Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi) käännöstietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on julkaistu koosteena vain unkarin kielellä. Antologia on ilmestynyt vuonna 1984.
Oulun kaupunginkirjaston sivuilla ositteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/aloitus.htm pääset tutustumaan Aaro Hellaakosken elämään ja taiteeseen. Linkin Bibliografia takaa aukeaa sivusto, jota selaamalla löydät otsikon "Aaro Hellakosken tuotantoa on käännettynä seuraavissa valikoimissa". Sen mukaan hänen runojaan on ilmestynyt englanniksi kirjassa: Armstrong, Robert: Poetry and Folk Songs of Finland in Translation with poems of tribute and drawings, London 1975. Kirja on ainakin Oulun ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa....
Barbara Dimmick on syntynyt ja kasvanut Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Dartmouthin yliopistossa. Dimmick on myös koulutukseltaan ratsastuksenopettaja.. Hänen ensimmäinen romaaninsa In the Presence of Horses ilmestyi vuonna 1998 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Matkalla huomiseen. Hänen toista kirjaansa Heart-Side Up (2002) ei ole suomennettu. Hänellä on kotisivut, joista saa lisätietoa: http://barbaradimmick.com/
Kirjaa näyttää olevan saatavana Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät tältä sivulta:
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Home/ytiedot.htm
Kirjan tiedot:
Henrik Mustonen (Swarta) sukukunta, Kaavin Niinivaara no 4 / toim. ja kust.: Aulis Mustonen . [Kaavi] : [A. Mustonen], 1985
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo nimestä Onni: esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja Pietarin suomalaisessa kalenterissa 1872. Onni on alkavan suomalaisuuskauden nimiä. Ensimmäinen Onni merkittiin kirkonkirjoihin 1835 Hattulassa. Onnia on myös käytetty naisen nimenä. Onni on käännös varhaisemmasta kreikan Makarioksesta 'onnellinen'. Kansanomaisessa käytössä Onni on ollut varsin suosittu. - Viljami-nimestä: nimen lähtökohtana saksalainen Wilhelm. Kalenteriin otettu vuonna 1950. Wilhelm on muinaissaksalainen nimi,jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'. Viljamin lähimpänä esikuvana voidaan pitää englannin Williamia, koska Pohjanmaalta, Amerikan siirtolaisten kotipaikalta, tunnetaan yleisenä Viliami ja pohjoisesta...
Heidelbergin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy englanninkielinen esitys kirjaston historiasta http://www.ub.uni-heidelberg.de/Englisch/allg/profil/geschichte.html . Samoin kirjaston sivuilta löytyy muutakin faktatietoa, esim. tilastoja . Sivukarttaa voi käyttää apuna. Heidelbergin yliopiston kirjasto on myös matkailunähtävyys. Tässä eräs matkailusivu : http://www.uni-tuebingen.de/mediaevistik/tagung1e/Maulbronn.htm . Suomen kielellä en onnistunut löytämään mitään.
Seuraavasta sivustosta löytyy henkilötietoja Ammanitista ja henkilöhistoriaa ja kirjailijan käsittelemiin aihepiireihin vaikuttaneita tapahtumia: http://www.bigbookclub.plain.net.au/tbbc/Im%20Not%20Scared%20Biography%…
Mielenkiintoinen tieto tuli myös seuraavasta (kirjailija on vieraillut Suomessa): http://kirjaleffa.vuodatus.net/page/NA_mina%20en%20pelkaa
Elokuva on lainattavissa DVD ja VIDEO muodossa pääkaupunkiseudun kirjastoista (tällä hetkellä lainassa). Kaukopalvelun kautta, omassa kirjastossa asioimalla, saat elokuvan lainaan. Löytyy pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta: www.helmet.fi
All movie guide kertoo elokuvasta: http://www.allmovie.com/cg/avg.dll?p=avg&sql=1:282810
Rositan nimipäivää vietetään Suomessa 4.5. Nimi Rosita on espanjalaisperäinen muunnos Rosa-nimestä. Nimi on saanut alkunsa kukasta. Ruusua on pidetty usein Neitsyt Marian kukkana. Ruotsin almanakassa etunimi Rosa onkin 2.7. eli Marian käyntipäivän kohdalla (Lempiäinen, nimipäivättömien nimipäiväkirja 1989,s.350.
Wikipedian mukaan Rosita on muunnos suomalaisesta naisen nimestä Ruusu. Ruusu-nimi tuli vuoden 1950 almanakkaan (Kiviniemi:Rakkaan lapsen monet nimet 1982, s.120) Muita muunnoksia meillä ovat Roosa ja Ruusa.
Nimi Rosa on tullut almanakkaan jo 1800-luvulla (sama, s. 105).
15-vuotiaat pääsevät kirjastoon töihin ainoastaan koulun kautta ns. TET-harjoittelijoiksi. Tämän harjoittelujakson tarkoituksena on työelämään tutustuminen. Lisää tietoa kirjastotyöhön hakemisesta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1668
Käytännössä kesätöihin otetaan kirjastoalan opiskelijoita, ensisijaisesti aikaisemmin kirjastossa työskennelleitä.
Jan Troell-elokuvat löytyvät vhs-videokasetilla (erikseen lainattavat videokasetit osa 1 ja osa 2) pääkaupunkiseudun kirjastoista www.helmet.fi seuraavasti nimellä Maastamuttajat 1 ja Maastamuuttajat 2 (Utvandrarna 1&2). Nämä elokuvat on tekstitetty suomeksi.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy viitetiedot lehtiartikkeleista. Tässä osuvimmat haulla kehitysvammaiset ja ikääntyminen.
