Kaj Wessmanin ystävänsä häihin säveltämä kappale Häävalssi ("Maailmaa katselen silmin rakastunein"; esittäjä Sauli Lehtonen; sanat Esa Nieminen) löytyy valitettavasti vain äänitteenä. Nuotteja valssiin ei ole julkaistu. Osaisikohan joku bändistä tai joku tuttavamuusikko nuotintaa kappaleen kuuntelemalla äänitettä?
Pulmallinen on myös toinen kysymäsi kappale eli Finlandersin esittämä valssi nimeltä Viimeinen tango. Sen nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Finlandersin levyiltä (tarkistettu mm. Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia Violasta https://finna.fi sekä Finlandersin ajantasaisilta kotisivuilta http://www.finlanders.fi/). Viimeinen valssi -niminen laulu (säv. Barry Mason) Finlandersilta kyllä löytyy, ja...
Emilia on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sen miespuolisia vastineita ovat Emil, Eemil ja Eemeli. Emilia yleistyi 1700-luvulta lähtien ympäri Eurooppaa, ja siitä tuli muotinimi nopeasti monessa maassa. Suomenkieliseen almanakkaa nimi tuli vuonna 1851 muodossa Emelia, mutta jo seuraavana vuonna se muutettiin Emiliaksi. Ruotsinkielisessä almanakassamme nimellä on kaksi erilaista kirjoitusasua, Emilia (vuodesta 1864) ja Emelie ( vuodesta 2005). Nimellä on eri kielissä runsaasti vastineita, joista mainittakoon englannin Emily ja ranskan Emilie. Todellinen muotinimi Emiliasta tuli 1900-luvun lopussa ja kun sekä ensimmäiset että jälkimmäiset nimet lasketaan mukaan Emilia oli vuonna 2005 Marian jälkeen toiseksi yleisin...
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on suomennettu varsin paljon viime vuosina, joten suomenkielistä luettavaa löytyy runsaasti.
Adams, Fred: Elämää multiversumissa (Like, 2004)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (WSOY 2005)
Ganten, Detlev: Luonto, tiede ja elämä : kaikki, mitä tulee tietää (Ajatus 2007)
Krauss, Lawrence M.: Atomi : matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen (Terra cognita, 2002)
Ward, Peter D.: Tuntematon elämä : vieraan elämän synteesi ja Nasan tutkimukset maanulkoisesta elämästä (Ursa 2006)
Lehtiartikkeleita:
Palmgren, Gorm: Elämän aineksia avaruudesta (Tieteen kuvalehti 5/2007)
Palmgren, Gorm: Elämän resepti : kaikki ainekset tiedossa - tekotapa tuntematon (Tieteen kuvalehti 13/2005)...
Kyseessä lienee eversti Jarl Anton Bertil Heinrichs. Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy cd-rom-muodossa Lapin evakuointikäskyt 1944, joka sisältää erilaisia asiakirjoja liittyen Lapin sotaan ja toimenpiteisiin evakuoinnissa. Näissä asiakirjoissa esiintyy eversti B. Heinrichs, joka on osallistunut neuvotteluihin Suomen puolelta. Cd-romilta löytyy myös hänen lyhyt kuvauksensa käydyistä neuvotteluista.
Jarl Bertil Heinrichsin lyhyt elämäkerta löytyy Suomen jääkärien vuoden 1975 elämäkerrastosta.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Henna on Johannan tai Helenan kutsumamuoto. Lisäksi nimellä on yhteys Henrikin sisarnimeen Henriikkaan ja se on almanakassa sijoitettu tämän kanssa samalle päivälle 20.1. Heikki on jo keskiajalta tunnettu suomalainen muunnos Henrikistä. Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Etunimet (Otava, uudistettu painos 1997), että Heikki on esiintynyt nimenä jo 1380, ja 1400-luvun alussa se oli jo tavallinen suomalainen nimi. Katolisen Pyhän Henrikin kuolinpäivän juhlallisuus on tammikuun 19. päivästä jo kadonnut, mutta Heikin päivä on ollut kauan kansanperinteessä tärkeä merkkipäivä.
Kun etsitään lukuvinkkejä 70-vuotiaalle mieshenkilölle, on Väinö Linna hyvä aloitus, koska päästään heti laadukkaan kirjallisuuden pariin. Jos Kalle Päätalo herättää lukijan kiinnostuksen, riittää hänen teoksiaan kirjaston hyllyissä moneen lainauskertaan. Päätalon Iijoki-sarja kertoo maaseudun elämästä. Jos pitää eräkirjoista, on esim. seuraavilta kirjailijoilta paljon kirjoja: Veikko Haakana, A. E. Järvinen ja Leevi Karsikas. Jos taas sotakirjat miellyttävät: Esa Anttala ja Reino Lehväslaiho ovat kirjoittaneet paljon kirjoja. Maaseutua ovat kuvanneet mm. Veikko Huovinen, Simo Hämäläinen, Arto Paasilinna, Mauri Paasilinna, Harri Tapper ja Heikki Turunen. Kirjaston tietokantaan voi myös itse tehdä haun ja kirjoittaa Asiasana-laatikkoon...
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Suomeksi on ilmestynyt Nelson Mandelan muistelmateos "Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta" (WSOY, 1995). Lisäksi Winnie Mandelan teoksessa "Sydämeni on hänen kanssaan" tekijä kertoo mm. elämästään Nelson Mandelan rinnalla (Kirjayhtymä, 1986).
