Hei!
Jyväskylän seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Jotta hautapaikka selviää, vainajasta pitää nimen lisäksi tietää syntymäaika. Tietoja hautapaikkarekisteristä voi kysyä puhelimitse. Yhteydenotot hautauspalveluihin seurakunnan vaihteen kautta p. (014) 636 611.
Tässä linkki hautaustoimen sivulle: http://rakenneuudistus.jklmaasrk.fi/yhteystiedot/hautaustoimi/
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan, että Katariina/Katriina-nimen alkuperä on kreikan kielen nimessä Aikatherinee, jonka merkitys on ’alati puhdas’. Katariinan päivää on muistettu kristityssä maailmassa Aleksandriassa vuonna 307 marttyyrinä kuolleen Katharinan muistoksi. Suomalaisissa lähteissä Katariinan nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1281. Nimen asu vaihtelee vanhoissa suomalaisissa kalentereissa ja almanakoissa: eri muotoja ovat esim. Catherina, Catharina, Carina ja Caarina. Nimi Katarina on almanakassa ensimmäisen kerran vuonna 1859 ja Katariina vasta vuonna 1950. Lisää tietoa molemmista nimistä löytyy esimerkiksi Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan nimikirjoista, jotka löytyvät kirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta...
Aiheesta löytyy paljonkin teoksia, alla muutamia:
- Ympäristövaikutusten seuranta tiehankkeissa / Anne-Mari Haakana (2008)
- Ympäristö ja oikeus / Erkki J. Hollo (2009)
- Environmental integration in the implementation of structural funds programmes in Finland / Tuomas Kallio (2009)
- Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla / Jyri Seppälä ... [et al.] (2009)
- Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristöarviointi / Mikael Hildén ... [et al.] (2008)
- Kansalaisosallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä / Pekka Hokkanen (2008)
Osa kirjoista löytyy Seinäjoen kaupunginkirjastosta, osa on tutkimuksia ja oppilaitosten lopputöitä, joita voi tilata kirjastoon...
Sanonnan ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan” taustalla on suomalaisten siirtolaisuus Amerikkaan. Siirtolaiset odottivat kotimaasta postia, mutta sitä ei luonnollisesti kuulunut ennen kuin kotimaahan oli lähetetty tarkka osoite. Eli kun osoite saatiin ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan, nyrkin kuva joka sanan jälessä” (R. Hyvönen Laukaalta; Kansanrunousarkisto.)
Sanonta levisi myös muihin yhteyksiin kuvaaman jonkin toiminnan sujuvuutta esteiden poistuttua. Esimerkiksi ” Haupitsipatteri oli saanut tulenjohdolta väärät lukemat ja niin ensimmäinen tuli-isku ammuttiin liiaksi eteen. Tulenjohdon korjattua lukemat toinen isku osui keskelle hyökkäysryhmittymää. Kuultuaan täysosumista eräs tykistönjohtaja sanoi nuivasti: ” Jo rupes lyyti kirjoittamaan, kun...
Nisäkkään maitorauhasen, nisän, kärjessä on nysty, nänni, jonka kärkeen maitorauhasen tiehyet avautuvat. Maailmassa on yli 5400 nisäkäslajia, ja niillä on varsin vaihteleva määrä nisiä, ja nännejä.
(Lähde: Facta tietopalvelu -tietokanta). Ääriesimerkkinä ovat nokkaeläimet, jotka imettävät poikasiaan maitorauhasten erittämällä maidolla, mutta niillä ei ole yhtään nisää (http://wapedia.mobi/fi/Nokkael%C3%A4imet). Nisien määrä liittyy yleensä siihen, kuinka monta poikasta eläin synnyttää, eli paljon poikasia kerrallaan synnyttävällä nisäkkäällä on enemmän nisiä kuin vain poikasen tai pari synnyttävällä.
Eri nisäkäslajien nisien määrä ei selvinnyt, mutta esimerkiksi kesyrotalla niitä mainitaan olevan 12. Neljänännisille nisäkkäille ei liene...
Ranskassa voi 16-vuotias ostaa tupakkatuotteita http://en.wikipedia.org/wiki/Smoking_age#Legal_Smoking_Age_For_countrie… ja 18-vuotias alkoholia http://en.wikipedia.org/wiki/Smoking_age#Legal_Smoking_Age_For_countrie…
Tavallisin syy maidon juoksettumiseen ovat ruuan happamat raaka-aineet, kuten tomaattisose, sinappi, viini, kasvikset ja hedelmät sekä niistä tehdyt mehut. Ne olisi hyvä lisätä ruokaan vasta valmistamisen loppuvaiheessa.
Ainakaan uuniohrapuurossa näitä aineita tuskin kuitenkaan on. Myös suola voi juoksettaa maidon, kuten arvelitkin. Se kannattaa lisätä vasta valmiiseen ruokaan.
