Mikä tekee matkasta maailmanympärimatkan?
Jos kävelen vaikkapa kymmenen metrin matkan pohjosnavan ympäri, ei sitä oikein voi kutsua maailmanympärimatkaksi, vaikka olen ylittänyt kaikki pituuspiirit. Toisaalta voin matkustaa pohjoisnavalta viivasuoraan etelänavalle ja maapallon toiselta puolelta takaisin ylittämättä ensimmäistäkään pituuspiiriä, joten ei maailmanympärimatkan määritelmää ainakaan pituuspiirien ylittämiseen voitane sitoa?
Vastaus
Tehtyjen – todellisten tai fiktiivisten – maailmanympärimatkojen kuvausten perusteella sanalla ymmärretään tavallisesti maapallon kiertämistä leveyspiirien suuntaisesti, siten, että ylitetään sekä Atlantti että Tyyni valtameri, ja kuljetaan ainakin kolmen maanosan kautta. Jotkut sanakirjamääritelmät lisäävät tähän vielä vaatimuksen vähintään maapallon ympärysmittaa vastaavasta matkan pituudesta.
Maailmanympärimatkan käsite perustuu paljolti Jules Vernen kirjaan Maailman ympäri 80 päivässä, ja Phileas Foggin siinä noudattama reitti onkin mitä mainioin esimerkki: Lontoosta Sueziin, Suezista Bombayhin, Bombaysta Kalkuttaan, Kalkutasta Hongkongiin, Hongkongista Jokohamaan, Jokohamasta San Franciscoon, San Franciscosta New Yorkiin ja New Yorkista Lontooseen.
Kommentoi vastausta