Ennen vuotta 2005 työeläkettä alkoi kertyä 23 vuoden iästä alkaen. Vuosina 2005-2016 eläkettä kertyi kaikesta yli 18-vuotiaana tehdystä työstä. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.
lähde: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
Leluiksi naamioidut pommit olivat melko yleinen syytös toisessa maailmansodan aikana. Esimerkiksi sota-aikaisessa italialaisessa propagandassa syytettiin angloamerikkalaisia leluiksi, nukeiksi, perhosiksi tai kyniksi naamioitujen pommien käyttämisestä siviiliväestöä vastaan. Venäjällä vastaavasta on syytetty suomalaisia vielä viime vuosinakin. Todistusaineistoa tällaisesta ei ole löytynyt.
Talvisodan osalta kyseessä voisi olla muistuma Suomessa "Molotovin leipäkoreina" tunnettujen RRAB-3 -rypälepommien kuorma-ammuksista. Pommista on kuvia esim. SA-kuva -kokoelmassa:
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107398
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-106951
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107397
https://mpkk....
Onko kyseessä Historiallinen arkisto -sarjan ensimmäinen ja toinen osa? Kahden puolen Pohjanlahtea I. Ihmisiä, yhteisöjä ja aatteita Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulta 1900-luvulle ja Kahden puolen Pohjanlahtea II. Enemmistöjen ja vähemmistöjen kesken.
Kirjat ovat ilmestyneet vuosina 2006 ja 2007. Ensimmäisessä osassa tutkitaan Pohjanlahden molemmin puolin sijaitsevien kaupunkien poliittista kulttuuria vapaudenaikana. Toisessa osassa pohditaan suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden suhdetta kummassakin maassa erityisesti kielen, kieliryhmien ja vallan näkökulmista. Alla linkit kirjojen tietoihin.
https://tiedekirja.fi/fi/kahden-puolen-pohjanlahtea-i
https://tiedekirja.fi/fi/kahden-puolen-pohjanlahtea-ii
New Yorkin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Dyja, Thomas: New York, New York, New York: Four Decades of Success, Excess, and Transformation (2021)
Horn, Stacy: Damnation Island: Poor, Sick, Mad, & Criminal in 19th-Century New York (2018)
Kenneth, Goldsmith: Capital: New York, Capital of the 20th Century (2016)
Luukka, Teemu: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina (2018)
Wallace, Mike: Greater Gotham : a history of New York City from 1898 to 1919 (2017)
Wertz, Julia: Tenements, Towers & Trash: An Unconventional Illustrated History of New York City (2017)
Lisää kirjoja täällä: https://www.goodreads.com/shelf/show/new-york-history
Ja Afrikan historiasta:...
Varusmiespalveluksen aloittaa aina enemmän alokkaita kuin varusmiehiksi valmistuu. Puolustusvoimien vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan vuosina 2017-2021 varusmiehiä valmistui 84-85 % varusmiespalvelukseen tulleista. Koulutettujen varusmiesten määrä on pienessä laskussa. Vuonna 2017 Suomessa koulutettiin 20 323 varusmiestä, vuonna 2018 20 154 varusmiestä, vuonna 2019 20 040 varusmiestä, vuonna 2020 19 911 varusmiestä ja viime vuonna 19 781.
Puolustusvoimien+toimintakertomus+ja+tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+2021.pdf (puolustusvoimat.fi)
Yle uutisoi vuonna 2020, että varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa. Määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.
https://...
Lapsensa uhraavasta kellonvalajasta runoili Uuno Kailas. Ensimmäinen versio runosta ilmestyi nimellä Kellonvalaja : pääsiäislegenda Suomen kuvalehden numerossa 15-16/1927. Lopullisessa muodossaan runo – nyt nimeltään Kellojen legenda – julkaistiin Kailaan kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Molemmissa versioissa lapsi on tyttö – ei poika.
Kellojen legendan dramaattinen loppuhuipennus kuuluu näin:
"Veti syliinsä tyttären / ja suuteli, silmät peitti / ja – sulavaan vaskeen heitti. / Se armaan ahmaisi sähisten. // Miten alkoi, taivas ties, / sinä päivänä malmi elää. / Te kuulette, kuinka se helää. / Se mies oli ehtoolla hullu mies." (Uni ja kuolema, s. 89)
Kysymykseen on vaikea vastata näkemättä kyseistä kaupunkikarttaa. Olisiko sitä esimerkiksi korjailtu / täydennetty jälkeenpäin? Syyskuussa 1941 lehdet uutisoivat Karjalankadun nimenmuutoksesta. Viipurin kaupunginvaltuusto ja hoitokunta lähettivät Mannerheimille sähkeen ja kyselivät tämän suostumusta nimenmuutokseen. Näin asian uutisoi esimerkiksi Laatokka-lehti.
