Täytyy sanoa, että tämä kysymys on melkoisen vaikea.
Kannattaa seuraavalla kerralla udella, mitä kaveri kommentillaan tarkoitti.
Maallikon silmin jäähallit näyttävät kovin samanlaisilta niin Venäjällä
https://www.google.fi/search?rlz=1C1GCEA_enFI788FI788&biw=1920&bih=949&tbm=isch&sa=1&ei=XXr1W_jmN4avswHUgAw&q=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&oq=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&gs_l=img.3...11495.54383..55184...0.0..0.88.88.1......3....1j2..gws-wiz-img.....0.wF7ZkadsMRA
kuin muualla maailmassakin
https://www...
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi puolestasi. Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kortillesi, laita hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, jolla valtuutat lainaamaan ko. teoksen kortillesi. Varauksen noutava henkilö voi myös lainata teoksen omalle kortilleen. Kerro myös hänelle, mistä teoksesta on kyse ja mikä on varauksen viimeinen noutopäivä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimäsi boksi on vuonna 2014 julkaistu Muumi - juhlakokoelma, joka sisältää 26 dvd-levyä nimenomaan 1990-luvun alun alkuperäisillä YLE:n dubbauksilla. Boksia ei löydy minkään kirjaston kokoelmista, yksittäisiä levyjä kylläkin. Boksin valmistus on lopetettu eikä sitä ole enää saatavilla mistään, käytettynä sen hinta näyttää liikkuvan jo useissa sadoissa euroissa.
Kappaleen nimi taitaa olla vain viittaus mahdollisimman neutraalisti johonkin veikkoseen nimeltä Veikko Nieminen. Laulu on syntynyt vuonna 1978.
Nieminen on Suomen neljänneksi yleisin sukunimi https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ ja Veikko nimenä melko tavallinen ja yleisesti viittaava esim. Pallo - veikot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko
Veikko Nieminen myös soituu mukavasti kertosäkeen muuhun sanomaan.https://genius.com/Tapani-kansa-veikko-nieminen-lyrics
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
Termiä käytetään useassa merkityksessä ja sanan sen alkulähteille voi olla ylivoimaisen vaikea päästä. Käytettävissä olevan vastaamisajan puitteissa voimmekin vain todeta, että sitä on käytetty yleiskielessä esim. ilmentämään lukemisvuorossa olevia teoksia esim seuraavasti: ."Pyhien viimeinen lukurasti tosin saattaa olla Pancolin uusin teos, joka ei ole yhtä järkälemäinen kuin monet aiemmat" tai ilmentämään tapahtumien järjestystä, jolloin lukurasti on yksi tapahtumista seuraavaan tapaan: "klo 12-13 Evästauko, vapaata leikkiä ja tutustumista läheisessä puistossa (Jardins d’Emma de Barcelona). Luvassa on mm. yhteisen taideteoksen luominen kierrätysmateriaaleista, tutustumis- ja esittelyrasti, kielipähkinöitä, lukurasti ja...
Hei!
Kiva kuulla, että vinkit ovat olleet mieluisia. Tässä lisää lastenosaston kirjavinkkejä, lista vie suoraan saatavuustietoihin Vaski-järjestelmässä. https://vaski.finna.fi/List/636470
Lastenkirjainstituutin kirjaston avulla löytyi vastaus runokysymykseen.
Kulkurin kirkko : Minä tahdon viettää jouluni juuri täällä, ulkona salolla.... (s. 86-87) löytyy seuraavasta kokoelmasta:
Lapsuuden joulu 2 : kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Kirjayhtymä, 1980. - 263 s. : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-26-1988-1 sid.
Lähdetiedon mukaan runo on julkaistu alun perin kokoelmassa Suomalaista urheilurunoa (1958).
Tämä on Pentti Saaritsan runo kokoelmasta Jäsenkirjan lisälehdet (1971). Runo löytyy myös kokoelmasta Saaritsa: Runoja 1965 - 1982. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä ja se kuuluu yhtenä osana monen runon sarjaan (alkaen "Minun elämääni tulivat pienet kädet"). Tämä on toinen runoista ja kuuluu näin: "Nyt kun se on alkanut liikkua / täällä kummittelee / minun esineeni / ovat alkaneet siirtyä itsestään outoihin paikkoihin / mutta aavemaisinta on että minä itse / huomaan olevani yksi niistä"
Moottoritie on kuuma on Pelle Miljoonan, ei Dingon ohjelmistoon kuulunut laulu. Tämän Ari Taskisen säveltämän ja Pelle Miljoonan sanoittaman laulun nuotit löytyvät mm. seuraavista tavallisista kokoelmista: 101 Suomipopin klassikkoa (F-kustannus 2008), Hitit : Säihkyvä 80-luku (F-kustannus 2004), Kitarahitit (F-kustannus 2009), Kultainen poplaulukirja 2 (F-kustannus 2016), Leffapoppia (F-kustannus 2010), Moottoritie on kuuma (Love Kustannus 1981 ja 1996), Pop tänään Vol. 21 (Fazer 1981), Suomirock 1 (F-kustannus 2005) ja Suuri pop-toivelaulukirja 3 (F-kustannus 2007).
