Vanamokirjastoista löytyvät nämä Itavallan keisarinna Sisistä kertovat kirjat:
Haslip, Joan.
Keisarinnan yksinäisyys : Itävallan keisarinna Elisabetin elämäkerta / Joan Haslip. - The lonely empress - Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ; Helsinki : 1970. - 443 s. : kuv.
Krohn, Helmi.
Elämäkerrallisia kuvia nuorisolle. 3 sarja / Helmi Krohn. - Otava, Helsinki : 1920. - 251, [1] s.
Kirjan saa luettavaksi Hämeenlinnan pääkirjastossa. Sitä ei lainata kotiin.
Barth, Reinhard.
Historian suurnaiset / Reinhard Barth ; [suomentaneet Tuulikki Virta ... ja Katja Zöllner]. - Frauen, die Geschichte machten - Gummerus : Ajatus, Helsingissä : 2005. - 319 s. : kuv. ; 22 cm. - 951-20-6762-5 (...
Voisikohan kyseessä olla K. M. Peytonin kirja Tähdenlento ja sen jatko-osa Yli esteitten? Kirjat ovat tosin ilmestyneet suomeksi jo vuonna 1979. Päähenkilö Ruth Hollisin perhe muuttaa kirjan alussa maalle, ja Ruth saa luvan ostaa omilla säästöillään kauan haaveilemansa ponin. Poni on kouluttamaton eikä Ruthilla ole hevosista kuin kirjatietoa, joten edessä on monenlaisia hankaluuksia. Ruth tutustuu ensin rikkaan perheen Helmi-nimiseen tyttöön, jolla myös on oma hevonen, ja sittemmin Peter McNairiin, jonka isällä on kalliita kilpaponeja kouluttava ja myyvä talli, ja joka saa ensimmäisen kirjan loppupuolella myös italialaisen, pastaa tarjoilevan oopperalaulajaäitipuolen.
Löydät äänikirjat Helmet-hausta varsin kätevästi hakusanalla äänikirjat. Hakutulosta voit sitten rajoittaa sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan ja suomen kieliseen aineistoon.
Aikuisten selkokirjoja on kokoelmissa äänikirjana vain muutama. Löydät ne siis hakusanoilla äänikirjat selkokirjat ja sen jälkeen voit rajoittaa tuloksen suomen kieliseen aineistoon ja aikuisten kokoelmaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kannattaa myös muistaa, että voi kuunnella kirjastokortillasi e-äänikirjoja. Suomenkieliset e-äänikirjat löydät Ellibs-palvelusta.
https://www.ellibslibrary.com/collection
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirja…
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa The Past is such a curious Creature ei ole suomennettu.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Ketevan "Katie" Melua on georgialaissyntyinen, nykyään Iso-Britanniassa asuva laulaja-muusikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katie_Melua
https://katiemelua.com/
USA:n ja Neuvostoliiton välinen jääkiekko-ottelu pelattiin ja näytettiin Helsingin Sanomien (22.2.1980) ohjelmatietojen mukaan Suomessa n. klo 23.55-02.30.
Kuvaukseen sopisi Marguerite Durasin teos LaivaNuit (Le navire Night 1979, suom. 1994). Duras kirjoitti sen alun perin elokuvakäsikirjoitukseksi. Sitä on luonnehdittu kertomukseksi intohimosta puhelimen välityksellä.
Teosesittely Kirjasammossa
Saatavuus Outi-kirjastoista
Navire Night -elokuvan esittely
Samankaltainen asetelma on myös Françoise Simpèren teoksessa Le Jeune Homme au téléphone. Tätä teosta ei ole suomennettu.
Stump, suomalaista nuorisolehteä julkaistiin vuosina 1966-1970. Lehden numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä vapaakappalekirjastoissa Turun, Jyväskylän, Oulun, Itä-Suomen yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu.
Stump-lehti kansalliskirjaston verkkokirjastossa: Stump : roikkumaton nuortenjulkaisu | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansalliskirjaston yhteystietoja:
asiakaspalvelun tavoittaa varmimmin sähköpostitse osoitteesta kk-palvelu@helsinki.fi
Palvelupuhelin 02941 23196 vastaa arkisin klo 10–13.
kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lehdet kannattaa tilata hyvissä ajoin valmiiksi ennen kuin menee niitä lukemaan.
Olisikohan kyseessä ehkä Heinrich Hoffmannin Struwwelpeter-kokoelmaan (Jörö-Jukka) sisältyvä runo Die Geschichte vom bösen Friederich, joka on eri kääntäjien käsissä saanut sellaisia suomenkielisiä nimiä kuin Kuinka vallattoman Wolmarin kävi, Tarina pahasta Petteristä, Julman Jussin tarina ja Tarina ilkeästä Reetrikistä?
