Kysytty versio Järnefeltin Kehtolaulusta (Berceuse) on julkaistu v. 2008 Johanna Rusasen cd-levyllä "Yö meren rannalla : kauneimpia suomalaisia melodioita sanoitettuna" (Nova Records, NRECD-01). Cd:n kansivihkossa on laulun sanat.
Cd:tä on saatavana useista kirjastoita, myös Lastu-kirjastosta.
Cd:n tarkat tiedot.
Ensimmäisen säkeistön sanat on siteerattu Ylen jutussa levyn julkaisusta.
Kyllä voit, jos Sinulla on suomalainen kirjastokortti eli Sinulla on suomalainen osoite.
Kirjat kannattaa ladata laitteelle Suomessa, koska netti-hinnat ulkomailla voivat yllättää. Ennen selainlukemista tai kuuntelua siis kannattaa tarkistaa jatkuvan nettiyhteyden hinta. (monet hotellithan tosin tarjoavat ilmaisen wi-fin)
Kirjojen off-line lukeminen vaatii yleensä jonkin lukuohjelman.
Ohjelmasuositukset ja latausohjeet löytyvät yleensä kirjastojen sivuilta esim. http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet
Kirjastojen henkilökunta auttaa miellellään.
Valitettavasti ei.
Suomalaisten kirjastonjen e-kirjojen lainaus edellyttää aina voimassaolevaa kirjastokorttia.
Kirjastokortin saa vain, jos on osoite Suomessa.
Joitakin ilmaisia e-kirjapalveluita löytyy kirjastojen lisäksi.
Esim.
Kansalliskirjaston klassikkokirjasto http://klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi/
Project Gutenberg http://www.gutenberg.org/ (kirjoja myös suomeksi)
tai Projekti Lönnrot http://www.lonnrot.net/etext.html
Elisan klassikot https://kirja.elisa.fi/kirjat/ekirjat/ilmaiset-klassikot?language=fin
Google play https://play.google.com/store/books
Tässä on kyseessä eräänlainen kaksinkertainen loukkaus. Käytetään loukkaavaa ilmaisua, esimerkiksi "moukka", mutta samalla lisätään loukkauksen voimakkuutta antamalla ymmärtää, että loukattava on niin "moukkamainen", että jopa ilmaisun "moukka" käyttäminen on väärin, koska se saattaat muut "moukat" huonoon valoon, vaikka he ovat todellisuudessa niin paljon fiksumpia kuin loukkauksen kohde.
Tällaista kaksinkertaista halveksuntaan käytetään enimmäkseen kirjallisuudessa tilanteissa, joissa loukattava ei ole läsnä, vaan hänestä voidaan puhua pahaa häiritsemättä. Perimmäinen pyrkimys on sanoa, ettei mikään ilmaisu ole riittävä kuvaamaan loukattavan ihminen huonoa piirrettä.
Tarvinneeko erikseen mainita, että tällainen solvaaminen on tietysti...
HelMet-kirjaston kokoelmassa on tämä Kiinteistönvälittäjän käsikirja neljänä painoksena, joista vuosien 2010, 2010 ja 2015 versiot löytyvät hyllystä, uusimpaan 2017 on 28 varaajan jono. Eli kyllä saa, mutta jos vain uusin laitos kelpaa, sitä joutuu jonottamaan monta kuukautta (kokoelmassa on 6 kpl).
Heikki Poroila
Laulussa Kissaihmiset (säveltäjä Kie von Hertzen, sanoittaja Kalle Ahola) naissolistina on Costi Snellman eli siviilinimeltään Kirsi Snellman, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=2289131d-70c5-4609-b6e2-5f79….
Sanat liittyvät toisiinsa kuten arvelit. Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että hyötyä ja hyötää ovat molemmat johdoksia samasta vartalosta, joka esiintyy myös sanoissa hyöty ja hyödyllinen.
Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle hyötyä merkitykset 'saada hyötyä, vaurastua, menestyä, kasvaa rehevästi' ja sanalle hyötää merkitykset 'kasvaa, rehevöityä, vaurastua'.
Vanhassa kirjakielessä ja murteissa sanaa hyöty on käytetty myös merkityksessä 'verso, rikkaruoho'.
