Valmista levylistaa en sinulle pysty tekemään, mutta muutamia vinkkejä voisin antaa. Aloita gospelmusiikki-harrastus tutustumalla tähän linkkiin:
http://www.makupalat.fi/musicb.htm#hengellinen
Kun olet löytänyt levyjä/artisteja joihin haluaisit tutustua lähemmin, tarkista niiden saatavuustiedot pääkaupunkiseudun yleisten kirjstojen yhteisestä HelMet - aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Voit myös selailla kirjaston gospelmusiikki - valikoimia valitsemalla HelMet - aineistohaun etusivulta Sanahaku -> gospel -> Aineisto: cd-levyt
Sivuilta http://www.allmusic.com on mahdollista hakea tietoa gospelista ja sen eri tyylilajeista. Sivuille on myös kerätty eri musiikin tyylilajeista, myös gospelista, "Some important albums" -...
Popedan Irmeli-kappaleen sanat löytyvät täältä:
http://www.stlyrics.com/songs/p/popeda7163/irmeli264119.html
Sleepy Sleepersin Kaksi tapaa keittää kahvia-kappaleen
sanoja en löytänyt Internetistä. Kappale löytyy levyltä Born in the S.A.V.O (1985). Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Lottamatrikkeleita on ilmestynyt useitakin. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi 108 nimekettä. Hain nk. laajennettuna hakuna käyttäen asiasanoja "lotat" ja "matrikkelit". Kirjoja ei välttämättä ole saatavilla pääkaupunkiseudulla, mutta niitä voi pyytää kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Kaukopalvelumaksu on 4 €/ kirja. Linda-tietokantaa et valitettavasti pääse selaamaan omalta koneeltasi, mutta se on käytettävissä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla.
Helmet-aineistotietokannasta löytyvät seuraavat neljä matrikkelia, joissa on tiedoja myös lotista:
"Lotta Svärd : Etelä-Suomi"/ toim. Taito Seila. Hki : Aikakirja, 1973. ISBN 951-9098-03-8
"Jalkaväkirykmentti 56 : 1941-1944" / Kaino Tuokko...
Tässä teoksen tiedot: Philippe Guicheteau: Sunnuntaikirjeitä Suomesta = Courrier de Finlande. Suom. Jouni Kuurne. Tammi 1999. Ranskan kielen opettaja Guicheteau kirjoittaa kirjeitä Suomesta ystävälleen Samuel Nanteuilille Ranskaan. Tässä vielä kirjailijan haastattelu: http://www.ranska.org/ranskalaisia/philippe_guicheteau.php.
Näin isoja määriä kirjoja ei ole yhdessä kirjastossa. Kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon, niin he voivat hankkia isomman erän tiettyä kirjaa useammasta eri kirjastosta.
Second stepistä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavasta teoksesta: The code of ethics of social work: the /ed. by David Watson, London R&KP, 1985. Kirjaa voi tiedustella Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, yhteystiedot linkissä http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/. Internetistä löytyivät seuraavat linkit:
http://www.cfchildren.org/program_ss.shtml
http://www.agendaforchildren.org/pages/ssfact.shtml
http://www.thesecondstep.org/programs/support.shtml
http://www.ccmckids.org/vpp/secondstep/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin Yliopiston Käyttäytymistieteiden kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot ja ohjeet linkissä http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/palvelut.html#ti
Mahdatteko tarkoittaa lehteä nimeltä Till rors med segel och motor, lehden sarjanumero on 0040-7682. Lehden vuosikerta löytyy Museoviraston Merimuseon kirjastosta, yhteystiedot linkissä: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Kirjoituskoneen historiasta kertoo esimerkiksi teos Harlio, Raimo: Kiehtovat wanhat kirjoituskoneet, Helsinki] : Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö, 2000.
Tästä aiheesta/sanasta on varmaan yhtä monta määritelmää kuin on hakuteoksiakin.
Yleensä klassikolla tarkoitetaan esimerkiksi kirjallista teosta,jonka arvo säilyy.
Omasta lähikirjastostasikin varmasti löytyy useita teoksia, joissa on lisätietoja ja määritelmiä aiheista. Aloita vaikka näistä :
1. Hosiaisluoma, Yrjö : Kirjallisuuden sanakirja (2003)-hyvä perusteos!
2. Otavan kirjallisuustieto (Otava 1990)-lyhyet määritelmät
Älä myöskään unohda selata peruskoulujen/lukioiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja. Esimerkiksi kirjassa Kieli ja kulttuuri 4-6 : lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjassa on mukava artikkeli "Mikä tekee klassikosta klassikon?" sivulta 114 alkaen.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on myös aiemmin jo...
