Kuopion varastokirjastossa näyttäisi olevan ainakin "Iskelmää" vuosilta 1960-1967. Myös nimi "Viikonloppu" löytyy haulla, vuosi siinä näyttäisi olevan 1942, mutta onko kyseessä lehti, sitä ei haussa näy. Ajansäveltä en löytänyt mistään kirjastosta.
Varastokirjastosta saa kaukolainoja kaikkien yleisten kirjastojen kautta. Ota yhteys kotikuntasi kirjastoon ja kysy sieltä tarkemmin heidän kaukopalvelukäytäntöään.
Turun kaupunginkirjaston eri toimipisteissä jaetaan monistetta, josta käy ilmi eri myöhästymismaksut. Kirjoista peritään 2 mk/kpl 1. alkava viikko, aina 20 mk saakka. Videoista ja cd-romeista peritään 10 mk/kpl 1. alkava viikko aina 50 mk saakka. Lisäksi tulevat muistutus- ja laskutuskulut
Kirjastojen käsikirjastoissa olevissa musiikkitietosanakirjoissa on perustiedot säveltäjistä. Jos haluat tarkempaa tietoa, voit hakea kirjoja asiasanalla Schubert pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/ Samasta osoitteesta voit myös selvittää nuotit ja levyt, jotka sisältävät Erlkönigin sekä Musiikin Maailma -teoksen saatavuuden.
Osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/g/goethe/d328.html on Erlkönigin sanat ja englanninnos. All Music Guiden sivulta http://thenewage.com/cg/x.dll
löydät tietoja Schubertista ja hänen sävellyksistään soivine näytteineen. Osoitteessa http://pelu.jns.fi/~vsivone/schubert/schubert2.html on lyhyt suomenkielinen esitys. Hakuohjelmat löytävät luonnollisesti...
Vuonna 1998 (vuoden 1999 tietoja ei ihan vielä saatavilla) aikuisten kirjalainoista tietokirjallisuuden osuus oli 63,1 % ja kaunokirjallisuuden osuus oli 36,9 %
Vuonna 1999 10 eniten lainattua kirjaa:
HÄRKÖNEN, Anna-Leena: Akvaariorakkautta
CORNWELL, Patricia D.: Herhiläispesä
KITZINGER, Sheila: Saamme vauvan
MÄKI, Reijo: Pahan suudelma
HIETAMIES, Laila: Kylä järvien sylissä
CORNWELL, Patricia D.: Ansaittu kuolema
LINNA, Väinö: Täällä Pohjantähden alla
LINNA, Väinö: Tuntematon sotilas
SALAKARI, Tuula: Häät: elämämme kaunein juhla
STEEL, Danielle: Onnettomuus
Budapest on muodostunut kahdesta kaupungista Budasta ja Pestistä(1873). Strategisen sijaintinsa vuoksi se kiinnosti jo roomalaisia. Pestistä muodostui keskiajalla kauppakeskus. Budasta tuli myös jo varhain kauppapaikka, ja 1350-luvun jälkeen se alkoi kehittyä Unkarin pääkaupungiksi. Huomattava kulttuurikeskus siitä tuli myös varhain. Budapestissa on n. 2,5 milj. asukasta, ja se on Keski-Euroopan suurimpia kaupunkeja. Se on Unkarin politiikan, teollisuuden, talouden ja kulttuurin keskus, jossa asuu viidennes Unkarin kansasta. Budapest on paitsi hallituksen sijaintipaikka ja opetuksen sekä kulttuurin keskus myös Unkarin tärkein teollisuuskaupunki. Budapestissa on seita museoita ja teattereita. Roomalaisista siellä on vielä muistuttamassa...
Kysymästäsi aiheesta löytää tietoa esim. tietosanakirjoista, kuten Spectrum ja Otavan suuri ensyklopedia. Lisäksi moniosaisesta Isotaito-sarjasta löytää myös tietoa. Isotaito on lainattavanakin Tampereen kaupunginkirjastossa. Voit itsekin tarkistaa Internetissä olevasta aineistotietokannastamme Pallas-Introsta, mitä kirjoja meillä on haluamastasi aiheesta. Pallas-Intro on osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaushaku ja valitse
ns. pudotusvalikosta haun pohjaksi asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään mosaiikit ja käynnistä haku selaa-näppäimellä. Voit hakea erikseen asiasanalla lasi.
Mosaiikit-asiasanalla löytyy etupäässä englannin- ja ruotsinkielisiä teoksia, mm. Vance, Peggy: The mosaic book : ideas, projects and...
Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
Kyseessä lienee Jaakko Hirvosen kaksiosainen teos Viitasaaren Monthan-Storckovius-Moisio -sukukirja vuodelta 1992. Sitä tai mitään sentapaisia ei mainita bibliografioissa (Fennica CD-ROM, jossa kotimainen kirjallisuus vuodesta 1900 lähelle nykyhetkeä; Suomen historiallinen bibliografia, kattaa vuodet 1544-1996). Sitä ei ole Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa eikä mainitemassanne Suolahden kaupunginkirjastossa.
