Kaikki HelMet-kirjastojen lainattavat aineistot löytyvät HelMet-tiedonhaun kautta. Varaaminen tapahtuu verkon kautta sen jälkeen, kun on kirjautunut kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella PIN-koodilla. Jos kaipaat tarkempaa neuvontaa, käy lähimmässä kirjastossa, henkilökunta auttaa kyllä.
VHS-videoitten siirtämisestä DVD-levyille ota yhteyttä Kaupunkiverstaaseen.
Heikki Poroila
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hyviä kirjalistoja S2-oppilaiden lukudiplomia varten sekä ala- että yläkouluun: https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi.
Myös Pirkanmaan lukudiplomin mukautetuista listoista löytyy sopivaa kirjallisuutta. Alakoulun listat löytyvät täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/pirkanmaan_lukudiplomi ja yläkoulun täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/lukudiplomi-nuoret.
En ole itse aiemmin tällaisen ilmaisuun törmännyt, mutta varttitunnin verkkoselailun perusteella uskaltaisin veikata, että kyseessä ei ole viljelypalstatoimintaan erikoistunut henkilö, vaan ilmaisulla viitataan erilaisilla keskustelu- ja treffipalstoilla viihtyviin miehiin (ja vastaavasti "palstamamma" on siellä viihtyvä nainen). Kaikki googlaamalla tulleet osumat viittasivat tähän, eikä vakavaa kilpaiijaa edes löytynyt.Heikki Poroila
Tätä tekstiä emme tunnistaneet. Mistä olette löytänyt sen? Voisiko kysessä olla omasta ystävälle omistetusta värssystä? Esimerkiksi virsikirjasta sitä ei löydy, etsin sitä avainsanalla uuden verkkovirsikirjan testiversiossa, https://beta.virsikirja.fi/, en löytänyt kirjastojen aineistohausta enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ enkä myöskään Youtubesta. Myöskään värssykokoelmista, esim. https://www.positiivarit.fi/ ei löytynyt tällaista tekstiä. Selailin myös kokotekstitietokantoja, joita on koottu Makupalat.fi:n kokotekstijulkaisuihin,http://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123417&sort=title&order=a… , mutta en löytänyt sieltäkään.
Kaikkeen taiteeseen pätee sama sääntö: kaupallinen arvo (siis se summa rahaa, jolla taide-esine vaihtaa omistajaa) riippuu kokonaan kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Jos taiteilija on tunnettu ja "arvostettu", hänen tekemänsä taide maksaa enemmän kuin sen, joka ei ole tunnettu ja "arvotettu". Jonkin verran objektiivista perustaa hinnoille syntyy taideteoksen valmistuskustannuksista eli iso öljyväritaulu on periaatteessa kalliimpi kuin kämmenen kokoinen grafiikanlehti. Mutta jos taiteilija kuuluu ykkösryhmään, myös se grafiikanlehti on kallis. Mitään arvostuksista riippumatonta hintaa ei taiteelle voida määritellä. Kaupallinen arvo voi myös muuttua rajusti kumpaankin suuntaan ihan kiinnostuksen mukaan.
Valokuvat poikkeavat varsinaisista...
Tähän ei ole yhtä vastausta. Kivenheitto ei ole orgainsoitunut urheilulaji, jossa olisi säännöt ja jonka väline, suorituspaikka ja tyyli olisi määritelty vertailukelpoisesti ja erityisesti jonka tuloksia olisi dokumentoitu luotettavasti. Heti nousee useita kysymyksiä: Minkä kokoinen ja muotoinen kivi olisi? Heitetäänkö paikaltaan, saako pyörähtää tai juosta vauhtia? Mitataanko heitto vaakasuoralla pinnalla vai rinteeseen kuten mäkihypyn pituus? Saako käyttää apuvalineenä linkoa tai heittovartta?
Guinnesin ennätyskirjaan on 1980-luvulla kirjattu lingolla avustetun kivenheiton ennätykseksi peräti 437 metriä. Pisimmälle ilman apuvälineitä heitetty esine on Guinnessin tuloksissa erityismuotoiltu frisbee-kiekko, tulos 406 metriä.
Optimaalisen...
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
Runo on jaettu neljälle riville ja sen suomennoksen ensimmäinen rivi alkaa näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan.
Antologia on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVain%20unen%20varjo__Oright…
Kyllä tämä on edelleen ihan kiinnostava työ, vaikka olen ollut kirjastonhoitaja jo yli 30 vuotta. Palkkahan ei ole iso, mutta työ on mielenkiintoista eikä ihan toistensa kaltaisia päivä tule.
Viime viikolla ( 20.-26.8.2018) lainattiin kaikista Kouvolan kirjastoista yhteensä 27023 teosta ja yksistään Kouvolan pääkirjastosta lainaan meni 10659 teosta.