Maidon käytöstä ruuanvalmistuksesta löytyy tietoa ja vinkkejä vaikkapa Maito ja Terveys ry:n sivuilta:
http://www.maitojaterveys.fi/index.php?id=3&n=147
Kyseessä on Kallion kirjaston remontti, jonka takia kirjasto suljettiin 12.10.2009 ja avataan tammikuun lopulla 2010. Kaikella Kallion kirjaston aineistolla on sulkemisesta johtuen pidennetty laina-aika (eräpäivällä 3.3.2010). Normaalistihan cd-levyillä olisi tosiaan neljän viikon laina-aika (paitsi pikalainalevyillä 7 vrk).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/
Sarkin luonnonopuistosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
1) Kauneimmat kansallispuistot / Maailman luonnon säätiö ; [päätoimittaja: Benigno Melzi D'Eril] ; [suomennos englanninkielisestä tekstistä: Ilona Sevelius]. - [Espoo] : Weilin + Göös
Alkuteos: WWF presenta le più belle riserve naturali del mondo
ISBN 951-35-4874-0 (koko teos, sid.)
Osa 2: Eurooppa. - , [1990] (Italia). - 243 s. : kuv., kartt. ; 34 cm
ISBN 951-35-4876-7 (sid.)
Sivuilla 204-223
2) Värt att se i Sverige : en reseguide / [redaktion: Per Wivall, Lennart Grenholm] ; [kartor: Lars Svensson] ; [bildredaktion: Irene Berggren, Jenny Margareta Söderberg]. - [Ny utg.]. - Stockholm : Bonnier fakta, 1992. - 352 s. : ill., kart. ; 25 cm
Förra utg. 1979. - Karta på för...
Joachim Mickwitzin kirjaa ei valitettavasti ole tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon, mutta kirja on saatavilla Museoviraston kirjastosta osoitteessa Nervanderinkatu 13. http://www.nba.fi/
Taidat tarkoittaa Mummon joulukuusi -nimistä sävelmää, joka on Finntrion v. 1982 ilmestyneellä Liikettä lapasiin -joululevyllä. Levy on olemassa äänilevynä ja c-kasettina. Porin kirjastossa sitä ei ole, mutta jostakin päin Suomea se on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Et tiedä mitä teit..., joka löytyy ainakin kokoelmasta Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, WSOY (6.-8.p.)s. 283. Se on myös kokoelmassa Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, Otava, 1996,s.387.
Runon löytymisestä kuuluu kiitos Raision kaupunginkirjastolle, joka on tallentanut erityisesti antologioissa, mutta myös muualla ilmestyneitä runoja tekijän, nimen ja alkusanojen mukaan kokoelmatietokantaansa. Vaski -tietokanta löytyy osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2 Myös Pieksämäen kaupunginkirjasto on tehnyt vastaavaa työtä.Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta http://www.pieksamaki.kirjas.to/
Tiibetinspanielin turkinhoidosta kerrotaan kirjassa Tiibetinspanieli: Suomen suosituimmat koirarodut (Perhemediat 2006), sivulla 84 kerrotaan: Tiibetinspanielin turkkia ei trimmata, vaan sitä voi hieman siistiä, turkki pysyy kunnossa, kun sitä harjataan parin viikon välein. Lisätietoja koiran turkinhoidosta eri karvatyyppien mukaan sekä myös turkin leikkaamisesta saat esim. kirjoista: Suuri koiranhoito-opas v. 2007 toim.Hoffman s.390-407. sekä Bruce Foglen kirjasta Koiranhoito-opas v 1994 s.66-73. Internetistä löytyy on sivusto http://www.tiibetinspanielit.fi jolta löytyy hyödyllistä tietoa, siellä on myös keskustelupalsta foorumi.
Lainansa voi uusia neljä kertaa puhelimitse tai verkkokirjastossa, jos kyseistä aineistoa ei ole kukaan varannut. Neljän uusintakerran jälkeen uusinta ei onnistu, vaan laina on palautettava lähimpään kirjastoon (Hämeenlinnan kaupunginkirjasto sekä Janakkalan ja Hattulan kunnankirjastot lähikirjastoineen). Jos aineistosta ei ole varauksia, sen voi lainata heti uutena lainana, johon tulee taas neljän uusintakerran mahdollisuus.
Kysymys nro 1:
HelMet-tietokannasta ja Fennicasta löytyy vain yksi Quignardin teos, joka on käännetty:
Kaikki elämän aamut / Pascal Quignard ; suomentanut Annikki Suni /
Helsingissä : Otava, 1992
--> valitettavasti en löytänyt kyseistä sitaattia ko. kirjasta.
Kysymys 2:
FENNICA-bibliografiasta (https://finna.fi ) ei löytynyt viitteitä Nicolas Bouvier'n teoksiin, joten häntä ei liene suomennettu. Yliopistokirjastoista löytyy hänen teoksiaan, myös Helmet-kirjastoista löytyy yksi englanniksi The Japanese chronicles.
Wikipediasta löytyy hänestä myös mukavasti tietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nicolas_Bouvier
Sitaatti ei ole P. L. Traversin Maija Poppanen -kirjasta, vaan kirjasta tehdystä musikaaliversiosta. Sitaatti on laulusta, ja se on suomennettu ainakin näin:
"tippa sokeria auttaa nielemään karvaan lääkkeen” ja myöskin näin:
"lääkkeen karvaan sä sokerilla makeaksi saat". Jälkimmäinen versio löytyy esim. teoksista Suuri toivelaulukirja 15 (1999) ja Disneyn laulukirja (1998). Sen on suomentanut Ulla Renko. Ensimmäisen version suomentaja ei selvinnyt.
Etsimäsi tarina on varmaankin Mirabel Cecilin vuonna 1980 suomeksi ilmestynyt kuvakirja Ruusan talvi. Kirja löytyy mm. Järvenpään kirjastosta.
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
