Elektroniikka-alan oppikirjoista löytyy jonkin verran perustietoa elektroniikkakomponenttien jäähdytyksestä. Tässä muutama esimerkki:
Elektroniikan perusteet (Aaltonen, Kousa, Stor-Pellinen 2002)
s. 83 käsitellään jäähdytyselementtien mitoittamista
Analogiasuunnittelu (Koskinen, SanomaMagazines 2002)
Luvun "Audio-pääteasteet" yhteydessä s. 137 alkaen käsitellään hieman laajemmin jäähdytyksen mitoitusta.
Analogiaelektroniikka (sarja Elektroniikka 2000, Johnsson, IS-VET 1999)
s. 142 alkaen käsitellään puolijohteiden jäähdytystä
Internetistä löytyy lisäksi hieman käytännön läheisempää tietoa mm. jäähdytyssiilien toiminnasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Heatsink#Heat_sinks
Tämä Wikipedian englanninkielinen artikkeli elektronisten laitteiden...
Käyttämissäni lähteissä ei mainita, että Alexei Apostol olisi itse rakentanut viuluja. Niissä ei myöskään mainita, kenen rakentamia viuluja hänen liikkeessään myytiin.
Kylkirauta-lehden artikkelissa (2006, nro 2, s. 26-27) Alexei Apostol : Suomen ensimmäinen ylikapellimestari Matti Orlamo kertoo Apostolin elämäntarinan. Tämä artikkeli löytyy myös verkosta (http://www.kadettikunta.fi/pdf/Kylkirauta206.pdf).
Rauno Niemisen kirjassa Soitinrakentajia Suomesta (Suomen kotiteollisuusmuseo, 1995, 19 s.) Alexei Apostolista kerrotaan puhallinsoittimien yhteydessä, s. 9: "Alexei Apostol (1866-1927) perusti Helsinkiin torvisoitintehtaan vuonna 1903 ja pianotehdas Apollon 1919... Apostolin tehtaalla rakennettiin torvet kokonaan itse." Samassa...
Raision kaupunginkirjastosta löytyy tieto, että runo on Larin-Kyöstin: löytyy mm. teoksesta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut (osa 2).
Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä (http://www.snynumis.fi/) kerrottiin, että rahasi on aihio eli se on painettaessa ohittanut varsinaisen painannan. Tällaiset rahat ovat varsin tavallisia. Rahan arvo on parikymmentä euroa.
Ihan kuvaukseesi sopivaa elokuvaa ei ole löytynyt. Voisiko muistamasi olla Amy Tanin romaaniin perustuva, Wayne Wangin ohjaama Ilon ja onnen tarinat (The joy luck club) vuodelta 1993? Helsingin Sanomien arkiston mukaan ”kiinalaissyntyisen mutta Yhdysvalloissa uransa luoneen Wayne Wangin ohjaama Ilon ja onnen tarinat on elokuva äideistä ja tyttäristä, miesvallan murenemisesta sekä siirtolaisuudesta ja kulttuurien yhteentörmäyksistä. Kaksi ja puolituntisen kestonsa aikana se kertoo peräti kahdeksan ihmisen - neljän äidin ja heidän tyttäriensä - monivaiheiset elämäntarinat.” Elokuvassa sen päähenkilö amerikkalainen June, saa kuulla, että hänellä on kaksi siskopuolta Kiinassa, ja hän hän suunnittelee matkustavansa tapaamaan heitä....
Kyse on ilmeisesti Tuntemattoman sotilaan henkilöistä.
Hietanen kaatui kesällä 1944.
Koskela kaatui kesällä 1944.
Lahtinen kaatui keväällä 1942.
Lehto ampui itsensä syksyllä 1941.
Riitaoja kaatui syksyllä 1941.
Korsumäki kaatui syksyllä 1941.
Alokas Hauhia kaatui asemasotavaiheessa.
Täydennysmies Asumaniemi kaatui kesällä 1944.
Viirilä ammuttiin kesällä 1944.
Mäkilä kaatui kesällä 1944.