Läheet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / [Erkki Itkonen, päätoimittaja ... et al.] (1992)
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen (2004)
Mitä itse kukin pitää "härskinä" huumorina, on tietysti kovin suhteellista. Opiskelijakulttuureissa valmius rikkoa perinteisiä esteettisiä ja eettisiä normeja liittyy toisaalta vakiintumattomaan elämäntilanteeseen, toisaalta joukossa toimimisen estoja alentavaan vaikutukseen. Vaikka en usko, että teekkarihuumori sinänsä olisi "härskimpää" kuin opiskelijahuumori yleensä, voi viitata teekkareiden vahvaan miesten keskeiseen kulttuuriin (nyttemmin tilanne on muuttunut ja teekkareissa on miehiä ja naisia). Miesporukat ovat kautta aikojen ja ammateista riippumatta taipuvaisia huumoriin, jota moni pitää "härskinä". Tämä yhdistyneenä teekkareiden muutenkin vahvasti ulospäin suuntautuneeseen hauskanpitokulttuuriin on ehkä synnyttänyt tilanteen,...
Ongelmallista on jo se, ettei vallitse yksimielisyyttä siitä, miten määritellään "mielipiteiltään vasemmistolainen". Käytännössä asia ratkaistaan yleensä viittaamalla eduskunnassa oleviin puolueisiin, mutta siellä eivät ole kaikki näkemykset edustettuina ja rajanveto on joskus vaikeaa. Esimerkiksi Vihreitten kannattajissa on sekä selkeästi oikeistolaisesti ajattelevia että ns. "punavihreitä", jotka kuitenkin ovat päättäneet toimia Vihreissä eikä perinteisissä vasemmistopuolueissa (SDP, Vasemmistoliitto, SKP). Toisaalta tiedetään, etteivät esimerkiksi kaikki SDP:n jäsenet ole erityisen vasemmistolaisia vaan tyypillinen "oikeistodemari" on mielipiteitään varsin lähellä Kokoomuksen kannattajaa.
Yrittäjät muodostavat erittäin laajan ja...
Jean Sibeliuksen sävellystuotannossa ei ole suoranaisesti Gustaf Mannerheimiin liittyvää laulua. Edvard Hjelt oli yliopiston rehtori ja merkittävä valtiomies, mutta tietoja mahdollisesta runotuotannosta en ole löytänyt. Sibeliuksen tuotannossa ei ole yhtään laulua, jonka tekijäksi olisi merkitty Edvard Hjelt.
Asiaa voisi yrittää selvittää, jos tiedossa olisi muistetusta laulusta myös nimi tai alkusanat. Nyt annetuilla tiedoilla on pakko olettaa, että kyseessä on muistivirhe.
Heikki Poroila
Pro Finlandia on Suomen Leijonan Ritarikunnan kunniamerkki, jota ei haeta vaan myönnetään pitkäaikaisen kirjallisen tai taiteellisen uran perusteella. Kysyjä tarkoittaakin ehkä Tieto-Finlandia-palkintoa, joka jaetaan vuosittain tietokirjalle. Tätäkään ei voi "hakea", vaan Suomen Kirjasäätiö nimeää raadin, joka suorittaa tarjonnasta esivalinnan, jonka jälkeen säätiön valitsema henkilö tekee lopullisen valinnan. Raati, joka seuloo palkittavat ehdokkaat, toimii itsenäisesti, eivätkä esimerkiksi kustantajat voi suoraan vaikuttaa siihen, mitkä kirjat tulevat ehdolle, mitkä eivät. Toisaalta prosessi on täysin suljettu, eikä siihen voi ehdotuksin tai toivein vaikuttaa.
Heikki Poroila
Kaikissa Espoon kirjastoissa on mahdollista tulostaa ja kopioida.Tulostimet ovat väritulostimia ja niillä saa A4 ja A3 kopioita.
Kaikki viralliset verkkolomakkeet eivät valitettavasti tulostu, vaan ne on tarkoitus täyttää ja lähettää netissä.
Henkilökunta auttaa mielellään tulostamisessa kirjastojen aukiolo aikaan.
Parhaiten aiheesta löytyy tietoa niiden korkeakoulujen kirjastoista, joissa kyseistä ainetta opetetaan. Näiden korkeakoulujen kirjastoissa voi olla pääsy esim. alan artikkelitietokantoihin ja e-lehtiin.
Finna (www.finna.fi) on vapaasti käytettävissä oleva palvelu, josta voit hakea aineistoa useasta kirjastosta yhtä aikaa. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. robotiikka, automaatio, kirjanpito, taloushallinto ja niiden yhdistelmät. Kun löydät hyvän lähteen, kannattaa katsoa, miten sitä on kuvailtu ja tehdä näillä termeillä uusi haku.
