Morten on tanskalainen ja saamelainen muoto nimestä Martin, joka puolestaan on muunnelma Martinuksesta. Martinus tarkoittaa sodanjumala Marsille kuuluvaa. Katolisessa kirkossa on yli 20 Martinus-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde: Pentti Lempiöinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Loru on tuttu ainakin nykyisille keski-ikäisille. Sitä muistetaan rallatetun ainakin jo 1950-luvulla. Lähdettä tai tekijää ei kuitenkaan saatu selville. Siitä on myös useampia, vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tässä yksi muistista kaivettu:
Älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita
älä parjaa, älä pauhaa
älä riko luonnon rauhaa
älä tärvää mikk’ on somaa
vaali, suojaa toisen omaa.
Pari muuta löytyy näiltä sivuilta:
http://blogit.yle.fi/loru_ihmelehtion_katkoista
http://suoppi.karelia.ru/tekst/Luonnonsuojelu.doc
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
Ikävä kyllä Simeon Woodin ja John Gerightyn musiikkia ei löytynyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä muidenkaan kaupunkien kaupunginkirjastoista. Albumia In the beginning voi yrittää tilata netin kautta Googlen hakutermeillä "wood gerighty in the beginning" (ilman lainausmerkkejä). Levyantikvariaateista kannattaa myös tiedustella. Fennica Records Helsingin Albertinkadulla osaa kenties ratkaista pulmasi.
Haapajärven kirjastossa on paikalla monta hyvää etunimikirjaa : Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Joka kodin suuri nimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja. Harvinaisimmista nimistä on Eero Kiviniemen Iita Linta Maria : etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen.
Kajaanin kaupunginkirjasto on palkannut yhden kesätyöntekijän, joka suorittaa pakollista opiskeluun kuuluvaa kirjastoharjoittelua. Muita kesätyöntekijän paikkoja Kajaanin kaupunginkirjastolla ei ole.
Kent on lyhennelmä nimestö Kenneth. Kenneth on kelttiläinen nimi, mutta sen merkitys on epäselvä, ehkä kaunis, sievä, reipas tai tulesta tullut. Kent voi tarkoittaa myös Kentin alueelta Englannista kotoisin olevaa. Skotlannin ensimmäinen kuningas oli nimeltään Kenneth MacAlpine, ja katolisella kirkolla on kaksi Kenneth-nimistä pyhimystä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Zacharias Topeliuksen muistomerkki Esplanadinpuistossa on Gunnar Finnen veistämä Satu ja Totuus. Gunnar Finne voitti ehdotuksellaan Svenska Litteratursällskapetin järjestämän Topeliuksen muistomerkkikilpailun, ja patsas paljastettiin
syksyllä 1932. Aiemmin kaikki kansallisille suurmiehille pystytetyt muistomerkit olivat olleet ns. näköispatsaita; aikanaan kansalaisliike vastusti Finnen voittaneen ehdotuksen toteuttamista ja puuhasi omaa Topelius-patsasta. Jo keväällä 1932 paljastettiinkin Koulupuistossa, Yrjönkadun ja Korkeavuorenkadun kulmauksessa Ville Vallgrenin näköis-Topelius, Topelius ja lapset.
Satu ja Totuus-muistomerkkiä pidetään yhtenä maamme kolmikymmenluvun veistotaiteen parhaimmista. Gunnar Finnen klassisesti tehdyssä...
Kirjastojen tilastoja löytyy www-osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi
Valitse perustilastot ja valintasi mukaan alue, esim. koko maa, ja sitten valitse vuosi, esim. 2006. Katso sitten otsikon Kokoelmat ja toiminta alta sarake Hankinnat: Nuotit ja partituurit ja esim. musiikkiäänitteet.
Vastaavasti voit valita esim. jonkin maakuntakirjastoalueen tai vaikkapa tietyn kunnan.
Opetusministeriön verkkosivuilla on kirjastoon liittyviä tilastoja:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Avaa esim. 2004 ja 2005: hankinnat löytyvät taulukosta, myös musiikkiaineisto.
Kirjastotilastoja julkaisevat myös läänit. Niitä löytyy painettuina ja verkosta halutun läänin mukaan. Yksi uusimpia meidän läänimme kirjoja on esim. kirja Etelä-Suomen...
Hei, tällainen nuottikirja on tilattu kirjastoon, mutta sitä ei ole vielä saatu meille. Kyseessä on uusi julkaisu, ja jos hyvin käy, se tulee meille noin kuukauden kuluessa. Siihen on kuitenkin jo jätetty kolme ennakkovarausta, joten jos haluat lainata tämän nuottikokoelman, Sinunkin kannattaa jättää varaus (1 euro) tai sitten odottaa, kunnes varausjonossa olevat ovat sen ensin lainanneet.
Julkaisun nimi on Suomipop 2007, ja sen kustantaja on F-Kustannus ja julkaisuvuosi siis 2007. Kokoelman on toimittanut Ari Leskelä.
ISBN 978-952-461-121-3
ISMN-TUNNUS M-55008-147-5
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta selvisi, että Dan Anderssonin runotuotannosta on suomennettu 2 kokoelmaa:
Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja. Porvoo : WSOY , 1948. ja
Lauluja elämälle / Nils Ferlin, Dan Andersson ; [kääntänyt Aappo I. Piippo]. Tukholma : Finn-Kirja , 1980.
