Sana "skorpioni" kiinan kielellä löytyy kiinan kielen sanakirjasta. Jos kirjoitetaan xie zi, käytetään kahta merkkiä. Jos kirjoitetaan tian xie xing, käytetään kolmea merkkiä. Lisäksi rivillä on suluissa yksi merkki kiinan kielellä. Kiinan merkkejä ei saa tässä vastauksessa näkymään, joten tervetuloa kirjastoon katsomaan sanakirjasta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ne löytyvät hyllyluokasta 89.943038. Käsikirjastossa on aina paikalla teos Li: Suomi-kiina suursanakirja, jota tässä käytettiin lähteenä.
Laguna Beach -sarjaan liittyvää kirjaa ei näy vielä kirjakauppojen listoilla. Sen sijaan Google-hakukone antaa "laguna beach" kirjat -hakutermeillä seuraavan tiedon: Bookplus kirjamaailman internetsivulla kerrotaan, että englanninkielinen kirja "Laguna Beach: Life Inside the Bubble" ilmestyy marraskuussa 2006. Toivotaan näin, tämä on ennakkotieto.
Katso:
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=1416531726&CustID=7e1313d0be508…
http://www.google.fi > "laguna beach" kirjat
Teoksessa 'Suomen rahat arviohintoineen 2002 : keräilijän opas' (Suomen numismaattinen yhdistys 2002) hyväkuntoisen kolikon arvoksi määritellään noin kaksi euroa, joten todennäköisesti kolikoiden tunnearvo on rahallista arvoa suurempi. Suosittelen kuitenkin, että joku asiantuntija tai harrastaja tarkistaisi vielä kolikoiden kunnon ja arvon.
Turusta Parikkalan historiaa koskevia teoksia löytyy parhaiten Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. Yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta https://finna.fi löytyy kaksi Parikkalan historiaa käsittelevää teosta:
Juvonen, Jaana: Parikkalan historia. Parikkalan kunnan historiatoimikunta (1996).
Vilska, M.: Parikkalan historia. 1 osa (1926).
Nämä molemmat kirjat ovat lainattavissa Turun yliopiston pääkirjastosta ainakin lukusaliin luettavaksi. Kirjaston aukiolosta ks. http://kirjasto.utu.fi/yleistiedot/aukioloajat.html
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://www.turku.fi/aino löytyy yksi teos, joka käsittelee Parikkalaista Peipon-sukua:
Peippo, Teppo: Uudenkirkon Peippo-suku sekä Koiviston ja Parikkalan Peipot. Mikkeli,...
Voisiko kyseessä olla
Eteläpohjalaisia kansanlauluja [Nuottijulkaisu] / koonnut Toivo Kuula. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, ISSN 0355-1768 ; 398 ?
110-sivuisessa teoksessa on alaotsikkona: koonnut Toivo Kuula 1907. Se löytyy Rovaniemen kaupunginkirjaston kokoelmista, tarkista saataavuustiedot osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi:8001/?formid=form2 .
Alina-nimellä näyttää olevan useita selityksiä. Se voi olla lyhentymä Adelinesta , joka on kansanomainen muunnos Adelheidista ( saks. jalosäätyinen tai jalomielinen kaunotar) tai Helenasta (kreik. aurinkoinen, loistava). Se voi olla myös Alin sisarnimi (arab. ylhäinen, ylevä, korkea).
Aleksi on Aleksanterin lyhentymä (kreik. puolustaja, suojelija, auttaja).
Jasper on Kasperin (pers. rahastonhoitaja, kalleuksien vartija) rinnakkaismuoto.
Muista mainitsemistasi nimistä löydät tiedot Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana etunimet ja haluamasi nimi (esim. etunimet Iida) ja tee haku. Kannattaa käydä tutkimassa arkistoa, sillä sieltä löytyy...
Oikein mukava rakennusperinnnekirja on Erkki Helamaan "Vanhan rakentajan sanakirja" (2004). Sieltä löytyy selityksiä monille talonrakennukseen liittyville tavoille ja käsitteille. Harjannostajaisista voi lukea esim. Kustaa Vilkunan teoksesta "Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä". Myös vanhat klassikot Ilmar Talven "Suomen kansankulttuuri" (3. painos 1990) ja Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri" (1975) voisivat olla kiinnostavaa luettavaa.
Lisäksi kannattaa vierailla Museoviraston rakennushistorian osaston internet-sivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakennusperinto sekä uudessa Rakennusperintö-portaalissa http://www.rakennusperinto.fi/fi_FI/ .
Hyvä kysymys! Olen tuota itsenkin miettinyt ja sen lisäksi sitä, kuuluuko nimien selvittely palvelun pariin, missä määrin ja erityisesti kuuluvatko kysymykset ja vastaukset julkiseen arkistoon. Ilmiö on melko tuore ja tähän laajuuteen nimien taustojen kysely on levinnyt vasta viime syksyn ja tämän kevään aikana. Meidän täytyy varmaankin vastaajajoukon kanssa miettiä, millainen asenne näihin kysymyksiin otetaan.
Kirjastosta nimistä kyseleminen sinänsä ei ole uutta, kirjastojen nimikirjat ovat olleet ahkerassa käytössä kautta aikain esim. tuoreiden äitien ja isien pohtiessa nimeä uudelle tulokkaalle. Epäilen, että lisäksi kouluissa ja muuallakin tiedonhaun opetuksessa annetaan mm. tehtäväksi selvittää oman nimen tausta. Tällöin Kysy...
HelMet-kirjastoissa näyttäisi olevan tätä sarjaa ainakin osat 7-10. Ne saat helposti joko varaamalla www.helmet.fi -palvelun kautta tai menemällä johonkin HelMet-kirjastoon tekemään varauksia. Nämä löytyvät sanahaulla "kiljusen herrasväki kasetti".
