Kuusen juuret ovat melko matalalla maan pinnassa eli ehkä eivät. Päällysteen paksuun saattaa ratkaista. Männyn ja koivun juuret taas voivat rikkoa jopa asfaltin. Linkki muhevaisen sivulle.
Kysyin asiaa kustantajalta. He vastasivat näin:"Valitettavasti Gummerus ei ole näillä näkymin julkaisemassa sarjalle jatkoa, kun viimeisin tarinalinja tuli päätökseen."
Aluksi etsin sanontaa tuloksetta teoksesta Suomalaiset metsäsanonnat. Nettihaulla sen sijaan löytyi tieto: Goodreads.com-sivuston mukaan sanonta olisi peräisin Pentti Haanpään teoksesta Isännät ja isäntien varjot. Kirjassa sanonta kuuluu “Olihan vanha sana, ettei niin kauan ole hätää kun tuuli männynlatvaa heiluttaa.” Haanpään teos on saatavilla Helmet-kirjastoista.Lähde:Goodreads.com. Isännät ja isäntien varjot. https://www.goodreads.com/work/quotes/21476762-is-nn-t-ja-is-ntien-varjot. Viitattu 19.5.2026
Kyllä ihan uusiakin maaseudulle sijoittuvia nuortenkirjoja syntyy. EsimerkiksiAlatalo, Katri : Kesäkuu. Hertta, 2024. - 15-vuotias ei sää päästötodistusta ja joutuu pienen kotipaikkakuntansa leirikeskukseen leirille. Kirja kertoo pakomatkasta.Hai, Magdalena : Sarvijumala. Otava, 2023. Finlandia-palkittu romaani, jonka päähnekilön perhe kuolee auto-onnettomuudessa. Sairaalasta hän muuttaa sukulaistensa luo uudelle pienelle paikkakunnalle.Hakulinen, Daniela : Kittilä rewind. Tammi, 2026 - 17-vuotiaan äiti kuolee ja hän joutuu muuttamaan isänsä luo Kittilään.Kujanpää, Mari : Susiraja. Otava, 2026. 16-vuotias asuu pienellä paikkakunnalla ja haaveilee koulusta isossa kaupungissa. Tielle tulee esteitä ja nuori uupuu.Rouhiainen, Elina :...
Löysin Puulajipuiston Facebook päivityksen vuodelta 2013. "Kuusen (Picea abies) juurista valtaosa sijaitsee aivan maan pinnassa, 5–10 sentin syvyydessä. Juuristo leviää useita kertoja laajemmalle alueelle kuin mitä puun latvuspiiri ja varttuneella kuusella juuret voivat ylettyä rungolta maanpinnan muotoja seuraten yli 30 metrin päähän. Valtaosa kuusen juurista on kuitenkin läpimitaltaan alle yhden millimetrin, eikä puun paksumpi ja selvästi näkyvissä oleva "tuki- ja kiinnitysjuurakko" ulotu lähellekään niin kauas, vaan levittäytyy yleensä korkeintaan kymmenen metrin päähän kuusen tyveltä. Tiheässä kasvavat kuuset voivat olla kiinnittyneinä toisiinsa juuriyhteyksien avulla, näin metsikössä on tasaisempi kosteuden jakauma kuin se olisi...
Kyllä, Hansa oli saksalainen automerkki, jota valmistettiin 1905-1961. Hansaa valmistanut Borgward -yhtymä meni konkurssiin vuonna 1961 ja tällöin myös Hansa-autojen valmistus loppui. Lähteet:Hansa (auto) – WikipediaHansa (company) - WikipediaHansa – AutoWikiHansa automobiilit - Kampiveivi.fi
Varsinkin kaunokirjallisuuden kääntäjillä on lähtökohtaisesti paljonkin vapauksia, ja heiltä jopa vaaditaan muun ammattitaidon ohella suurta luovuutta. Työ on siis jo perusluoneeltaan vaativaa tasapainottelua, ja kompromisseja syntyy väistämättä johonkin suuntaan. Käännettäessä toiselle kielelle menetetään alkuperäisestä käytännössä aina jotakin, vähintäänkin vivahteita ja sivumerkityksiä.Kysymykset, jotka liittyvät käännöksen näennäiseen uskollisuuteen tai vapauteen, ovat paljon pohdittuja käännöstutkimuksen alalla. Usein ajatellaan, että käännöksen pitäisi pyrkiä siirtämään alkuperäinen merkitys ja tyyli uusille lukijoille. Siksi kirjaimellinen suomennos ei käytännössä tekisi oikeutta alkuperäiselle tekstille: lopputuotteen pitäisi olla...
Parkanon ylioppilaat löytyvät kirjasta Spes Patriae 1976. Kirjan nimi on latinaa, suom. ”isänmaan toivot” ja se ilmestyi 1958–2017 Linkki Finna-hakutulokseen.
