Kirje itselleni on alkujaan venäläinen iskelmä. Siteerattu tekstin kohta vaikuttaa viittaavan Pietariin, jossa Nevajoen nostosillat avataan joka yö muutamaksi tunniksi laivaliikenteen läpikulkua varten. Silloin ei siltoja pitkin pääse joen toiselle puolelle. Voi myös päätellä kellon olevan suunnilleen yksi yöllä.
https://www.visitpietari.fi/koe-tama-pietarin-aukevat-sillat/
Hyvin toimivassa kompostissa vaikuttaa suuri määrä erilaisia hajottajia. Mikrobitasolla toimivat mm. bakteerit, matalissa lämpötiloissa esiintyvät psykrofiilit sekä lämpimämmässä viihtyvät mesofiilit ja termofiilit. Lisäksi hajottamiseen osallistuvat antinobakteerit (vanhentunut nimitys 'sädesienet') ja saprotrofiset sienet (mm. homeet ja hiivat).
Kompostissa viihtyvät myös monenlaiset alkueläimet ja pieneliöt: lierot, sukkulamadot ja hyppyhäntäiset. Turilaat ja sarvikuonokkaatkin talvehtivat mielellään kompostissa.
Toimivassa kompostissa ei ole varsinaisesti mädättäjäbakteereja, ne toimivat vain anaerobisessa, hapettomassa tilassa. Kompostissa hajoaminen on aerobista, eli vaatii happea toimiakseen.
Laulu on nimeltään "Antaa palaa vaan" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kirkonkylä, apteekki ja posti sekä saha". Laulussa sahapomo Backman ja pyromaani Pylvänäinen tekevät "tietyt sopimukset".
Laulu sisältyy nuottiin Vainio, Juha: "Tulta päin : Junnun laulukirja" (Fazer Songs, 1986). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Äänitteenäkin laulu löytyy, esimerkiksi 10 CD-äänilevyn paketista Vainio, Juha: "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990" (Warner Music Finland, 2014).
Voit varata kyseisen teoksen verkkokirjaston kautta. Mene osoitteeseen https://www.vanamokirjastot.fi/ .
Hae teos kohdasta 'Hae kirjaston kokoelmasta'. Kun näet varattavissa olevien niteiden tilanteen, klikkaa 'kirjaudu sisään tehdäksesi varauksen'. Kirjaudu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Klikkaa sitten kohtaa 'Tee varaus', valitse varaustyyppi 'Normaali varaus' ja 'Vaihda noutopaikkaa' -kohdasta voit valita haluamasi noutopaikan. Lopuksi klikkaa 'Tee varaus'. Saat viestin (tekstiviesti/sähköposti) kirjastosta, kun teos on noudettavissa.
Valitettavasti tätä Mika Toivasen sävellystä (sanat Toivanen ja Ilkka Vainio) Onnemme kyyneleet ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä.
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Soili Pohjalaisen esikoisromaani Valuvika (Atena, 2019), jossa jäärä sukulainen on vaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919278
Äitisi voi hakea varauksen kortillasi, jos luotat hänelle kirjastokorttisi pin-koodin. Hänen täytyy lainata silloin varaus automaatilla.
Tiskillä asiointi onnistuu äidin omalla kortilla. Lainaamme varauksen sille.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Savon Sanomissa oli artikkeli aiheesta (19.7.2015). Sen mukaan Koululainen- ja Hevoshullu-lehdissä julkaistaan jonkin verran kirjeenvaihtoilmoituksia. Nämä lehdet ovat kuitenkin lähinnä lasten- ja nuortenlehtiä. Artikkelin julkaisemisesta on myös jo muutama vuosi. Muita lehtiä emme onnistuneet löytämään. Alla linkki artikkeliin:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kirjeenvaihto-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-kiinnostavan-viel%C3%A4kin/540500
Käytettävissämme olevista lähteistä emme valitettavasti onnistuneet löytämään sen tarkempaa selitystä etsimällesi ilmaukselle. Heikki Lehikoisen teoksessa 'Ole siviä sikanen. Suomalaiset eläinuskomukset' (Teos, 2009) mainitaan vain, että kristinuskon kuvastossa susi on vertautunut paholaiseen ja Eero Ojasen kirjassa Suomen myyttiset eläimet (Minerva, 2019) taas mainitaan että susia kutsuttiin metsänhaltijan koiriksi.