Täydennysmies Korpela kaatui kesällä 1944
Aleksi-tietokannan avulla löytyy neulonta tai ompeluohjeita Baby Born -nuken vaatteille mm. seuraavista lehdistä:
1)Joulu on punainen : neulo pukinkonttiin lämpimät lahjat läheisillesi, Moda 2007, nro 6, sivu 54-57, 105-107
2)Ulkoiluasu Baby Bornille, Moda 2007, nro 5, sivu 75, 105
3)Baby Bornin somat kesäasut, Moda 2007, nro 4, sivu 36-37, 90-91
4)Keittiöpyyhkeiden uudet tehtävät, Suuri käsityölehti 2007, nro 6-7, sivu 42-45
5)Kevätmekko ja rannekoru Baby Bornille, Moda 2007, nro 3, sivu 73, 108
6)Minit sporttituulella, Suuri käsityölehti 2007, nro 4, sivu 12-13, 58
7)Toivotut nukenvaatteet, Suuri käsityölehti 2006, nro 9, sivu 22, 66
8)Tähtineuleissa on talven taikaa, Suuri käsityölehti 2006, nro 1, sivu 34-37, 71-73
9)Pehmeät...
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"...
Linnassa vieraana ollut Einö Grön varmaankin ilahtui tämän kappaleen kuullessaan. Kyseessä on hänen vuonna 1962 levyttämänsä käännös-iskelmä Caterina (Earl S. Shuman- Maurice Bugs Bower, suomennos Reino Helismaa). Kappale löytyy HelMet-aineistorekisterin mukaan mm. seuraavilta äänitteiltä:
Caterina
http://www.helmet.fi/search*fin/
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Wikipedian tieto on peräisin New York Timesista vuodesta 2004 ja pitänee paikkansa. Suomenkielisessä Ennätysten kirjassa vuodesta 2004 ja 2005 ei ole mainintaa tästä mutta on mahdollista että muunkielisissä versioissa olisi.
Showtanssista tai showdancestä ei löydy paljonkaan tietoa vielä. Ehkä kannattaisi tehdä puhelinhaastattelun esim. Tanssistudio Taina Kovalaisen kanssa. Niin voisit täydentää ainestoasi.
Katso lisää:
http://www.tainakovalainen.com/showtanssi.html
En ole löytänyt mitään viitettä tai artikkelia tästä aiheesta. Harjula-trilogian ensimmäinen osa, Tummien perhosten koti, oli Landerin läpimurtoromaani jota on käännetty monelle kielelle ja se on saanut runsaasti kiitosta.
Tummien perthiosten koti-fili saa ensi-iltanbsa 11.1.2008.
Helsingin Kaiku, joka myös kuuluu Helsingin kaupungin-kirjaston kokoelmiin, oli Suomen ensimmäinen runsaasti kuvitettu viikkolehti, ja hyvin arvostettu. Teoksessa Suomen lehdistön historia, osa 8 : Ylseiaikakausilehdet kirjoitettaan paljon tästä lehdesta, mutta mistään kirjallisesta arvosta ei puhuta. Sen sijaan voi tehdä sen johtopäätösen, että Helsingin Kaiku oli tärkeä aikansa kuvaaja.
On varmaan mielenkiintoista lukea sitä.
Ranskalainen Nobel-kirjailija Albert Camus (s.1913) kuoli 4. tammikuuta vuonna 1960 auto-onnettomuudessa Villeblevinissa lähellä Pariisia. Auton, joka oli merkiltään Facel Vega FV3b, omisti hänen kustantajansa Michel Galimard. Camus ei itse ohjannut onnettomuusautoa.
Tapahtumapaikalla otettu kuva kolariautosta löytyy osoitteesta
http://www.viewimages.com/Search.aspx?mid=2667834&epmid=3&partner=Google .
Kuva löytyy Googlen kuvahausta myös mm. hakusanoilla facel vega wreck.
Kuvan alla olevassa tekstissä sanotaan, että kuva on vain katselutarkoitukseen.
Muut lähteet:
http://www.meta-religion.com/Philosophy/Biography/Albert_Camus/albert_c…
http://de.wikipedia.org/wiki/Albert_Camus#Tod
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa eestin/vironkielistä aineistoa voi selailla verkossa HelMet-aineistotietokannassa osoitteessa www.helmet.fi. Vironkielisen aineiston saa selailtavaksi niin, että hakutavaksi valitaan Sanahaku ja hakulaatikkoon kirjoitetaan peräkkäin kaksi tähti-merkkiä (**). Otsikon Aineisto alla olevasta pudotusvalikosta voi haluttaessa rajata haun johonkin tiettyyn aineistolajiin tai jättää hakulaatikkoon valinnan ’ei rajausta’. Otsikon Kieli alla olevasta pudotusvalikosta valitaan aakkosellisesta luettelosta kieleksi viro. Lopuksi näpäytetään hiirellä Hae-painiketta. Tällä tavalla saa esille luettelon Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa olevasta vironkielisestä aineistosta....
