Moni muukin on pohtinut asiaa: Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla. "Kirjoissa hevosella ei ole lainkaan nimeä. Elokuvissa Peppi kutsuu hevostaan leikkisästi Pikku-Ukoksi."
http://www.tampere.fi/...
Mount Rushmore - monumentista käytetään suomeksi nimitystä "kallioveistos" ja englanniksi "mountain carving".
Näitä termejä käytetään tietosanakirjoissa sekä englanninkielisillä verkkosivuilla.
Näädästä löydät tietoa esim. Google-haulla http://www.google.com käyttäen hakusanaa "näätä" tai "näätäeläimet". Ohessa malliksi kaksi osoitetta:
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/talvikansio/talviankara2a…
http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/pihlajacd/metsapol/esnaata.htm
Kirjoista esim. "Suomen eläimet : 1 : nisäkkäät", ISBN 951-35-4754-x, sisältää artikkelin näädästä sivuilla 236-239. Suomen luonto-sarjan teoksessa "Nisäkkäät" , ISBN 951-35-6370-7, on näätää koskeva artikkeli sivuilla 200-204.
Kansallisen, eli suomalaisen translitteroinnin sääntöjen mukaan nimi tulee kirjoittaa Šostakovitš. Ensimmäinen ja viimeinen s-kirjain ovat hatullisia. Jos pakottavat painotekniset tms. seikat vaativat, hattu-s voidaan korvata sh:lla. Jos siis hattu-s ei onnistu, voidaan kirjoittaa Shostakovitsh.
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Runo on nimeltään Sammakon virsi sateen sattuessa, ja - aivan oikein arvelit - P. Mustapään. Löytyy mm. teoksista Jäähyväiset Arkadialle ja Kootut runot (Wsoy).
Taiteen pikkujättiläisestä / toim. Rakel Kallio et al. löytyy hyvä määritelmä Aesthetic movementista, esteettisestä liikkeestä vaikuttajineen. Se vaikutti 1800-luvun lopulla ja sulautui vuosisadan vaihteessa art noveau-liikkeeseen. Turun kaupunginkirjasto on sisällyttänyt sen asiasanaan art nouveau sekä estetismi (viite teokseen Aslin, Elizabeth: The Aesthetic Movement: prelure to art nouveau).
Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on Terhi Viljanen selvittänyt henkirikoksia vuosina 1970-1979. Tutkimuksessa on tarkasteltu noina vuosina tehtyjä yli tuhatta henkirikosta ja selvitetty niiden syitä, tekoaikoja ja -tapoja, tekijän mielentilaa, tekijän ja uhrin välistä suhdetta sekä alkoholin vaikutusta tekoon. Tutkimus on tilastollinen. Julkaisun tiedot: Henkirikokset Suomessa vuosina 1970-1979 / Terhi Viljanen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 60, Helsinki 1983.
Asiakaspalautteesta lisäsimme toimituksessa myöhemmin vastaukseen viitteen seuraavasta teoksesta, joka ei ole vielä ilmestynyt: Ahonen, Hannu J. (salanimi, ennakkotieto), Henki lähti! : suomalaisia henkirikoksia. Kotka : T:mi Gibel, (Jyskä : Skoob). Arvioitu...
Terveystieteiden keskuskirjastosta http://www.terkko.helsinki.fi/ voisi kysyä neuvoa tässä tilanteessa sekä myös heidän aineistotietokannastaan voisi etsiä materiaalia.
Internetistä löytyy selkeähkö artikkeli aiheesta http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven.html
Helsingin pääkirjaston varastosta lötyy Slätis, Per; Tekonivelkirurgia.
Kenties kannattaa myös ottaa yhteyttä Suomen Nivelyhdistykseen, tai ainakin tutustua heidän Internetsivuihin:
http://www.tekonivel.net/
Etsimäsi henkilö on ruotsalainen sooloartisti Bosson, jolla oli taannoin hitti "One in a Million". Tieto löytyy myös 17.2.2002 ilmestyneen Helsingin Sanomien ohjelmatiedoista.
Kyseessä voisi olla sokeritoukka, joka on sisätiloissa yleinen. Se syö myös kirjojen selkiin käytettyä liimaa. Se on melko harmiton vaikkakin kiusallinen hyönteinen. Nettisivulta
http://www.keuruu.fi/terve/sokerit.htm
löytyy tietoa sokeritoukasta ja sen torjunnasta.
Muita kirjoissa viihtyviä olioita ovat kirjatäi ja kirjaskorpioni, muta ne eivät muistuta toukkaa. Lisää tietoa näistä ja muista sisätiloissa esiintyvistä hyönteisistä löytyy mm.kirjasta: "Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta", kirjoittaneet Pehr Ekbom, Arvo Myllymäki ja Seppo Roivainen (1993).