Osia 1-6 ei HelMet-kirjastoissa näytä olevan. Menemällä johonkin isompaan Helsingin kirjastoon kuten Itäkeskukseen, voit kuitenkin pyytää tekemään kaukolainoja näistä puuttuvista osista. Helsingin kautta pyydetyt kaukolainat ovat maksuttomia.
Kannattaa joka tapauksessa käväistä Itäkeskuksen kirjastossa, siellä musiikkiosastolla osataan varmasti auttaa.
Riiko tulee nimen Gregorius kutsumamuodosta. Ortodoksisella kirkolla on useita Gregorius -nimisiä pyhimyksiä mm. pyhä Gregorios Nyssalainen. Nimipäivä ortodoksisessa kalenterissa on 10.1. Tavallisessa suomalaisessa nimipäiväkalenterissä Riikolla ei ole nimipäivää.
Rene on ranskalainen lyhentymä nimestä Renatus. Hän oli perimätiedon mukaan italialainen Sorrenton piispa 400-luvun alkupuolelta. Nimellä Rene ei ole omaa nimipäivää, mutta Renatuksen muistopäivää on vietetty 12.10 tai 6.10. Suomen almanakassa 1708 Renatuksen päivää on juhlittu 29.2 ja 1749 versiossa 13.2.
Lähteinä käytin:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY 1997 ja
http://www.ortodoksi.net ja
http://www.wikipedia.fi
Varauksen voi tehdä vasta sitten kun kyseisestä levystä on ainakin yksi kappale tarjolla. Tässä tapauksessa levy on ilmeisesti hankittu Helsinkiin, mutta sitä ei ole ehditty laittaa lainauskiertoon. Varaus onnistuu, kun siellä näkyy ainakin yksi nide.
Kun kysymys koskee Yhdysvaltain lainsäädäntöä 1960-luvulla, on vastaaminen varsin vaikeata. Todennäköisesti ainakin nämä tunnetut tuotemerkit ovat käräjöineet taiteilijan kanssa, mutta ilmeisesti sopuun on päästy. Maalauksen tekeminen julkisuuden henkilöstä ei edellytä mitään erillistä lupaa, kuka tahansa voi tehdä oman versionsa "Marilyn Monroe" -nimisestä ikonista.
Maalauksen tekeminen yksityishenkilöstä sinänsä edellyttää varmasti asiasta sopimista kohteen kanssa. Kysymys ei ole tekijänoikeudesta, vaan yksityisyyden suojasta. Jos maalausta ei näytä julkisesti, saa toki maalata ihan mitä haluaa. Yksityishenkilöstä tehdyn näköismaalauksen julkinen esittäminen esimerkiksi verkkosivuilla on mielestäni kuitenkin niin voimakas teko, että...
Et kertonut missä yliopistossa haluaisit opiskella lääketiedettä. Lääketieteelliset tiedekunnat ovat viime vuosina uudistaneet opetustaan perusteellisesti ja profiloituneet eri tavoin. Opiskeluoikeuden vaihtaminen toiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan on hyvin vaikeata, joten kannattaa ennen pyrkimistä tarkoin harkita missä ja miten haluaa opiskella lääketiedettä. 1. Opetuskielen suhteen on tänä vuonna otettava huomioon seuraavaa (muutaman vuoden kuluttua saattaa tietysti olla eri tilanne): Lääketieteen koulutusohjelma jakautuu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan.
Ruotsinkielisen opintolinjan tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä. Ruotsinkielisen linjan opetuksesta...
Vuonna 2005 on ilmestynyt kirja Barth, Reinhard
Historian suurnaiset, ISBN 951-20-6762-5 (sid.).
Siinä on tietoja Kleopatrasta Indira Gandhiin ja alkuteos on saksalainen. Suomen historian naisista on ilmestynyt vuonna 1999 Kalanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-3949-8 ja vuonna 2000 saman tekijän Koskettavia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-4069-0.
Futuro-taloista löytyy mm. Harri Hautajärven Elämää muovikodissa -artikkeli Arkkitehtilehden numerosta 2000:1, s. 105, Jukka Kortin Futuro - muovi ja avaruus on todellisuus -artikkeli lehdestä Kuva 1998: 5-6, s. 66-67, Hannu Pöppösen artikkeli Futuro laskeutui utopiasta nykyaikaan Helsingin sanomista 2003-02-22 ja Sami Sykön Matin mökki -artikkeli Helsingin sanomien kuukausiliitteessä 2002; (11) marraskuu; 100-102. Lisäksi löytyy Otso Kantokorven kirja-arvostelu lehdestä Taide 2003: 1, s. 49 ja Tiina Purhosen kirja-arvostelu saman lehden numerosta 2003: 2, s. 49. Arkkitehtilehdessä (1/1969, s. 60) on Matti Suurosen ja Yrjö Ronkan Futuro -artikkeli. - Intenetistä löytyy Marko Homen ja Mika Taanilan kattava kirjoitus Metsämaisemasta...
Eino Leino omistaa Z. Topeliukselle kaksi runoa tämän kuoleman jälkeen: Tiedon tultua Z. Topeliuksen kuolemasta ja Hymni Z. Topeliuksen haudalla. Tästä katso Kainuun Eino Leinon seuran sivut
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kronologia.html
Alunperin runot julkaistiin vuonna 1899 kokoelmassa Ajan aalloilta. Tämä kokoelma löytyy myös Eino Leinon Kootuista runoista, osa 1. Tämä kokoelma löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Runot löytyvät myös Ruontietokannasta http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