12.09.1941 Laatokka no 102 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Arkkitehtuurimuseon arkistoon ja kirjastoon. Kirjaston arkistoaineisto - Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi)
Arkistossa on Otto-Ivar Meurmanin kokoelma, johon on koottu myös Viipurin asemakaavaa koskevat käsikirjoitukset. Ehkä selitys kadunnimeen löytyy...
Hei!
Kyseinen markka oli käytössä vuosina 1952-1962 ja se on valmistettu raudasta. Kolikkoa tehtiin kahta eri kokoa, joista liitteeksi laittamassasi kuvassa esiintyy niistä pienempi. Lisätietoa muistakin vanhemmista markan rahoista löytyy esimerkiksi osoitteesta Kolikot.com tai Keräilyraha.fi.
Mikäli kysymyksesi koskee vuoden 1952 markan jälleenmyyntiarvoa, löytyy tuloksia laajaksi laidasta laitaan riippuen myyjästä ja kolikon ominaisuuksista (esimerkiksi kunto ja koko). Esimerkiksi eräässä Keräilyraha.fi-sivuston ilmoituksessa samaa vuoden 1952 markkaa myydään 0,20 euron hintaan, kun taas Antikvariaatti.net-sivusto listaa (todella hyväkuntoisen) kolikon ostohinnaksi 5 euroa.
Jos taas...
Lehmän on mahdollista hengittää suun kautta, mutta se tapahtuu vain jos on kovin kuuma, lehmä on stressaantunut tai sillä on joku tauti nenäalueella.
https://open.lib.umn.edu/largeanimalsurgery/chapter/weird-horse-things/
Vaski-kirjastojen kokoelmissa ei ole suomeksi käännettyjä kiinalaisia sanomalehtiä. Otin yhteyttä Suomi-Kiina-seuraan ja tarkistin myös heiltä, olisiko tällaisia lehtiä saatavilla ylipäätään missään Suomessa. Heidän tietojensa mukaan ei valitettavasti ole.
Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa, osoitteessa vaski.finna.fi, pääset kuitenkin lukemaan englanninkielisiä kiinalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä PressReader-palvelussa. Tätä varten tarvitset Vaski-kirjastojen kirjastokortin. PressReader-palvelu on etäkäyttöinen, joten kirjastokortin tunnuksella ja PIN-koodilla pääset siis lukemaan lehtiä myös kotoa käsin. Lisätietoa PressReader-palvelusta saat mistä tahansa Vaski-kirjastosta.
Vaasan yliopistossa ei voi opiskella kavatustiedettä. Vaasan kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus sen sijaan tarjoaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen perusopintoja verkossa.
Opintopolku https://opintopolku.fi/konfo/fi/ on hyvä lähde, jos haluat tietoa korkeakoulujen tutkintoon johtavista koulutuksista, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun koulutuksista sekä jatkuvan haun ammatillisista koulutuksista.
Suržyk on on nimitys, jota käytetään Ukrainassa yleisesti puhutusta ukrainan ja venäjän kielten seka- ja välimuodosta.
Lähde
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sur%C5%BEyk
Hei!
Yleisradion kaikki lähetykset olivat aluksi suoria, eikä toiminnan alkuajoilta ole säilynyt ohjelmia kuultavaksi. Ensimmäiset äänityslaitteet saatiin käyttöön 1930-luvun puolivälissä. Yleisradion vanhin tallessa oleva radio-ohjelma on presidentti P. E. Svinhufvudin puhe uudenvuodenpäivänä 1935. Vanhin Ylen Elävästä arkistosta löytyvä taltiointi Markus-sedän Lastentunti-radio-ohjelmasta on huhtikuulta 1935 ( Markus-sedän Lastentunti Lohjalla | Elävä arkisto | yle.fi ).
Mikäli isäsi esiintyminen ohjelmassa on tapahtunut vuosien 1932-1934 välillä, voinee näiden tietojen valossa tehdä sen johtopäätöksen, ettei esiintymisestä ole – valitettavasti! – taltiointia.
Jos taas on mahdollista, että esiintyminen olisi tapahtunut...