Heikki Poroila
Valitettavasti tätä Markku Köntän säveltämää ja sanoittamaa laulua Joululaulu ystävälle ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Saija Tuupasen levyn vuonna 2014 julkaissut Magnum Music toimii Vantaalla ja sen kautta ehkä saisi yhteyden Markku Könttään. Yrittää kannattaa varmaan myös Markku Köntän orkesterin Blue Notes keikkoja myyvän Blue Starsin kautta.
Heikki Poroila
Tämän kansanlaulun on ruotsiksi kääntänyt ainakin Nino Runeberg (1874 - 1934) runsas sata vuotta sitten, kun Helsingfors Nya Musikhandel julkaisi viisi osaa kansanlauluja Oskar Merikannon sovituksina. Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla sai käännöksen Fjärran han dröjer från grönskande dalar / Borta i kongungens gyllene salar. Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart. - Kom du min älskade, låt mig ej bida, kom till ditt hem, till din älskades sida! Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart.
Heikki Poroila
Kirjasto voi mutta ei saa ilman lupaa valmistaa uusia kappaleita suojatuista runoista. Loruleikkipussiin voi siten leikellä esimerkiksi poistokirjoista sopivia osia, mutta niitä ei saa itse kopioida. Paitsi tietenkin saa, jos runo tai leikki ei ole tekijänoikeuden suojaama. Useimmat perinteiset leikit ovat kaikissa muodoissaan vapaita, mutta kaikki nykyrunoilijoiden tekstit ovat suojattuja. Itse keksittyjä voi käyttää, mutta on huomattava, että nekin saavat tekijänoikeuden suojaa eli oman runon tai leikin saa tällaiseen tarkoitukseen antaa, mutta kollegan tekemää ei ilman lupaa saa käyttää.
Heikki Poroila
Hei,
Konsultoin aiheesta kirjoittanutta Juri Nummelinia. Jonkin verran riippuu tarkoitetaanko kirjallisesti merkittäviä vai lajityypin historiaan vaikuttaneita. Joka tapauksesta näistä voisi lähteä liikkeelle. Lista on romaanin alkuperäisen ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä.
Wister, Owen: Virginialainen (Virginian, 1902)
Grey, Zane: Purppurarinteiden ratsastajat (Riders of the purple sage, 1912)
Tilburg Clark, Walter Van: Väärä tuomio (The Ox-Bow Incident, 1940)
Shaefer, Jack: Etäisten laaksojen mies (Shane, 1949)
McCarthy, Cormac: Veren ääriin (Blood meridian, 1985)
Hei!
Valitettavasti ei ole sääntöjemme mukaista, henkilöllisyystodistus on näytettävä henkilökohtaisesti. Jonkun toisen henkilön pitää kertoa teille se numero, tai sitten voitte lähettää postitse valtakirjan jollekulle, joka käy kirjastossa numeron kysymässä.
Monissa yliopistoissa voi varmaan selvitä ilman englanninkielisiä tekstejä Esim. ranska, venäjä, kiina ja espanja lienevät niin suuria kielialueita että niiden puhujat selviävät myös korkeamman asteen tutklinnoista omalla kielellään.
Kielitaitovaatimus lienee yhteydessä pikemminkin tieteenalaan kuin maahan. Jos tutkimuksesta suuri osa on tehty muulla kuin englanninkielellä, voi ilman englantia pärjätä.
Esim. Helsingin yliopisto ei vaadi hakuperusteena kaikille aloille englanninkielen taitoa. https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/kielitaidon-osoittaminen#section-41320
Pohjoismainen sosiaaliturva ei yllättäen olekaan niin hyvä kuin maineensa.
Sosiaaliturvan vertailu on melko haastavaa.
Eräässä tutkimuksessa on saatu pohjoismaiden kärki murrettua ja Ranska, Espanja ja Alankomaat ovat kivunneet Tanskan perässä kärkeen.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/suomen-sosiaaliturva-on-espanjaakin-huonompi-tutkija-muut-maat-ovat-ottaneet-kiinni-23936567
Toki pohjoismainen sosiaaliturva on parempi kuin valtaosalla maailman asukkaista.
http://documents.worldbank.org/curated/en/415491467994645020/pdf/97882-PUB-REVISED-Box393232B-PUBLIC-DOCDATE-6-29-2015-DOI-10-1596978-1-4648-0543-1-EPI-1464805431.pdf
