DANIEL on heprealainen nimi, Raamatun Vanhassa testamentissa tunnetaan ainakin kolme Danielia. Nimen merkitys on 'Jumala on tuomarini'. Nimi on eri kielialueilla yleistynyt 1600-luvulta lähtien, joskin tiedetään, että ainakin Englannissa sitä on käytetty jo 1100-luvulta lähtien. Danielin nimipäivä 11.12. (suomalaisissa kalentereissa vuodesta 1708 lähtien) on alkuaan 11.12.493 Samothrakeen saarella kuolleen samannimisen pylväspyhimyksen muistopäivä. Nimen suomalaisia muunnelmia ovat mm. Taneli, Tani, Tane.
KRISTIAN on muunnos latinalaisesta nimestä Christianus 'kristitty'. Nimi on ollut suosittu alasaksalaisella ja pohjoismaisella kielialueella, mm. Tanskassa hallitsijanimenä. Suomalaisia muunelmia on mm. Risto.///LÄHDE: Etunimet / Kustaa...
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
June-nimi on todella englanninkielisissä maissa käytetty naisennimi, joskaan ei erityisen suosittu. Suomessa annettavista etunimistä säädetään Nimilain pykälässä 32 b. (Lakiteksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/, jossa voi pikahaku-kohtaan kirjoittaa 'nimilaki'). Esteenä June-nimelle voisi olla se, että se tulkitaan "muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastaiseksi". Nähdäkseni nimen voi luontevasti ääntää ja taivuttaa suomalaisittain, joten uskoisin, että tämä rajoitus nimenannolle ei liene voimassa. Asiaa auttaa, jos lapsella on "kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua...
Valokuvaaja Greg Gormanin teoksia ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa Helsingissä on teos nimeltä Visual aid (toimittanut James Danziger, 1986), jonka kuvista osa on Greg Gormanin valokuvia.
Ruotsin kansalliskirjaston kokoelmissa on Gormanin teos nimeltä
Visual merchandising and store design workbook : merchandising, fixturing and lighting: create visual excitement for retail stores.
Kysymiäsi kirjoja on pääasiassa Keski-Euroopan ja Yhdysvaltain kirjastoissa. Kirjoja voi kaukolainata oman kunnan kirjaston kautta, mutta Turun kaupunginkirjaston tilaava kaukopalvelu on pääkirjaston muuton takia suljettu maaliskuuhun 2007 asti. Ota yhteyttä kirjastoon täältä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm
Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta
Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Teoksessa Vilkuna Kustaa: Vuotuinen ajantieto kerrotaan myös Nuutin päivän vietosta tammikuussa.
Tällä hetkellä kirjailija ei saa lainkaan korvausta lainatusta teoksestaan. Asia muuttuu vasta ensi vuoden alusta, jolloin tulee voimaan uusi EU-direktiivi, ja valtio on varannut tietyn summan lainauskorvauksia varten. Tällöinkään ei voida tarkalleen sanoa, mitä kirjailijat tulevat saamaan, koska myös ulkomailla olevat kirjailijat voivat hakea tätä rahaa - siis käännöskirjoista. Myös tietyn lainausmäärän alittavat kirjat eivät tulle saamaan korvauksia.
Ns. kirjastokorvausapurahajärjestelmä on aikoinaan luotu tätä tarkoitusta varten, mutta Suomen Kirjailijaliitto on voimakkaasti korostanut, että se on normaali apurahajärjestelmä. Siitä saavat kuitenkin kirjailijat hakemuksesta yleensä - edellytyksenä edellisenä vuonna ilmestynyt teos - noin...
Suomen kansallisfilmografian 5. osan sivuilla 476-479 on täydellinen selostus elokuvasta Olet mennyt minun vereeni (ilm.1956)
Helmet-hakemistosta sitä ei löydy, eli se ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Kysy lisää asiantuntijoilta eli Suomen elokuva-arkistosta http//www.sea.fi
Alastaron kunnankirjasto on auki joka päivä, aukioloajat löytyvät kirjaston kotisivulta, http://www.alastaro.fi/Default.aspx?id=327446 . Juhlapyhinä kirjasto on kuitenkin suljettu.