Hei,
lähdekirjallisuudesta ei löydy vastausta tähän kysymykseen. Ongelmana on myös se, miten esimerkiksi määritellään ”yleisyys” tai puhutaanko tietystä lehdestä vai kaikista suomalaista lehdistä.
Suomalaisen sanomalehtihistorian tärkeimmissä tutkimuksissa (Päiviö Tommila toim. Suomen lehdistön historia 1985–1992; Tommila & Salokangas: Sanomia kaikille: Suomen lehdistön historia) ei esimerkiksi käsitellä juuri lainkaan yleisönosastokirjoituksia.
Koska aihetta ei ole tutkittu, joudut selvittämään sitä itse. Lähteenä voit käyttää Kansalliskirjaston digitaalista sanomalehtiarkistoa, jossa haun voi kohdistaa 1930- luvulla julkaistuihin sanomalehtiin:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Kyse on todennäköisesti ns. Tattarisuon tapauksesta. Vuonna 1930 Malmilla, Tattarisuon lähteestä löytyi irtileikattu ihmisen käsi. Seuraavana vuonna samasta lähteestä löytyi lisää ihmisen ruumiinosia. Jäljet johtivat Helsingin Kalliossa toimineeseen ryhmään.
Tapauksesta on kysytty Kyse kirjastonhoitajalta ennenkin. Tässä vastaus vuodelta 2005:
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-teilta-mitaan-tietoa-tattarisuon…
Tapausta on käsitelty myös kirjassa Valonkantajat . välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Toimittaneet. Perttu Häkkinen ja Vesa Iitti. Like, 2015
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2440776?lang=fin
Perttu Häkkinen ja Vesa Iitti kirjoittivat tapauksesta myös artikkelin Helsingin Sanomien...
Savon Sanomat on mikrofilmeinä Kuopion kaupunginkirjastossa ja filmit ovat asiakkaiden käytettävissä pääkirjaston lukusalissa - artikkeleista voi tulostaa myös kopioita. Ajan lukulaitteelle voi varata kirjaston asiakaspalvelusta (p. 017 182 318). Mikrofilmejä lähetetään myös kaukolainaksi muualle Suomeen; kaukopalvelupyynnön voi tehdä oman kirjaston kautta.
Hei,
Olisi voinut olla. Svengaa tuokin kappale niin hyvin. Jukka Annalan kirjassa Toopelivisio (Teos, 2006) ilmoitetaan kuitenkin kappaleen nimeksi Horst Jankowskin "So what's new?" ja Youtubesta löytyvät tunnarinpätkän perustella se on todellakin tuo.
Laulu on ilmeisesti Pekka Masalinin esittämä "Jo-Ki-Po", jonka ovat säveltäneet Mai-Lis ja Lasse Könönen ja jonka on sanoittanut Mai-Lis Könönen. Se sisältyy C-kasetille "Jo-Ki-Po 1" (Minimusic MIC 41, 1980). En löytänyt äänitettä mistään kirjastosta, mutta se on Yle Arkiston äänitekokoelmassa (eli Ylen Äänilevystössä). Se ei ole lainattavissa, mutta sitä voi toivoa kuunneltavaksi jossain ohjelmassa, esim. Kadonneen levyn metsästäjissä (https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-suomi/kadonneen-levyn-metsastajat-osall…).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Parole-lehden numeron 1/78 Tuonen satoa -palstan mukaan jääkärieverstiluutnantti Kaino Eino Niemeläinen kuoli 13.12.1977.
Loimaan pesula tiivistää sivuillaan näin: "Emulsiopesu on kemiallista vesipesua ja kemikaaliton vaihtoehto, joka poikkeaa runsaasti perinteisestä kuivapesusta eli kemiallisesta pesusta. Se on myös tehokas ja luontoystävällinen tapa puhdistaa. Emulsiopesut tehdään veden ja pesuaineen avulla, jossa kuitenkin käytetään pesuainetta, joka suojaa vaatetta normaalin vesipesun vaikutuksilta kuten kutistumiselta ja nukkaantumiselta. Kangas ei kulu kuten normaalissa vesipesussa, jolloin se kestää kauemmin.
Joissakin kangaslaaduissa emulsiopesut käyvät silloin, kun kemiallinen pesu on kielletty. Emulsiopesut tehoavat parhaiten vesiliukoisiin tahroihin ja näin ollen suurin osa liuotinpesuista (kemiallinen pesu), voidaan korvata emulsiopesulla." ...