"Lähteä soitellen sotaan" tarkoittaa "lähteä huolettomasti ja suurin odotuksin johonkin vaativaan yritykseen", "ryhtyä johonkin suurin elein", "rumpua lyöden". Sananparsi on alkuaan Kalevalasta, kuudesneljättä (36.) runo: "Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, läksi soitellen sotahan, iloitellen tappelohon." Lähteet: 1. Nykysuomen sanakirja 3,
2. Suomen kielen perussanakirja, Kolmas osa, 3. Kalevala
Tiedustelin asiaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta, joka hoitaa Helsingistä tilatut kaukolainat niin koti- kuin ulkomaillekin. Sain vastaukseksi, että video- tai DVD-materiaalin kaukolainaaminen onnistuu ainoastaan Pohjoismaihin yhteistyösopimuksen turvin. Muualle maailmaan video- tai DVD-tallenteita ei lähetetä. Ilmeisesti tekijänoikeussyyt estävät laajemman kaukolainauksen. Tämä on siis Helsingin kaupunginkirjaston tulkinta. Muiden Suomen kaupungin- tai kunnankirjastojen puolesta en voi vastata, mutta luulen, että samaa politiikkaa täytyy noudattaa muuallakin.
Kannattaa kuitenkin ottaa yhteys omaan paikalliseen kirjastoon Lontoossa ja tiedustella asiaa sitä kautta. Paikallisen kirjastosi henkilökunta sitten selvittää asian...
Reijo Mäen tuotannosta ja Vares-sarjasta löytyy tietoa Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetti-sivuilta http://www.tornio.fi/DekkariNetti .
Tietoa Reijo Mäestä löytyy Otavan sivuilta http://www.otava.fi/ . Kannattaa pistäytyä myös Sanojen aika -kirjailijatietokannan sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi .
Koska yleisten kirjastojen kokoelmista ei juuri löydy aiheesta kirjallisuutta, teidän kannattaa ottaa yhteyttä seuraaviin erikoiskirjastoihin:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto,
http://www.finlit.fi/kirjasto/
Museoviraston kirjasto
http://www.nba.fi/
Matti Kuusen toimittamassa sananparsikirjassa Rapatessa roiskuu. SKS 1988 mainitaan sanonta: "Se on sitten selvää pässinlihaa." Sanonnasta mainitaan vain keruupaikkakunta: Ylöjärvi. Aika yllättävä sanonta sinänsä, koska Suuressa symbolikirjassa pässin sanotaan olevan lampaan vastakohta, voiman, vitaliteetin ja määrätietoisuuden vertauskuva.
Helsingin kaupunginkirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksen käymällä paikan päällä lähimmässä kirjastossa ja täyttämällä siellä hankintaehdotuslomakkeen. Kaavakkeen voi täyttää myös Internetissä kaupunginkirjaston kotisivuilla http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/q12.htm . Jokainen Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste tekee omat aineistovalintansa omien määrärahojensa ja asiakastarpeittensa puitteissa.
Videokasettien hankintaa vaikeuttaa useimmiten se, että kaikilla myynnissä olevilla videokaseteilla ei suinkaan ole kirjastokäyttö- ja lainausoikeuksia. Ilman näitä oikeuksia mikään kirjasto ei voi ostaa videota kokoelmiinsa, vaikka sitä olisikin kaupan. YLE:n Tallennemyynnin tuotteilla kuitenkin yleensä on nämä oikeudet jo...
Hei!
Helsingissä on kaksi matkailuun erikoistunutta kirjastoa:
Haaga Instituutin kirjasto
Pajuniitynt. 11 A PL 8 00321 Helsinki
09-58078185
kirjasto@haaga.fi
Ma-to 9-17, pe 9-16 (kesäajat Internet-sivuilla)
http://www.hiamk.fi/lib/
Matkailun Edistämiskeskuksen kirjasto
Töölönk. 11, 1. krs PL 625 00101 Helsinki
09-4176911
kirjasto@mek.fi
Avoinna sop. muk.
http://www.mek.fi/web/mekfi.nsf/(pages)/Kirjasto?OpenDocument
Lisäksi sinun kannattaa käydä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, yhteystiedot http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Voit aloittaa tutkimuksesi teon myös Helsingin kaupunginkirjastosta - asiakastyöasemilla pääset selailemaan artikkelitietokantoja sekä kirjastojen aineistoluetteloita.
Suomen kielen kehitykseen ja vaiheisiin voi tutustua esim. seuraavien teosten avulla:
- Lehikoinen, Laila 1994: Suomea ennen ja nyt
- Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva 1998: Kirjasuomen kehitys
- Häkkinen, Kaisa 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa.
Kuinkakohan vanhasta suomen kielestä olet kiinnostunut? Minkäänlaista "muinaissuomen" sanakirjaa ei liene ainakaan vielä kirjoitettu, sillä ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat ja säilyneet käsikirjoitukset ovat vasta 1500-luvulta. Sitä ennen suomen kieli eli vain puhuttuna. Sanakirjathan useimmiten pohjautuvat teksteihin. Kannattaa kuitenkin tutustua esim. seuraaviin sanakirjoihin:
- Vanhan kirjasuomen sanakirja 1 - 2 (käsittelee Ruotsin vallan ajan kirjakieltä, aakkosissa...