Omassa opinnäytetyössään ei yleensä voi käyttää lähteenä toisen ihmisen opinnäytetyötä, mutta samankaltaisten opinnäytteiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua ja poimia sieltä oman työn...
Voisit alkaa metsästyksen Design museosta. Heillä on tarjolla kokoelmien verkkonäyttely. https://image.designmuseo.fi/Categories.aspx?&designer=&manufacturer=&years=23367;23368&cat1=23378&cat2=
Aalto-yliopiston luennosta Suomalaisista painokankaan tekijöistä voisi myös löytyä vinkkejä. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/158039/mod_resource/content/2/Marian%20luento%203a.pdf
Sekä museo että yliopisto voisivat kenties myös auttaa suoraan tunnistuksessa.
Marimekolla on oma verkkonäyttely http://marimekko.kokoelma.fi/ Samoin Porin puuvillatehtaalla http://www.puuvillansuunnittelijat.fi/nayttely.html
Myös kirjastosta saattaa löytyä apua esim. Helmet-haku asiasanoilla kankaat ja Suomi ...
"Maan matkaltain kun lähden" on kuoro-osa Johann Sebastian Bachin Matteus-passiossa, joka löytyy kirjastojen luetteloista nimellä Passiot, BWV244 (Matthäuspassion). Saksaksi osan nimi on "Wenn ich einmal soll scheiden" ja se on tässä passiossa osa numero 62 (aiempi numero oli 72). "Maan matkaltain kun lähden" -suomennoksen on tehnyt Heikki Klemetti. Reijo Norion suomennos on nimeltään "Kun lähtö koittaa mulla".
Sama sävelmä esiintyy passiossa yhteensä viisi kertaa (osissa 15, 17, 44, 54 ja 62). Se on peräisin Hans Leo Hasslerilta. Virsi ”Oi rakkain Jeesukseni” (”O Haupt voll Blut und Wunden”) on tunnetuin tähän sävelmään liittyvä virsi. Bachilla sama sävelmä on myös urkukoraalissa ”Herzlich tut mich verlangen”, joka löytyy...
Kysyitpä hauskan kysymyksen.
Lähdin selvittelemään sitä Google-kartan avulla, hakusanana Kirjasto.
Suomessa on niin paljon vesistöjä, että aluksi kaikki kirjastot näyttävät olevan jokin veden rannalla.
Tarkemmin katsottuna ne kuitenkin ovat usein noin. puolen kilometrin päässä vesistöistä.
Yritin katsastaa Googlen katunäkymällä, että kirjastosta on näköyhteys veteen eli mereen, järveen tai jokeen.
Tässä listassa ei varmaan ole läheskään kaikkia ranta-kirjastoja. Toivottavasti kommentoijat auttavat.
Meri:
Pyhtään kirjasto http://www.pyhtaa.fi/fi/asukkaat/kirjasto
Tietokeskus Wellamo https://www.merikeskusvellamo.fi/tietokeskus
Oulun pääkirjasto https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/paakirjasto
Tiedekirjasto Tritonia...
En ole itse koskaan törmännyt kysyjän mainitsemaan "vallan epäsuhtaan". Sekä oman kokemukseni että erilaisten hakuteosten mukaan "viisastella" tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että korjaillaan toisen puheessa merkityksettömiä yksityiskohtia, saivarrellaan, ollaan nenäkkäitä jne. Mitään muodollista suhdetta ei puhujan ja "viisastelijan" välillä tarvitse olla.
"Viisastelu" koetaan ärsyttävänä puhetapana ja siitä voidaan moittia käytännössä ketä tahansa - paitsi ettei tietenkään alisteisessa asemassa oleva voi moittia komentelijaansa yhtään mistään vaan joutuu pitämään "mölyt mahassaan". Ehkä ilmaisussa on hitusen sitä, että "viisasteluun" turvautuvat useammin ne, joitten objektiivinen asema ei ole erityisen vahva. Lapsethan ovat usein...
Etsitty kirja saattaisi olla Timothy Findleyn Suuri tulva (Gummerus, 1986).
"Mottyl ihmetteli: Eikö kukaan muu tiennyt? Se itsekö vain ja Jahve - osasivat sanoa, mitä kärpäskruunu tarkoitti?"
"Niin se oli. Astuessaan vaunuihinsa, istuutuessaan kärpästen sekaan ja sulkiessaan oven Kaikkien Luotujen Herra Jumala Isä oli hyväksynyt oman kuolemansa." (s. 132)
Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla...
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
