsensä myöhemmin lähettämä tieto).
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. V.1920 jälkeistä aineistoa ja tekijänoikeuden alaista aineistoa voi käyttää vapaakappalekirjastoissa, kuten esim. Kansalliskirjastossa.
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut kyseistä runoa näillä tiedoilla. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Voisiko yrityksen nimi jonka haette olla Barker Textiles (Barker-Littoinen Oy)? En löytänyt tietoa Brahe Textiles yrityksestä.
Barkerista voi löytää jonkun verran tietoa netistä, mutta myös näissä kirjoissa:
Leinonen, Kaarina (toim.): Wechteristä Valvillaan: Suomen tekstiiliteollisuus 250 vuotta (1987)
Hyllyssä 64.3 LEI
Juva, Einar W.: John Barkering Puuvillatehdas 1843-1933 (1933)
Hyllyssä 64.3 JUV
Molemmat kirjat löytyvät Turun pääkirjastosta.
Muovista kantta tai kokonaista kupua kyllä mainostetaan monissa nettikaupoissa, mutta ihan oikeaa tuotetta heillä ei ole.
Torin ja Huutonetin seuraamista kannattaa siis jatkaa.
Kysyin kannen ja kuvun perään valion Facebook-sivuilta.
Luulen, että sinunkin kannattaa lähettää palautetta suoraan Valiolle. Jospa he ottaisivat hyvän tuotteen uudelleen myyntilistoilleen.
Tieto tuntuu olevan hyvin piilossa, olemme etsineet HAM:in julkiset veistokset palvelusta Julkiset veistokset https://www.hamhelsinki.fi/veistokset/, Löytöretki muistomerkeille : pääkaupunkiseudun julkiset teokset -oppaasta sekä arkkitehti Taucheria koskevista teoksista.
Aalto-yliopistosta tietoa ei löytynyt. Sieltä sain tällaisen vastauksen: Huutokonttorin seinän reliefin tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt Aalto-yliopioston kokoelmien avulla. Julkisten taideteosten luettelotkin sivuuttavat täysin tämän reliefin.
Kannattaisi varmaan kääntyä Helsingin kaupunginmuseon puoleen. Ehkä pitäisi selvittää, kuka on ollut Huutokonttorin rakennuttaja ja omistaja silloin, kun reliefin seinään sijoittamisesta on tehty päätös. Onko rakennuttaja...
Facebookissa näyttäisi ainakin olevan "Lehtikirppis" -niminen suljettu ryhmä, johon ehkä kannattaisi liittyä ja kysyä.
Helsingin Sanomia, Kuukausiliitteitä ja Teema-julkaisuja säilytetään kirjastossa määrätty aika, joka vaihtelee jonkin verran eri kirjastoissa. Tätä vanhempia lehtiä voi pyytää kirjastosta omaksi.
Kaikkein vanhimpia Kuukausiliitteitä säilytetään pysyvästi luettavina Pasilan kirjastossa ja Teema-julkaisuja Pasilan ja Tikkurilan kirjastoissa. Vanhimpia Helsingin Sanomia on Pasilan ja Tkuurilan kirjastoissa luettavina mikrofilmeillä.
Ystävällisin terveisin,
Anna Valtonen Espoon kaupunginkirjastosta
Eri lähteiden perusteella Yasmiinin tuoksu -yhteen versio on alkuperäinen. Ihanuuteni-kappale julkaistiin v. 1988 yhtyeen albumilla Äetsästä päivää (TELA 104). Kappaleen ovat säveltäneet Esa Kinnunen ja Harri Koivunen sekä sanoittanut Markku Mäkelä.
Ässät-yhtye julkaisi oman versionsa laulusta vuonna 1996 albumillaan Kuumaa huumaa. Myös Tanssiorkesteri Syke on leyvttänyt laulun albumilleen Villit bootsit (2003).
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ihanuuteni
https://finna.fi
Arkistojen portti -verkkopalvelun sivuilla kerrotaan, että kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä tai on ollut sen seuraaja. Alla lisää tietoa kansakoulujen arkistoista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut#Kansakoulujen_arkistot
Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/
Arkistot yleensäkin ovat vapaasti käytettävissä, mutta osalla aineistosta on käyttörajoituksia. Alla tietoa niistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Kirjailijat Juhani Siljo ja Maiju Lassila mainitaan useissa lähteissä. Pikaselailulla löytyi tietoja kirjailijoiden elämänvaiheista esim. seuraavista teoksista:
JUHANI SILJO
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Lassila, Pertti: Uuden aikakauden runous : ekspressionistinen tematiikka 1910- ja 1920-luvun suomenkielisessä lyriikassa (Otava, 1987)
MAIJU LASSILA
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Erho, Elsa: Maiju Lassila (Turun yliopiston väitöskirja, 1957)
Karhu, Eino: Suomen 1900-luvun alun kirjallisuus (Kansankulttuuri, 1973)
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään (WSOY, 1977)
Kansallisgalleria : suuret suomalaiset. [2....
Karkkilan kirjastosta kerrottiin, että vaikka ketään ei saisi ovesta sisään mennessään mukanaan päästääkään, ei sitä aina pysty estämäänkään. Vastuu on sisääntulijalla itsellään, ei sinulla.
Kirjastot eivät valitettavasti myy kokoelmiinsa kuuluvia teoksia pyynnöstä. Ainoastaan sellaiset teokset, jotka on poistettu kokoelmista esim. vähäisen lainauksen vuoksi, voidaan laittaa myyntiin.
Kirja saattaa kuitenkin olla myynnissä jossain verkkokaupassa.
Tällä hetkellä kyseinen kirja on myynnissä ainakin huuto.net-nettihuutokaupassa sekä antikvaari.fi-nettiantikvaarissa.
https://www.huuto.net/kohteet/burroughs--kerouac--ja-virtahevot-kiehuiv…
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1693581
Kannattaa myös tiedustella kirjan vuoden 2010 suomenkielisen painoksen kustantajalta Kustannusosakeyhtiö Sammakolta, olisiko heillä kirjaa varastossa. Heidän nettikaupastaan sitä ei löydy.
Sammakon yhteystiedot:
Kauppiaskatu 3, 20100 Turku...