Suoraan en saanut mistään selville, onko runoa suomennettu, joten kannattaa tutkia onko sitä em. kokoelmissa.
Kielitoimiston sanakirjassa (v. 2006) pasma määritellään näin: lankavyyhden määrämittainen langalla erotettu osa, tavallisesti 60 kierrosta. Tämä pasmoja erottava lanka on sitten puolestaan pasmalanka. Eli hyvin konkreettisesta asiasta on alunperin ollut kyse. Sanonnassa "pasmat sekaisin" merkitys on muuttunut abstraktimmaksi, pasmojen sijaan voitaisiin puhua suunnitelmista tai konsepteista.
Tieteellisten kirjastojen yhteistietokannasta Linda, http://finna.fi, löytyy asiasanoilla työhyvinvointi tai työtyyväisyys runsaasti viitteitä. Myös työaloittain, mukana mm. hoitoala, mielisairaalat, psykiatria jne.
Yleisissä kirjastoissa, kuten Turun kaupunginkirjasto, on aiheesta tietoa ainakin luokissa 36.13 (työelämä), 59.241 (työterveyshuolto) ja 69.11 (johtamisen tekniikka) tai 69.13 (henkilöstöpolitiikka).
En tarjoa käsitteiden määritelmiä valmiina, koska se riippuu siitä, mihin tarkasti ottaen haluat opinnäytetyössäsi paneutua. Esimerkiksi näkökulma asiaan on tärkeä. Toki asian yleisesti kerroit kysymyksessäsi. Sinun kannattaa käydä itseäsi lähellä olevissa kirjastoissa ja kysyä apua paikan päällä. Itse määritelmien sisällöt...
Yksi laulun toisinto löytyi Kansanrunousarkiston J.K. Harju -kortistosta:
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
Isäs on kaukana savotalla
propsia kuorimassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
äitis on peräkammarissa
herroja hieromassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
siskos on rantalepikössä
kerpuja keräämässä
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
veljes on kansakoulussa
ärrää oppimassa
Toisinnon tiedot: - Tämän lauloi mulle eräs humalainen, ei antanu nimee, eikä edes mistä on kotoisin. Murteesta päättelen, että hän on Jyväskylän seuduilta.
Helsinki. Johan K. Harju 7321.1970. Liekkimajassa 9.2.-70.
Lauluun liittyy r-äänteen sorauttaminen, ja sitä on laulettu "Aaa tuuti lullan" säveleen.
Elokuvassa "Mullin Mallin" vuodelta 1961 laulun esittää Matti...
Helsingin pääkirjastossa, Pasilassa säilytetään Matapupu-lehteä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista saada kopioita hintaan € 1,00/sivu, kirjaston aukioloaikoina (ma-to 10-20, pe 10-18, la 10-16). Virkailijat auttavat mielellään kopioinnissa.
Malmin kirjastosta löytyy joitakin Matapupu-lehden vuosikertoja lehtimuotoisina (1981-86; 1988-90; 1992-2000; 2001:1.1.-1.7.) ja niistä voi ottaa kopioita.
Olisikohan etsimänne kirja Yrjö Alasen Puukkojunkkareiden aika : kappale Etelä-Pohjanmaan historiaa viime vuosisadan keskivaiheilta? Se on julkaistu 1931. Kirjassa kerrotaan Kauhavan herrasta, Adolf Hägglundista ja siitä kuinka hän käräjöi Härmän häijyjen kanssa, Puustellin häistä ja kuuluisista puukkojunkkareista, kuten Pukkilan Jaskasta ja Sippolan Jannesta.
Kirjan voitte pyytää kaukolainaan lähikirjastostanne.
AATOS
Suomen almanakassa 8.11. v:sta 1909, ensi kerran nimi tiedetään annetun v. 1864. Nimen lähtökohtana on ylevää ajatusta merkitsevä vastaava suomen kielen sana. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999)
VEETI
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
VILHELMI
Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992).
Vilhelm ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa (1709-).
Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on '...
Runo on Paavo Cajanderin ja kuuluu kokonaisuudessaan näin:
Mun huonehessain seinäll' on
yks kuva halpa ja koruton,
se siinä ollut on monta vuotta,
ja aina ihailen ma tuota.
En tiedä,mi siinä niin viehättää,
lumenko peittämä harmaa pä,
vai suruin uurtamat vaot nuoko,
vai silmän lempeä tuike tuoko.
En tiedä;mutta niin lämmin on
sen läheisyyn kuin auringon,
ja onpa kuin hänen katsannastaan
heloittais taivahan rauha vastaan.
Ma tuntikausia ihaillen
kuvaa tuot'yhä katselen,
ei sulho kultoaan punastuvaa,
niin tyystin katso kuin minä kuvaa.
Ja kun katson niin vähittäin
herääpi muistoja mielessäin,
niin armahaita,niin ihanoita
ja kaivatessani katkeroita.
Ma poies mennehen polvekseen
näen lapsuusmaailman riemuineen,
näen kynttilöitä ja joulupuita...
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä ole vielä myöskään tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Kansalliskirjaston kokoelmiinkaan sitä ei ole vielä saatu.
Voitte halutessanne jättää Helsingin kaupunginkirjastolle hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp.