Australialainen Paul Hamilton Hume White syntyi vuonna 1910 ja kuoli vuonna 1992. Hän oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. Koulutukseltaan White oli reumasairauksiin erikoistunut lääkäri. Hän työskenteli mm. Tansaniassa ”Church Missionary Society Hospitals” –sairaalassa. Viidakkotohtorikirjojen lisäksi hän kirjoitti lukuisia muitakin teoksia, suomennetut löydät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, osoite on http://finna.fi . Hänen teoksiaan on käännetty yli sadalle kielelle. Itse hän puhui myös swahilia ja cigogoa (tansanialainen kieli). Whitellä oli myös oma radio- ja tv-ohjelma Australiassa. Tiedot löytyivät kirjastossa käytössä olevasta Contemporary Authors –tietokannasta.
Tässä englanninkielisessä linkissä kerrotaan Whiten...
Tietoa löytyi valitettavasti hyvin vähän!
Hakuteos SUOMEN KIRJAILIJAT 1945-1970 kertoo Paavo Räisäsestä minitiedot: syntymäajan, ammatin, julkaisut, asuinpaikat ym. Muuta tietoa ei löytynyt.
Paavo Räisänen asui useita vuosia Kangasalla. Tarkistimme Kangasalan ja Tampereen kirjastojen kokoelmat - sielläkään ei ole mitään, ei edes vanhoja lehtileikkeitä. Myöskään Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa ei oletietoa kirjailijasta.
Mainitsemani hakuteos on mm. Turun Lasten- ja nuortenkirjaston käsikirjastossa.
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi kieli, jolla tietoa haluatte. Valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi/) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään Ruanda and historia. Näin saatte neljä viitettä, joiden sijaintitiedot saatte kaksoisklikkaamalla kirjan nimeä.
Maailma tänään -sarjan osassa 12 ja Maailma nyt -sarjan osassa 1 on käsitelty Itävaltaa. Molemmat ovat suomenkielisiä ja löytyvät Kuopion pääkirjastosta. Uusinta tilastotietoa löytyy internetistä Tilastokeskuksen Maailma numeroina -palvelusta osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisäksi kannattaa katsella Itävallan matkaoppaita. Niitä voit hakea itsekin Kuopion kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1 Asiasanaksi voit laittaa Itävalta tai vaihtaa alasvetovalikosta hakuehdoksi "luokka" ja kirjoittaa hakuriville 44.4 joka on Itävallan kirjastoluokka.
Tietääkseni ei erillistä teosta asuntojen tai osakkeiden omistajista ole olemassa. Lisäneuvoa voi kysyä Suomen Kiinteistöliitosta, URL http://www.kiinteistoliitto.fi/. Toinen osoite voisi olla Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys, joka on Suomen kiinteistöliiton jäsenyhdistys. Sen URL on http://www.varsinais-suomenkiinteistoyhdistys.fi/ .
Kaarina Helakisasta löytyy artikkeli teoksista:
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. [Hki] : Suomen kirjastoseura, 1987
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Helsinki : Kirjastopalvelu, 1995
Kaarina Helakisan kuolema vuonna 1998 uutisoitiin näin: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9804/980421/9804210132.html
Aleksi-tietokannasta löytyneitä lehtiartikkeleita: Ahola, Suvi: Ymmärsi lasta, uudisti sadun nykyaikaiseksi, Helsingin Sanomat, 23.04.1998
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kaarina Helakisa 1946-1998: modernin suomalaisen sadun rohkea uudistaja. Onnimanni 2/1998
Virtanen, Heini: Satukirjailijan uskontunnustus. Kauneus ja terveys 12/1987
Haastatteluja:...
Helsingin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta löytyvät kalenterit, joissa on Suomen auringonnousu- ja laskuajat, sivut linkissä https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto.html
Makupalat-hakemiston Ajanlaskulinkeistä löytyy lisää kalentereita, osoite https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Lintuaiheita seteleissä on kerätty esimerkiksi tälle sivustolle: http://members.hometown.aol.com/_ht_a/giervalk/birdsbanknotes.htm
Eurosetelit ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa. Euroseteleiden kuva-aiheina on ikkunoita, kaaria, porttikäytäviä ja siltoja sekä Euroopan kartta ja lippu.
Kolikoissa on toinen puoli kaikkialla sama, toinen puoli on kansallinen. Esimerkiksi Saksan 1 ja 2 euron kolikoissa on kuva-aiheena perinteinen Saksan valtion symboli, kotka.
http://www.euro.ecb.int/fi/section.html
http://www.eurocoins.co.uk/
Maiden entisiä seteleitä voi kätevästi selata vaikkapa täältä:
http://aes.iupui.edu/rwise/notedir/