Nelson Mandelasta on lisäksi kirjoitettu useita teoksia, mutta näitä ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu.
Kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Suomipopin helmiä 4 : Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan" (Helmi, 2006). Nuottia ei löydy Nummi-Pusulan kirjastosta, mutta voit kaukolainata sen lähimmän kirjastosi kautta. Nuottia löytyy mm. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomipopin+helmi%C3%A4+4&se…
Heikki Ylikankaan kirjasta Tie Tampereelle (1993) löytyy maininta sivulta 496: [Sunnuntaina 7.4. Tampereella]"Kaupungin väestö näki ensi kerran valkoisen ratsun selässä istuvan ja kadulla ratsastavan Mannerheimin". Mannerheim seurasi taisteluiden kulkua maalis-huhtikuun vaihteessa Vehmaisista ja Messukylän kirkolta käsin. Vehmainen ja Messukylä kuuluivat kuitenkin tuohon aikaan Messukylän pitäjään. Ylikankaan kirjan lisäksi kansalaissodan tapahtumien kulkua selvitetään yksityiskohtaisesti mm. kirjassa Suomen vapaussota V : Tampereen hyökkäys, kirjoittanut W.A. Douglas v. 1925. Kummastakaan kirjasta ei selviä, missä Mannerheim majoittui.
Kansalaissodasta ja Mannerheimista löytyy runsaasti tietoa kirjoista ja muista lähteistä. Ohessa...
Etsimäsi laulu on nimeltään ”Ero”. Sen on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Raul Reiman. Se löytyy Kake Randelinin cd-levyiltä ”30 suosikkia” ja ”Kake Randelin” sekä kokoelmalevyltä ”Tupla Finnhits 13 & 14”. Myös parista nuottikokoelmasta se löytyy: Randelin: ”Huoleton” ja Jori Sivonen: ”Lauluja”. Levyt ja nuotit kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja niiden saatavuuden voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/ . Kirjoita hakukenttään ”ero randelin” (ilman lainausmerkkejä).
P. S. Kake Randelinilla on myös ”En unta saa” –niminen kappale (”en unta saa, tartun kitaraan… ” jne.).
Kokoelmiemme historiakirjoista ei löydy tähän vastausta.
Pyydämme kääntymään Mikkelin maakunta-arkiston ja maakuntakirjaston puoleen, sitä kautta maakunnalliseen tietämykseen.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi) on vain pari moottorikelkkojen korjausopasta, ja ne eivät ole kysymäsi mallin oppaita. Myöskään muualta maasta ei kirjastoista kysymääsi opasta näytä löytyvän.
Kyllä voi, mutta asianmukaiset tekijänoikeusasiat pitää hoitaa, kuten jo tiesitkin.
Tässä Teoston sivulla on kerrottu taustamusiikista:
http://www.teosto.fi/fi/taustamusiikki.html
On olemassa myös teostovapaata musiikkia, josta voit tarkemmin kysyä Teostolta.
Voisiko kyseessä olla Kaarina Helakisan Ainakin miljoona sinistä kissaa vuodelta 1978? Nuotteja kirjasta ainakin löytyy, muista yksityiskohdista en uskalla sanoa, koska en ole lukenut koko kirjaa.
Vuoden 1918 sodassa Tampereella tuhoutui yhteensä 126 rakennusta 56 eri tontilla. Kodittomaksi jäi 504 perhettä. Pahimmat vahingot sijoittuivat Kyttälän ja Tammelan eteläosiin.
Sodan jälkeen asuntopula oli kova ja yksityinen rakentaminen lamassa, joten kaupunki itse ryhtyi rakentamaan asuntoja. Kaupunginkin taloudellinen tila oli huono, joten kyse oli lähinnä ns. hätäasunnoista. Viinikkaan, Satamakadulle ja Tammelan pohjoispäähän rakennettiin vuosina 1918-19 yhteensä 128 kaupungin maksamaa asuntoa.
20-luvulla yksityinen talonrakennus pääsi jälleen vauhtiin, ja vuosina 1921-28 sekä anottujen rakennuslupien että valmistuneiden talojen määrä nousi ennätyslukemiin. Tähän vaikuttivat sekä Tampereen muuttovoitto että 20-luvun jälkipuolen...
Suomenkielisiä kirjoja irlantilaisesta virkkauksesta ei löytynyt, mutta Kauneimmat käsityöt -lehden numerossa 3/2006 on Irlantilaisen kukkaliinan ja reunapitsin ohje.
Hei
Kajaanin kaupunginkirjaston tietokannasta löytyy asiasanoilla "työttömyys" ja "kainuu" 17 julkaisua, joista suurin osa on lainattavissa ja toisiin voi tutustua kirjastossa. Niissä käsitellään myös rakenteellista työttömyyttä. Opinnäytetöitä ovat mm.Heli Heusalan ja Johannan Rinnekarin pro gradut 1990-luvulta.
Tuloksen näet seuraavasta linkistä:
- kun klikkaat teoksen nimeä, näet tarkemman kuvailun teoksesta
- kun klikkaat teoksen saatavuus-linkkiä (Tarkista missä, Lainassa, Ei-lainata, Hankinnassa), näet missä teos on saatavissa tai luettavissa:
http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?boo1=AND&dat1=ty%F6tt%F6myys&dat2=kain…
Myös Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston tietokannasta läytyy samoilla asiasanoilla teoksia, mm....
