Vantaan kaupungin kirjastoautomaatioyksikön tietojärjestelmäasiantuntija vastaa, että tulostusjärjestelmät ovat erilaisia eri Helmet-kaupungeissa, eivätkä ne ole osa kirjastojärjestelmää. Kirjastokorttiin ei olla näillä näkymin lisäämässä kyseistä toimintoa. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen.
Hei!
Kirjastome lukupiiri on pitänyt ainakin Arvo Myllymäen osaksi tosielämän tapahtumiin perustuvasta Vihan ja rakkauden päivät. Siinä kerrotaan venäläisen sotavangin ja suomalaisen naisen tarina. Puhdas rakkausromaani tämä ei ole, sillä pääosassa tarinassa on kuitenkin pariskunnan lapsen isän ikävä ja isän etsiminen aikuisena.
Onko Kirjasampo-sivusto jo tuttu? Jos ei, kannattaa kirjoja etsiä myös sieltä. Esimerkiksi hakusanoilla sotakirjallisuus ja rakkausromaanit sain tulokseksi muun muassa Katja Ketun Kätilö-romaanin ja Louis de Berniéresin Kapteeni Corellin mandoliini. Samoilla hakusanoilla voi hakea romaaneja myös Helmet.fi:stä, Kirjasampo-sivustolla kirjoista on vain laajemmat kuvaukset. ...
Syyskuusta 1939 kevääseen 1945 valuuttakurssit pidettiin lähes muuttumattomina. Ennen toukokuun lopussa 1945 tehtyä ulkomaanvaluuttojen myyntikurssien 75% korotusta dollari maksoi 49,35 mk ja punta 196 mk (9.9.1939 48,35 mk ja 202,50 mk). 31.5. kello 12 voimaan astuneiden uusien myyntikurssien mukaiset hinnat olivat 86,30 mk (dollari) ja 343 mk (punta). Vuoden 1945 aikana Suomen Pankki korotti virallisia myyntikursseja vielä kahdesti: 26.6. 40% (dollari 120,80 mk, punta 485 mk) ja 15.10. 12,5% (dollari 136 mk, punta 547 mk).
Lähteet:
Antti Kuusterä, Suomen Pankki 200 vuotta. II, Parlamentin pankki
HS 10.9.1939, 1.6.1945, 27.7.1945, 16.10.1945
Tilastokeskuksen Tieto&trendit -verkkojulkaisusta löytyy monia asiantuntija-artikkeleita aiheesta: https://www.stat.fi/tietotrendit/avainsanat/lapset-suomessa/. Esimerkiksi Minna Keski-Petäjän artikkeli "Tytöistä ja pojista polvi parantunut? Nuorten väestökehitys ja elinolot" vuodelta 2017 tarkastelee asiaa mm. elintason, koulutuksen ja terveyden kannalta vertaillen vuosien 1985 ja 2015 tilannetta: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/tytoista-ja-pojista-po….
Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15-29-vuotiaiden arvoja ja asenteita vuodesta 1994 lähtien. Tulokset löytyvät täältä: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/.
Nuorisotutkimusseuran sivuilta löytyy linkkejä julkaisuihin: https://www.nuorisotutkimusseura....
Tässä joitakin vinkkejä eri tyylisistä aikuisten kirjoista.
Chirovici, E. O.: Peilien kirja
Grebe, Camilla: Veteen piirretty viiva.
Lindqvist, Mari: Virta
Rytisalo, Minna: Lempi
Schenkel, Andrea: Hiljainen kylä
Tontti, Jarkko: Perintö
Waters, Sarah: Silmänkääntäjä
Lisäksi vielä kirjapari, joka avaa saman tarinan eri henkilöiden näkökulmasta:
Joyce, Rachel: Harold Fryn odottamaton toivioretki; Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu
Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiot jatkosodassa (WSOY, 1987) tietää kertoa, että Ensio Kernen kuului Lapin sodan partiomiehiin. Hän oli mukana luutnantti Marmon partiossa 13.-22.10.1944. Ainoa maininta, jonka Kernenistä onnistuin tämän tiedon perusteella paikantamaan, löytyy Pentti H. Tikkasen kirjasta Partioita Lapin sodassa. Luvussa 'Luutnantti Marmon partio Lokan-Tanhuan-Moskuvaaran-Kersilön alueella 13.-22.10.1944' tavataan "korpraali Kerne".
Kirjaston lähteistä ei selviä, onko ihmisellä ollut koskaan samanlaista kykyä ravistella kehoaan kuin koiralla, mutta onhan toki vieläkin ihmisen mahdollista ravistella kehoaan. Muun muassa monissa kehonhuolto-ohjelmissa ja jumpissa rentoutukseen liittyy ravistelua. Tässä on mielenkiintoinen artikkeli tärinäharjoittelusta, joka menee pidemmälle kuin tavallinen ravistelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/18/tarinaharjoittelu-auttaa-kun-j…
Selailin kuvia Manneken Pis'istä Zwarte Piet -asussa, mutta juuri tuollaista ei löytynyt, https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=manneken+pis+als+z….
En tiedä, löytyykö näistä asuista eri vuosina minkäänlaista tallennettua tietoa Brysselissäkään, mutta voisihan kaupungista sitä yrittää tiedustella, ehkä esimerkiksi kulttuurista huolehtiva yksikkö voisi tietää, https://www.brussels.be/department-culture-youth-leisure-and-sports
Valitettavasti en löytänyt materiaalia tuon kysymyksen valaisuun esimerkiksi Valtioneuvoston julkaisuista, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ , Europaan unionin Empactista, https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-fight-against-crime/ tai Europolista, https://www.europol.europa.eu/crime-areas-and-trends/crime-areas/drug-t….