Suolahden vihjeen perusteella teos löytyi Jyväskylän kaupunginkirjastosta, jossa sitä on yhdet kappaleet maakuntakokoelmassa (ei lainata). Teos on ns. harmaata kirjallisuutta, jonka tavoittaminen kirjastolaitoksen kautta on hiukan hankalaa. Ehkä parhaiten sen saisi ostamalla tekijältä; kustannuspaikaksi Jyväskylä mainitsee...
Kyseistä teosta ei löydy Suomen yleisten tai tieteellisten
kirjastojen kokoelmatietokannoista eikä muistakaan käytössämme
olevista tietokannoista. Jos kyseessä on rajavartiolaitoksen tai
jonkun muun viranomaistahon julkaisema raportti, selvitys, tutkimus
tms. kannattaa ottaa yhteyttä ko. viranomaiseen tai laitokseen.
Suomalaista koululauperinnettä käsittelee ansiokkaasti viime vuonna ilmestynyt Reijo Pajamon "Lehti puusta variseepi - suomalainen koululauluperinne" ISBN 9510234478. Teoksesta löytyy keskeisimmät koululaulumme nuotteina ja lisäksi katsaus niiden taustoihin ja koululauluperinteeseen. Teoksen saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun PLUSSA-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on runsaasti ko. lauluja sisältäviä vanhoja laulukirjoja. Koska suurin osa niistä on sijoitettu kirjavarastoon, kannattaa niistä kiinnostuneiden hakeutua pääkirjaston musiikkiosastolle.
FONO-tietokanta on kirjastoissa käytettävissä verkon kautta, mutta juuri nyt yhteydensaanti on ainakin Itäkeskuksesta käsin...
Suosittelen sinulle seuraavia kirjoja:
-Ahti, Risto : Runouden kuntokoulu (löytyy ainakin Helsingin seudun kirjastoista)
-Waltari, Mika : Aiotko kirjailijaksi? (löytyy useimmista Suomen kirjastoista)
Lisäksi kannattaa tutustua Nihil Interitin nettisivuihin osoitteessa:
http://www.kaapeli.fi/~nihil/ Heillä on esim. arvostelupalvelu ja he järjestävät kirjoittajakoulutustakin. Internetistä voi aiheesta etsiä tietoa esim osoitteesta: http://www.northernlight.com ja kirjoittaa hakukenttään "runot ja kirjoittaminen". Uskoisin näillä jo pääsevän alkuun.
Liikenneministeriön sivuilla (www.mintc.fi) kohdasta viestintätietoa ja edelleen joukkoviestintä sekä televisio- ja radiotoiminnan toimintalinjoja todetaan, että televisio- ja radiotoiminta kaapeliverkoissa muuttuu toimiluvanvaraisesta toiminnasta ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi.Mikäli tarkoitus on välittää pelkästään ulkomaisia satelliittiohjelmia, siitä ei tarvita edes ilmoitusta.
Muutos on tullut voimaan jo vuoden 1999 alusta. Ilmoitus toiminnasta tehdään
Telehallintokeskukselle (www.thk.fi). Tietoa en löytänyt THK:n sivulta, mutta sieltä asiaa kannattaa tiedustella.
Jascha Golowanjuk eli vuosina 1903-1974. Hän oli syntyjään Venäjän juutalainen, asui mm. Tanskassa ja muutti Ruotsiin 1930-luvulla. Löydät lyhyen esittelyn kirjailijasta esim. teoksesta Otavan kirjallisuustieto (1990) s. 248
Jokainen kunnankirjasto valitsee ja hankkii aineistonsa itsenäisesti. Eri kuntien periaatteet eivät luultavasti poikkea kovin paljo, vaikka käytännön menettelytavat saattavat olla erilaisia.
Kirjastolaki (http://www.minedu.fi/kupo/kirjlaki.htm) säätelee aineiston valintaa väljästi. Helsingin kaupunginkirjaston hankintaohjelman mukaan valinnassa otetaan huomioon asiakkaiden "tiedon-, sivistyksen- ja virkistystarpeet"; aineistoa hankitaan monipuolisesti ja eri kielillä kaikkia kaupunkilaisia varten. Kirjojen lisäksi hankitaan myös muita tallenteita (levyt,
videot, cd-romit jne.) sekä käyttöoikeuksia tietoverkkovarantoihin.
Aineisto hankitaan käyttöä, ei pelkkää säilytystä varten. Kirjat ostetaan kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta....
Sweet Valley High -sarjassa on kustantajan, Otavan, mukaan ainakin noin sata osaa. Tarkkaa tietoa heilläkään ei ole siitä, paljonko näitä vielä suomennetaan,
mutta joka tapauksessa vielä useita vuosia on näitä kirjoja tulossa. Tammikuussa 2000 on suomennettu 26 osaa ja lokakuuhun mennessä osia tulee olemaan yhteensä 38.