Jos aivan tarkkoja ollaan - ei kumpikaan!
Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran 24. helmikuuta 1918. Suomi tunnusti Viron itsenäiseksi käytännössä (de facto)8.8.1919 ja laissa (de jure) 7.6.1920.
Kun Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20.8.1991, Suomi katsoi, että vuonna 1920 annettu tunnustus oli edelleen voimassa eikä sitä ollut tarvetta uudistaa. Suomi teki 25.8.1991 päätöksen diplomaattisuhteiden palauttamisesta Viron kanssa.
Lähteet ja lisätietoja:
Suomen Tallinan suurlähetystön historia: http://www.finland.ee/doc/fi/suurlah/historia.html
Ulkoasiainministeriön sivusto:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17365&contentlan=1&…
http://fi.wikipedia.org/wiki/De_facto
Suomalaisen kirjallisuuden luettelosta, Fennica-tietokannasta tekijähaulla Runeberg, Johan Ludvig (1804-1877) tulee esiin yli 800 teosta ja tekijähaulla Topelius, Zacharias (1818-1898) yli 1000 teosta. Mukana on tietenkin myös kaikki käännökset.
Ks. Fennica: https://finna.fi .
Runebergin alkuperäisistä teoksista voisi mainita:
Dikter, 1830- ja 1840-luvulta
Elgskyttare, 1832, 1850, useita painoksia
Fänrik Ståls sånger 1-2, 1861, useita painoksia eri vuosilta
Idyll och epigram, 1887
Julqvällen : en dikt i tre sånger, 1841 (Julkvällen, 1898)
Kung Fjalar: en dikt i fem sånger, 1844
jne.
Topeliuksen teoksista mainittakoon:
Boken om vårt land, 13.uppl. 1916
Dagböcker, ilmestyneet 1900-luvun alussa
Dramatiska dikter, 1903
Efter femtio år :...
Argentiinalaisesta tangosta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista kirjoista:
Puhetta tangosta (Suomen etnomusikologinen seura, 1995) sisältää Telle Virtasen artikkelin "El tango - ilotaloista maailman estradeille".
Kansainvälinen tangokeskus r.y, : vuosikirja (Kansainvälinen tangokeskus, 1990) sisältää Pertti Mustosen artikkelin "Siitä Argentiinasta, jossa tango syntyi".
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
National Geographic 13/2003: "Tulisten tunteiden tango" (tangon merkityksestä ja kulttuurihistoriasta Argentiinassa).
Kotiliesi 4/2003: "Tangokuumetta!" (haastatteluja argentiinalaisesta tangosta Buenos Airesissa).
Myös internetistä löytyy tietoa. Osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~satyam/tango/tangotop.htm löytyy tietoa myös...
Perhelukemisen tarkoitus on antaa vanhemmille eväitä ja valmiuksia lasten lukutaidon tukemiseksi ja oman lukutaidon edistämiseksi sekä kehittää perheen lukuharrastusta ja –innostusta. Perhelukemisen (Family Literacy) käsite on peräisin Yhdysvalloista, josta se on kasvanut v. 1987 tapahtuneen alun jälkeen kansanliikkeeksi, jossa on mukana päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, lukukeskuksia ja työpaikkoja. On laadittu perhelukemisohjelmia ja perustettu työpajoja, kirjallisia yhteisöjä, joissa vanhemmat tutustuvat lastenkirjoihin, oppivat lukemaan ääneen ja keskustelemaan lukemastaan lasten kanssa. Lastenkirjojen lukemisen kautta vanhemmat voivat oppia erilaisia kaikenikäisille hyödyllisiä lukemisen ymmärtämisstrategioita.
Perhelukuryhmään kuuluu...
Ainakin nämä saksankieliset Suomen historiat löytyvät suurimmista kirjakaupoista:
- Finnland im Porträt: Fakta und Hintergrunde (2006)
- Klinge, Finnland in Europa (2004)
Nettikirjakauppoja mm.:
http://www.suomalainen.com/sk/
www.akateeminen.com
Kirjastoista nämä ja muutamia muitakin löytyvät, mutta lainakirja lahjana on aika lyhytaikainen.