Valitettavasti taiteen arviointi ei ole kirjastolaisten leipälaji.Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Saattaisikohan kyseessä olla Yleisradion/KouluTV:n vuonna 1993 valmistama Kertomuksia kaatopaikalta. Joitakin jaksoja on katsottavissa YouTuben kautta.
Hilja nimisten kirjailijoiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Kansalliskirjaston haun mukaan kuitenkin noin vähän yli sata Hilja nimistä henkilöä on tekijänä. Tuotteliaimpia ovat Hilja Haahti, Hilja Valtonen, Hilja Walldén ja Hilja Aaltonen.Hilja-hahmoja seikkailee muun muassa Leena Lehtolaisen Hilja Ilveskero-dekkarikirjasarjassa ja Heidi Viherjuuren Hilja-lastenkirjasarjassa. Kirjoja voi selailla tämän linkin kautta. Rajasin hakutuloksia sopiviksi.
Hei ja kiitos kysymyksistä!Keski-kirjastojen sisäiset varaukset eivät maksa. Jos varaus jää noutamatta, siitä peritään 2 euron maksu. Kaukolainat sitten taas maksavat sen mukaan mistä kaukolaina tilataan. Nämä koskevat Keski-kirjastojen ulkopuolelta tilattavia lainoja. Jos maksu on jo maksettu, en valitettavasti pääse enää katsomaan mistä maksu on tullut. Tässä vielä linkki kirjaston maksuihin: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/maksut
Suomessa on paljon kääntäjiä, jotka kääntävät muistakin kielistä kuin englannista. Valtaosa heistä löytyy Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton sivujen kautta. Liiton hakupalvelussa voi selata kääntäjiä ja tulkkeja ja nähdä kunkin työkielet. Kohdasta Tarkenna hakua voi rajata tulokset esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäjiin ja yläkulman valikosta Kieli tai kielet, joista käännetään tai tulkataan edelleen tietystä kielestä kääntäviin.Lähde:SKTL – Kääntäjä- ja tulkkihakupalvelu
Mitään valmista listaa presidenttien elämäkerroista ei ole saatavilla, mutta voit etsiä niitä helposti verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanoilla presidentit, elämäkerrat ja Suomi.
Hyödyllistä tietoa voisi löytyä ainakin seuraavista kirjoista.Härkönen, Simo: Impilahti-kirja : Impilahden pitäjän historia- ja muistojulkaisu (Impiranta-säätiö, 1950)Iltanen, Jussi: Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006) (Julkaisuun sisältyy karttasivuille jaettuna näköispainos 1935 ilmestyneestä Viipurin kartasta sekä 1930- ja 1940-luvuilla julkaistuja alueen pitäjänkarttoja.)Jaatinen, Martti I.: Karjalan kartat (Tammi, 1997)Kielletyt kartat. 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat (AtlasArt, 2007)Koponen, Paavo: Muistojemme Impilahti (Impiranta-säätiö, 1990)Laitinen, A. A. A.: Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia (1938)Miettinen, Helena: Vieläkö kukkivat omenapuut? : kadonnutta Pohjois-Inkeriä etsimässä (Inkerin...
Vaski-kirjastojen tietokannasta ei kysymäsi nimistä näytelmää löydy. Sen sijaan Finna-tietokannasta löysin kuunnelmanJälkeen vedenpaisumuksen : kuunnelma | Turun yliopisto | Finna.fiKuunnelma sisältyy muun muassa Turun yliopiston kirjaston kokoelmiin, josta sitä voi tiedustella.Halutessasi voisit myös kysyä etsimästäsi näytelmästä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:ltä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
Hei,Mainitsemassasi painoksessa ei todellakaan näyttäisi olevan mainittu suomentajaa. Vanhemmassa (minulla käsissäni Kansojen historia osa 7, Keskiaika III vuodelta 1936, jossa tuo Villon on) mainitaan runojen kääntäjäksi kirjan alussa Yrjö Jylhä. Uudistetun laitoksen osassa 10, Keskiajan syksy (minulla käsissä 3 p. vuodelta 1965) on tekstiä muokattu ja jonkin verran sitaatteja, mutta siinä on käytetty samaa runokäännöstä, joten tämän perustella kyseessä näyttäisi olevan Jylhän käännös.
Laulu on Esko Koivumiehen (eli Esko Björkmanin) säveltämä ja sanoittama "Äiti", jonka esittää duo Hietalan Kaksoset. Äänitys on vuodelta 1979. Laulu alkaa: "Kun silmäni suljen, mä vielä nään". Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 114, 1 - 1980" (Musiikki Fazer, 1980). Laulu on kuunneltavissa suoratoistopalveluissa.Äänitteen tiedot Discogs-palvelussa:https://www.discogs.com/release/3243102-Hietalan-Kaksoset-%C3%84iti-Kou…