Kyllähän niitä löytyy kirjastoista useita. Keräsin tähän vähän listaa uusimmista aihetta käsittelevistä teoksista, jotka löytyvät Kymenlaakson kirjastoista. Tietenkin myös kaukolainaaminen on mahdollista, jos tarvitset jotain tarkempaa tutkimusta aiheesta.
Sanaiset kansiot : suomen kielen vaietut vaiheet / Eloranta, Ville.
Kielen vuosituhannet : suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen / Lehtinen, Tapani.
Suomalaisten juuret / Kalevi Wiik.
Suomen kielen historia. 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa / Häkkinen, Kaisa.
Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen.
Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen / Kotilainen, Lari.
Ruotsin Itämaa :...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni...
Kysymyksessä siteerattu säe on peräisin Larkinin runosta Next, please, joka löytyy Pekka Saurin suomentamana nimellä Seuraava, olkaa hyvä antologiasta Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Voisiko kyseessä olla Dieter Hermann Schmitzin kirja Kun sanat ei kiitä: suomalaisinta sanaa etsimässä? Tämä romaaniksi luokiteltu kirja on ilmestynyt vuonna 2017. Tässä linkki kustantajan sivuille, jossa kirjasta on lyhyt kuvaus: https://atena.fi/kun-sanat-ei-kiita
Valitettavasti tätä levytystä ei HelMet-kokoelmaan ole hankittu, eikä sitä näy missään muussakaan julkisessa kokoelmassa olevan. Suosittelen tekemään hankintaehdotuksen HelMet-kirjastoille. Ehkä tämä ajan kanssa saadaan hankituksi.
Heikki Poroila
Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot -kirjassa on useita tontturunoja
- Talon tonttu
- Tonttu
- Tonttu kasvaa
- Tonttujen jouluyö
- Tonttujen kepponen
- Tonttuvaarin joululaulu
- Joulutontun tarina
- Joulutonttujen laulu
- Tonttujen jouluyö
Tontturunoja on myös seuraavissa teoksissa:
Ihan täysi tonttu! : runollinen joulukalenteri
Sitten leikitellään kuusen alla : Suomen lasten joulurunot
Joulu ihanin : joulurunoja (Tontun tiuku -niminen luku)
Iisalmen kirjastosta vastattiin näin: Kyselin asiaa paikalliselta historiatietäjältä, hän ei keksinyt eikä tiennyt nimelle selitystä. Makkara on makkaraa, sanoi hän. Tunnettuja makkaran tekijöitäkään ei tienoolla ole ollut. Lahden topografinen muotokaan ei viittaa makkaraan. Sen sijaan hän tiesi, että nimi on ilmaantunut käyttöön siinä sotien jälkeen, 1945....
Hän lupasi kysellä vielä vanhoilta kantaiisalmelaisilta.
Ilmoittelemme, jos ilmenee uutta. Tässä Makkaralahden historiaa. https://docplayer.fi/19014232-Makkaralahden-rakentumisen-historiaa-makk…
Vaiennut viulu -kappaleesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, silloin on todettu mm. että "Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa. Nämä säkeistöt löytyvät ainakin Kansanmusiikki-lehden (4/1984) ohjelmistoliitteestä, joka sisältää Konsta Jylhän sävellyksiä sekakuorosovituksina. Sanat ovat Viljami Niittykosken."
Noin vanhaa lehden numeroa voi tiedustella ainakin lehden kustantajalta Suomen Kansanmusiikkiliitto. Sibelius-akatemian kirjastosta tätä lehden numeroa voinee lukea paikan päällä, kuten linkistä näkyy: https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.35504
Yhteystiedot kirjastoon:
Käyntiosoite:
Musiikkitalo
Töölönlahdenkatu 16 C
00100 Helsinki...
Nälkiintyminen ja nopea painon pudotus kuuluvat muusta kuin alkoholista johtuvan rasvamaksataudin ravitsemuksellisiin syihin, mikä selittää taudin esiintymisen anorektikoilla. Kolesterolitason kohoaminen liittyy niin ikään maksan toimintaan: maksa on ainoa LDL-kolesterolin poistumisreitti elimistöstä, ja sen pinnalla olevien kolesterolipyydysten toiminnan teho ratkaisee, kuinka korkea kolesterolitaso on. Rasvamaksa tuottaa tyydyttyneitä rasvahappoja sisältäviä triglyseridejä enemmän kuin normaalisti. Tämä saa solut vähentämään omien kolesterolipyydystensä määrää: kun maksaan ulkopuolelta tulevan kolesterolin määrä näin vähenee, LDL-hiukkasia jää verenkiertoon ja kolesterolitaso nousee.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Perttu...
Lähettämässäsi kuvassa on parsimiskone, jota on kutsuttu myös parsimalaitteeksi. Kuvan parsimikone lienee 1950- tai -60-luvulta. Alla olevissa linkeissä on kuvat ko. laitteista.
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044l8
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044lf
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121
