Kyse voisi olla Edward Ballin teoksesta Vereen kirjoitettu: plantaasin orjat ja isännät (Otava, 1998). Ballin suku omisti kaikkiaan noin 4000 orjaa. Kirjavinkit-sivulla on hyvä kuvaus kirjan sisällöstä.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt.
ClickShare langaton esitysjärjestelmä, jolla voi siirtää kuvaa ja ääntä omalta laitteelta näytölle tai projektorille (HDMI). Voidaksesi käyttää tekniikkaa Oodin tiloissa, sinulla pitäisi olla oma tietokone mukana.
Mikäli sinulla on vielä kysyttävää asiasta, sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Oodiin, esimerkiksi osoitteeseen oodi.tilat@hel.fi tai oodi@hel.fi
Etymologisen sanakirjan mukaan poro- on ilmeisesti alkusoinnun kautta syntynyt vahventava partikkeli. Samanlainen vahvennus on esimerkiksi sanassa putipuhdas.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_3b6641f77d4a47cc210b6fcabd9f060e&word=poroporvari&list_id=1&keyword=poroporvari
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta kerrottiin, että Kontiolahden Höytiäisellä olevasta Kreetansaaresta on nimiarkiston paikannimikokoelmissa keruutieto vuodelta 1974. Keruutiedossa kerrotaan Kreetansaari-nimen olleen saaren omistajan antama ja että saari on saanut nimensä Kreetta-nimisen naisen mukaan.
Vastaavantyyppisiä henkilön mukaan nimettyjä paikkoja on Suomessa runsaasti. Kreetansaari-nimi tuskin siis viittaa Kreikan Kreetan saareen.
Lähde: Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä".
Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.)
Maamme maahanmuuttopolitiikkaa (ml. turvapaikanhakijat, humanitaarinen maahanmuutto, perheenyhdistäminen) ohjataan kolmella tavalla: hallituksen poliittisilla päätöksillä, Euroopan unionin yhteisellä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla sekä kansainvälisillä sopimuksilla.
Aloitan viimeksi mainitusta.
Oikeus turvapaikkaan on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen vuonna 1948:
https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
Käytännössä ihmisoikeusjulistuksen sisältö on tältä osin saatettu voimaan pakolaisten oikeusasemaa koskevalla yleissopimuksella (1951), jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1968:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2
Alun perin Suomi oli tehnyt...
Jalkaväenkoulutuskeskus 22:n toimintakertomus löytyy digitoituna Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
8569 Jalkaväenkoulutuskeskus 22, 22.3.1943 - 25.10.1944 (1943-1944)
Digitoidun asiakirjan 44. kuvassa kerrotaan seuraavaa: "Kesäkuussa 1944 alkaneen venäläisten hyökkäystoiminnan johdosta keskus sai määräyksen siirtyä uudelle majoitusalueelle. 12.-16.7.44. välisenä aikana keskus sijoittui siten, että keskuksen esikunta ja esik.komppania sekä I P, Krh. kompp. ja sairaala sijoittuivat Kiuruvedelle ja sen lähiympäristöön. II P sijoittui Pyhäsalmelle. Tänä aikana lopetettiin myös Jv. Koul.K. 31, joka sulautui Jv.Koul.K 22:een. Täten muodostui keskukseen myös III P, joka jäi entiselle sijoituspaikalleen Haapajärvelle."
Myös...
Ikävä kyllä tähän ei vastausta näytä löytyvän Kotuksen Suomen murteiden sanakirjasta, eikä ilmaisu ole vastaajalle tuttu.
Suosittelen ottamaan yhteyttä Kotuksen murreasiantuntijoihin,
Kyseessä voisi olla Nelosella 17.11.2001 esitetty Colin Buckseyn Painajaisten kadut (Nightmare street, 1998).
Nightmare Street | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Nightmare Street (TV Movie 1998) - IMDb
Kirja voisi olla Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002). Sivuilla 227–229 on Françoise Saganin Tervetuloa, ikävä -romaania käsittelevä kirjoitus. Tapolan lisäksi kirjaa ovat olleet toteuttamassa Sara Heinämaa (jälkisanat) ja Terhi Hannula (kirjallisuusluettelo).
Canthin näytelmässään siteeraaman virren voi kokonaisuudessaan lukea esimerkiksi 1800-luvulla käytössä olleesta Suomalaisesta wirsi- ja ewankeliumikirjasta, jossa se on virsi numero 274.
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, sühen sopiwain kappalten kanssa ... - Google-kirjat
Ingeborg Bachmannin Kolmaskymmenes vuosi sisältää viisi novellia: Nuoruus eräässä Itävallan kaupungissa, Kolmaskymmenes vuosi, Kaikki, Wildermuth, Undine lähtee.
Kolmaskymmenes vuosi | Anders-kirjastot | Finna.fi
Kaksi hautaa -niminen runo löytyy ainakin V. A. Koskenniemen tuotannosta. Kolmiosainen runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Latuja lumessa (WSOY, 1940).
Kyllä kyseessä on runo, josta tuli myös laulu. Suomen runottaren (1965) mukaan runon nimi on Kotomaamme ja runoilija Juhana Fredrik Granlund. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Runosta on tehty laulu "Pohjantähden alla" suomalaiseen kansansävelmään. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Pertti Virtarannan teoksessa Kylmällä kynällä - kädellä lämpimällä Väinö Linna kertoo, että trilogian nimen Täällä Pohjantähden alla hän keksi matkalla kotiin tyttärensä kuusijuhlasta, jossa tämä laulu oli juuri laulettu.
Lähteet:
Suomen runotar (1965)
Suuri...
"Muutamia minuutteja ennen seitsemää saapui rajakersantti Lauri Kuittu vartiopaikalleen Rajajoen sillalle. -- Sillalle tultuaan Kuittu ihmetteli, ettei toinen vartiomies Hätönen ollutkaan siellä. No, hän hoitaisi tehtäviä siihen saakka yksin. Samassa Kuittu vilkaisi Neuvostoliiton puoleiseen päähän siltaa: Sinne oli tullut toistakymmentä venäläistä sotilasta ja upseeri, joka marssi keskelle Rajajoen siltaa kelloaan katsellen. Kuittu huomasi kuinka sotilaat kohottelivat kivääreitään ja tunsi olevansa maalitauluna. -- Sitten Kuittu huomasi punaupseerin menevän miestensä luo ja sanovan näille jotakin. Tämän jälkeen jotkut sotilaista amnpuivat ilmaan laukauksia. Aivan kuin varoitukseksi."
"Nyt Kuittua vietiin. Salamannopeasti hän syöksyi...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuonna 2020 Suomessa oli 51 vähintään 10 000 asukkaan taajamaa.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston taulukoihin pääset tästä linkistä: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Tiedon saa poimittua taulukosta 11s8 -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Vuotta 2021 koskevat taajamatiedot julkaistaan 15.12.2022.