Kuntoutuksesta tukea ikääntyvien kehitysvammaisten arkeen / Riitta Heikkinen, Päivi Hyrkkö Heikkinen, Riitta Fysioterapia 2005, nro 3, sivu 18-22
Ikääntyvien kehitysvammaisten tukiprojekti käynnistyi : kohti parempaa vanhuutta Hyväri, Hanna Ketju 2004, nro 4, sivu 40-41
Ikääntyminen on haaste kehitysvammahuollolle Grundström, Päivi Sosiaaliturva 2000, nro 3, sivu 18-20
Yksi kaikkia ja kaikki yhtä tukien : iäkkäät kehitysvammaperheet ja kotona asumisen tukeminen Jokinen, Keijo Ketju 2000, nro 1, sivu 27-29
Ikääntyminen on haaste kehitysvammahuollolle Grundström, Päivi Ketju 1999, nro 5, sivu 59-61
"Semmosta...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Jemina on hepreaa ja tarkoitaa kyyhkystä. Pertti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että nimi yleistyi Englannissa 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II tytär sai nimekseen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nousu oli 1800-luvulla, kun Walter Scottin romaanissa esiintyi sen niminen henkilö. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin v. 2000 almanakkaan.
Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa" Riihosen mukaan. Lempiäinen kertoo kirjassaan, että Jesse on Iisain kreikkalainen muoto. Suomen almanakassa Jesse on ollut vuodesta 1995.
Etunimistä löydät tietoa edellisten kirjojen lisäksi esim.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse lapselle nimi
Kiviniemi: Iita...
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on ’viisaus’. Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmine tyttärineen Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman 15.5. keisari Hadrianuksen (117-138) aikaan. Enemmän tietoa löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Uusi suomalainen nimikirja.
Kirjastosi kautta voit saada kaukolainaksi sanakirjoja, joista saat selville kysymäsi sanat ja niiden merkit:
LI, Guangyun
Suomi-kiina suursanakirja. 2005.
A new English-Chinese dictionary. 2002.
Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmästä on lisäksi kirjoissa:
Lindqvist, Cecilia, Merkkien valtakunta. 1991.
Huang, Paulos, Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin. 1996.
C.J.Gardbergin ja P.O.Welinin kirjassa Suomen keskiaikaiset linnat (1993) on kerrottu Raaseporin käskynhaltijoiden elämänkohtaloista eri vuosisatoina. Siellä kerrotaan mm.haaksirikoista ja rakkaustarinoista.
Ehkäpä saisit niistä muokattua tarvitsemasi tarinan.
Mös Martti Santavuoren kirjassa Kastelholma, Kuusisto, Raasepori (vuodelta 1972) on lyhyehkö selostus asukkaiden vaiheista.
Seuraavissa romaaneissa tapahtumapaikkana on Raasepori:
Ilona Meretoja, Rakkauden viimeinen sinetti (1969),
Eka Lainio, Lumottu sormus (1987 , lasten kirja),
Ursula Pohjolan-Pirjonen, Kolmasti kuningas (1984) ja
Kaari Utrio, Haukka, minun rakkaani (1990)
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Liedon aineistotietokannasta
http://pallaskirja.lieto.fi:8000/Intro?...
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä merikarttaa. Se voidaan kuitenkin halutessasi kaukolainata, esim. Tampereen kaupunginkirjastosta se löytyy. Voit tulla kirjastoon tekemään kaukopalvelupyynnön ja tämän jälkeen voimme tilata merikartan käyttöösi.
Reetta on lyhentymä Margareetasta (kreik. helmi). Margareeta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimeenpanemissa vainoissa 300-luvun alussa Pisidian Antiokiassa Vähässä-Aasiassa. Keskiajalla Margareetasta tuli yksi suosituimpia naispyhimyksiä.
Mariia on muunnelma Mariasta. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa hurskauselämässä.
LÄHDE: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Laila Hietamiehestä löytyy elämäkertatiedot Lappeenrannan kaupunginkirjaston kotisivuilta kohdasta Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Laila Hietamies on esitelty siellä uudella nimellään Laila Hirvisaari (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960).
Myös Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämillä sivuilla Sanojen aika on lyhyet elämäkertatiedot ja vinkkejä muista lähteistä (ei netissä).
Jos kirjoitat Google-hakuun "Laila Hietamies", saat linkkejä muillekin sivuille.
Sanojen aika tietokannassa on tietoja kotimaisista nykykirjailijoista ja myös haastatteluja.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=1357&lang=FI
Tässä joitakin henkilöhaastatteluja:
Aaltio, Marja: Epätavallinen Taavi. Aaamulehti 22.6.2005
Rouvinen, Mia: Tutka ulkona koko ajan. Karjalainen 10.8.2003
Koivisto, Matti: Dekkarimiesten maailmat ovat monet. Lukufiilis nro 1 2003 ss. 4-7
Salovaara, Kyösti: Suomalaisen trilleristin toimenkuvaan kuuluu oikeita matkoja ja nettisurffailua. Ruumiin kulttuuri nro 3 2002 ss.18-22
Kettunen, Keijo: Tappajavirusten jäljillä. Helsingin Sanomat 27.10.2000
Nummila, Heli: Juristin esikoistrilleri syntyi ensin rullapaperille. Turun Sanomat 26.8.2000