Kuinka vallattoman Wolmarin kävi ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1869 Hoffmannin Jörö-Jukan varhaisimmassa suomenkielisessä versiossa, Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa (Jörö-Jukka, Pikku Lassi joka ei soppaa syönyt, y. m.), jonka kääntäjäksi on arveltu joko Theodolinda Hahnssonia tai Yrjö-Sakari Yrjö Koskista. Vuonna 1922 kokoelma ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Jörö-Jukka (jolla Hoffmannin...
Olisikohan kyseessä Jedd ja Todd Widerin dokumentti Luoja ties missä minä olen (God Knows Where I Am, 2016)?
Dokumentti kertoo Linda Bishopin tarinan. Bishop löydettiin menehtyneenä autiotalosta New Hampshiressa, vieressään päiväkirja. Bishop kärsi vakavista mielenterveyden ongelmista ja selviytyi talven ajan autiotalossa omenoita syöden ja sadevettä juoden. Päiväkirjaansa Bishop kirjoitti ainakin piilottelustaan autiotalossa sekä kuvittelemastaan aviomiehestä.
Dokumentti esitettiin Ylellä alkuvuodesta 2018.
https://en.wikipedia.org/wiki/God_Knows_Where_I_Am
Kokonaisia kirjoja La Scalasta on harvassa. WorldCat haku löysi kolme, mm. englanninkielisen Mario Pasin:La Scala Milan's opera house. WorldCat
Suomalainen Finna haku löysi saman teoksen. Sitä on saatavana Varastokirjastosta. Finna
Helmet haku löytää vielä teoksen Bagnoli, Giorgio: The La Scala encyclopedia of the opera. Helmet
Lyhyempiä artikkeleita La Scalasta löytyy eri teoksista. Esim. Grand Opera : The story of the world's leading opera houses and personalities / Edited by Anthony Gishford ; Introduced by Benjamin Britten. Helmet ja
Gishford, Anthony: Grand Opera : The story of the world's leading opera houses and personalities Finna
Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli...
Saattaa hyvinkin olla, mutta kuuluisia Sarioloita on melko monta. Wikipedia löytää heitä 21kpl. mm Aale Sariola, Esa Sariola, Jukka Sariola sekä Mauri Sariola. Lisäksi Suomessa vaikuttaa myös Tivoli Sariolan suku. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sariola
Sari Sariola ei kerro sometileillään tarkemmin suvustaan. https://www.artstation.com/sarisariola
"Sariola on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Sariola on suojattu 1914–1919 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä." Siksi Sarioloita on melko vähän. Vuonna 2021 heitä oli Suomessa ja maailmalla 372 henkeä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sariola.html...
Aika vähän löytyy juuri Vercourin alueelta.
Kaunokirjallisuutta: Peter Lieb:Vercors 1944: Resistance in the French Alps. Amazon.com
Michael Pearson: Tears of Glory: The Betrayal of Vercors 1944. Goodreades.com
Tietokirjallisuutta: Vercors Caves, Classic French Caving Volume 1 . Moorebook.com.uk
Parc naturel regional du vercors ( isere et drome ) Paperback – January 1, 1978. Amazon.com
Netissä Vercourin kansallispuiston sivusto: https://www.ladromemontagne.fr/en/summer/discovery/the-vercors/parc-vercors.htm
Velcourin reittejä: https://www.velovercors.com/routes.html
Googlen teoshaku löytää haulla "Books about the Vercors region" lisää kirjoja, mutta suurimmassa osassa tuntuisi olevan vain yksittäisenä...
Tähän kysymykseen löytyykin jo aiempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/monellako-eri-savelella-on-aakkosista?from=term/258193&language_content_entity=fi
Tuo ”Tuiki tuiki tähtönen” on melodialtaan sama kuin ”Koska meitä käsketään” eli alun perin ranskalainen kansanlaulu ”Ah vous dirai-je, Maman”.
Anssi Kelan säveltämä ja sanoittama kappale "Miten sydämet toimii" sisältyy nuottiin "Pop tänään. Vol. 3" (F-Kustannus, 2014). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Siellä soitettiin Kirkaa".
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Gabriel Henrik Peldan on Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852:n mukaan ollut Vaasan vt. pormestari 1761, Uudenkaarlepyyn 1765. Kokkolan pormestari 1768 alkaen.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Karl Johan Fagerström oli Oulun pormestari vuosina 1788-1799. Tieto löytyy Oulun kaupungin sivulta Oulun pormestarit ja kaupunginjohtajat.
Vaasan osalta löydän tiedon siitä, että hän oli vuosina 1751–99 Vaasan läänin varalääninsihteeri. Tämä tieto on Anders Chydeniuksen kootut teokset -sivustossa Chydeniuksen Fagerstömille lähettämien kirjeiden yhteydessä. Ylioppilasmatrikkelissa 1640-1852 on mainittu Fagerströmin olleen Vaasan pormestari vuodesta v. 1779.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