Brittikirjailija Peter Newman on syntynyt Lontoossa ja siellä hän myös opiskeli nuoruudessaan. Opinahjo oli nimeltään Central School of Speech and Drama ja Newman kouluttautui teatterilinjalla alan opettajaksi. Nykyään hän asuu Lounais-Englannissa Somersetin seuduilla.
https://www.amazon.co.uk/Peter-Newman/e/B00MAAUZA8/ref=ntt_dp_epwbk_0
https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Newman_(author)
Kysymyksiin 1-3 ja 5 löytää vastauksen, kun tekee osoitteessa https://luettelo.helmet.fi tarkennettuja hakuja seuraavasti:
Montako saksankielistä materiaalia: hakutermiksi *, rajoittimeksi kieli=saksa, tulos 21175 nimekettä
Montako kirjaa: muuten sama kuin edellä, mutta lisäksi toinen rajoitin aineisto=kirja, tulos 11267 nimekettä
Montako muita aineistoja: edellisistä vähennyslaskulla 9908 nimekettä (jos haluaa yksittäisiä aineistotyyppejä, tehdään kakkoshaku siten, että aineistona on kirjan sijasta esimerkiksi DVD-levy, tuloksena 1866 nimekettä (tätä tulosta vääristää se, että mukaan tulevat myös saksankieliset tekstitykset)
Montako saksankielistä e-kirjaa: kakkoshaku ja lisärajoittimeksi aineisto=e-kirja, tulos 14 nimekettä....
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan, ja näiltä tahoilta saattaa olla saatavissa pidempiäkin aikasarjoja lainatuimmista kirjoista. Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon kuin pitempään kirjastoissa olleille. Vanhalla kirjalla taas voi olla suuret lainaluvut, vaikka kirja ei enää usein menekään lainaan. Myös kirjojen uudet painokset vääristävät tilastoja, kun uusi painos alkaa kerätä tilastoa vanhemman ja kuluneemman jäädessä hyllyyn.
HelMet-järjestelmään tulee uutuudesta ns. ennakkotieto eli suppea bibliografinen kirjaus ilman nidetietoja. Sitä täydennetään, kun julkaisu on saatu oikeasti. Varauksia voi nykyään tehdä siitä hetkestä lähtien, jolloin tämä ennakkotieto tulee tietokantaan. Tietoa tästä hetkestä ei ole käytännössä kellään, joten se, kuka ehtii varausjonoon muita ennen, on puhdasta sattumaa eli "onnea". Uutuusluetteloon tieto tulee vasta sitten, kun julkaisuun liittyy lainattavia niteitä, joten sen seuraaminenkaan ei käytännössä auta. Lohdutukseksi voin todeta, että vaikka itse tiedän, miten systeemi toimii, aniharvoin ehdin varausjonoissa kovinkaan kärkeen. Ainoa tapa, jolla omaan sijoitukseensa voi aktiivisesti vaikuttaa, on yksittäisten nimekkeiden...
Vielä ei muuta tietoa tapahtumista tosiaan löytynyt kuin tieto Halloween run -juoksusta, joka on tänä vuonna 26.10. Ainakin Punanaamio-sivusto ilmoittaa avaavansa Halloween-tapahtumasivuston syksyn aikana, mutta tuskin se täysin kattava on.
https://www.punanaamio.fi/halloween-tapahtumat
Esimerkiksi seuraavissa jännitysromaaneissa käsitellään ilmastonmuutosta.
Michael Crichton: Pelon ilmasto (2006)
Clive Cussler: Hurrikaanin silmässä (2004)
Clive Cussler ja Dirk Cussler: Jäävirta (2009)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (2005), Con rit (2011) ja Herääminen (2000)
Raymond Khoury: Merkki (2011)
Åsa Schwartz: Nefilit (2012)
Antti Tuomainen: Parantaja (2013)
Teosten kuvailun löydät mm. Kirjasammosta tai etsimällä Helmet-haulla teoksen ja klikkaamalla teostiedoissa olevaa kuvaa.
https://www.kirjasampo.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