Hyvä paikka jatkaa tiedusteluja on Rikoksentorjunta.fi, https://rikoksentorjunta.fi.
Kuva kysytystä teoksesta on ainakin näissä kirjoissa:
1. Ilja Repin : 1844-1930 : taiteilijan syntymän 150-vuotisnäyttely : juhlakirja. 1995, ISBN 951-8977-13-5.
Kirjassa maalaus on suomennettu nimellä Peltomies. Leo Tolstoi kyntämässä. 1887. Valokuvavedos on melko pieni.
2. Colliander - Kemiläinen: Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija. 1977 (1. painos 1947), ISBN 951-30-4046-1.
Tässä maalauksen nimenä on Leo Tolstoi vainiolla. 1987. Valokuva on hieman suurempi.
Valokuvien yleisvärisävyt ovat hieman erilaiset - ehkä painoteknisistä syistä. Mutta juhlakirjassa on kerrottu maalauksesta olleen myös toinen, suurempi versio, jonka nykyinen olinpaikka on tuntematon.
Kumpikin kirja löytyy Lastu-...
Laissa ei suorastaan kielletä kissan vapaana pitoa, mutta on alueita, joihin kissa ei saa mennä. "Järjestyslaissa ei ole säädetty koirien kanssa vastaavaa velvoitetta pitää kissaa kytkettynä taajama-alueella. Kissan pitäminen kytkemättömänä on siten sallittua. Kissan omistajan ja haltijan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota niihin riskeihin, joita kissa voi kohdata liikkuessaan vapaana taajama-alueella. Esimerkiksi liikenne on suuri riski vapaana kulkeville kissoille.
Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön...
Kaavoituksesta vastaa kunta. Myös rantojen kaavoitustietoja saa kunnalta. Sinun täytyisi tutkia sen kunnan sivuja tai ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueesta olet kiinnostunut. Esimerkiksi Imatran kaavoista saa tietoa Imatran rakennusvalvonnasta, https://www.imatra.fi/rakennusvalvonta
Laki, jossa on kaavoitusmääräyksiä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Tässä oppaassa kerrotaan lisää kaavoituksesta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130881/Opas%205%202016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Useat kunnat käyttävät Lupapiste-palvelua, jossa voi hakea rakennetun ympäristön lupia, https://www.lupapiste.fi/luvanhakija. Lupapisteessä mainitaan, että palvelu näyttää sijainnin perusteella...
Aivan tuollaista tutkimusta ei suomessa ole tehty. Löysin Maari parkkisen tutkimuksen Ikääntyminen, yksinäisyys ja toimintakyky : Yli 75-vuotiaiden suomalaisten yksinäisyyttä määrittävät tekijät ja toimintakyky yhteydessä yksinäisyyteen.
Sen mukaan: "Toimintakyvyn ja yksinäisyyden välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Yksinäisyyden kokemus oli sitä intensiivisempi, mitä heikommassa kunnossa vastaaja oli. Koettu avunsaannin riittävyyden vakioiminen pienensi heikkokuntoisten yksinäisyyden riskiä. Kaikki selittävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yksinäisyyteen läheisten tapaamistiheyttä lukuun ottamatta. Tarkasteltavien tekijöiden vakioinnin jälkeen yksinäisyyttä selittivät enää tilastollisesti...
Hermann Hessen runosta Vaiheet (Stufen) on kaksi suomennosta. Anna-Maija Raittilan suomennos sisältyy teoksiin Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (1983, s. 40) ja Maailman runosydän ( 1998, s. 565). Elvi Sinervon suomennos sisältyy teokseen Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (1995, s. 232).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueellasi voit tarkistaa täältä.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Lasten makasiiniohjelma Veturissa esitettiin maalis-toukokuussa vuonna 1994 Pöllövaarin tarinoita. Kyseessä oli kymmenenosainen piirrossarja ”viisaasta ja ystävällisestä Pöllövaarista, jota kaikki metsän eläimet rakastavat”. Ohjelman käsikirjoitti Merja Niemi ja toimitti Lauri Pitkänen.
Veturi oli Ylen ohjelmistossa vuosina 1992 – 2003.
Yle Arkisto
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=p%C3%B6ll%C3%B6vaarin+t…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veturi_(televisio-ohjelma)
Henry Rider Haggardin Ayesha-sarjan kirjoja ei ole suomennettu lainkaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.goodreads.com/series/72235-ayesha
Frank Herbertin Dyyni (Dune) on julkaistu e-äänikirjana, mutta Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei ole. CD-muotoisena teosta ei ole julkaistu lainkaan.
Digitaalista äänikirjaa tarjoavat maksulliset äänikirjapalvelut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5533720
Hilja Haahden sanat Giovanni Battista Bassanin lauluun Posate, dormite sisältyvät nuottijulkaisuun Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita (toim. Kolmisointu, WSOY, 1908) ja teokseen Kaikuja muilta mailta 6, laulujen sanat italialaisiin aarioihin (toim. Kolmisointu, WSOY, 1913). Laulu on siis suomeksi nimeltään On juhla.Julkaisuja ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta nuottijulkaisu Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita on tilattavissa kaukolainaan Kuopion kirjavarastosta.https://finna.fi/Record/vaari.1895758https://finna.fi/Record/oy.991437046206252https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/KaukopalveluSanat sisältyvät myös Hilja Haahden Valittuihin runoihin (Otava, 1963) sekä...