Kirjastot vastaanottavat lahjoituksia. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu. Voisitte käydä näyttämässä lähikirjastossanne materiaalia, jonka haluaisitte lahjoittaa. Kirjojenne ikä ja aihepiiri ovat sellaiset, että ne ehkä kiinnostaisivat Kansalliskirjastoa, http://www.kansalliskirjasto.fi taikka Helsingin yliopiston laitoskirjastoja http://www.helsinki.fi/kirjastot/ . Lainopillista aineistoa voisi tarjota ehkä myös Eduskunnan kirjastoon, http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx .
Uusi kirjastokortti kadonneen tilalle maksaa meillä Vaasan kaupunginkirjastossa 2 euroa. Saat uuden kortin lähikirjastostasi esittämällä voimassaolevan valokuvalla varustetun henkilöllisyystodistuksen, passin ajokortin tms. virallisen henkilökortin.
Suomen Raymond Chandleriksikin kutsuttu Markku Ropponen kirjoittaa Jyväskylään sijoittuvia jännitysromaaneja yksityisetsivä Otto Kuhalasta, joka on entinen poliisi. Tähän mennessä Kuhala-dekkareita on ilmestynyt viisi:
Puhelu kiusaajalta (Tammi, 2002)
Kuhala ja musta juhannus (Tammi, 2003)
Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)
Linnut vaikenevat, Kuhala (Tammi, 2005)
Kuhala ja takapihojen tuonenvarjo (Tammi, 2006)
Lisätietoja kirjailijasta saa esimerkiksi kustantajan kirjailijaesittelystä http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=5898&VID=default&SID=27825172514897… ja Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=815&lang=FI
Ikävä kyllä kirjastojen kokoelmista ei löydy Rai luolapoika-elokuvia. Niitä on kyselty Kysy kirjastonhoitajalata-palvelusta aiemminkin tänä syksynä, ja silloisessa vastauksessa todetaan, että elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin 1971. Vastauksessa annettiin myös vinkki, että Yleisradiota kannattaisi ehkä pyytää esittämään sarja uudelleen ja palautteen Ylelle voi jättää seuraavan linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohausta aihetta käsittelevät kirjat löytyvät sanahaulla jalkapallo valmennus http://www.helmet.fi/search*fin/X
Sanahaussa rajaus aineistotyyppiin ja kieleen voidaan tehdä etukäteen pudotusvalikoista.
Futari-lehdestä löytyy artikkeleita myös juniorijalkapallon harjoitteista.
Suomen palloliiton oppaita löytyy sivulta http://www.palloliitto.fi/kaikki_pelaa/materiaalit/esitteet_oppaat/
Elokuva Valo löytyy kirjastosta DVD-levynä. Sen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse Sanahaku, kirjoita hakukenttään Valo ja määrittele aineistomuodoksi dvd-levyt. Ko levyä on tällä hetkellä hyllyssä mm Malminkartanon kirjastossa.
Valitettavasti emme voi ottaa vastaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen palautuksia, jos olette ne sieltä itse lainannut.
Pääsääntöisesti kirjat palautetaan siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Vaikka Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lainat voi palauttaa mihin tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen, toisen kunnan kirjastosta itse lainatut kirjat on palautettava yleensä kyseisen kunnan kirjastoihin. Useamman lähikunnan kirjastokimpat saattavat poiketa tästä säännöstä.
Kaukolainat taas tilataan lähimmästä kirjastosta ja palautetaan myös sinne. Kirjasto vastaa kaukolainojen postituksesta ja osin siksi kaukolainaus onkin maksullinen palvelu.
Jos ette pääse palauttamaan lainojanne Helsinkiin, voitte itse lähettää ne...
Viktor Rydbergin Tonttu-runon on suomentanut Valter Juvan lisäksi Yrjö Jylhä.
Jylhän suomentamana Tonttu-runo löytyy esimerkiksi teoksesta
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta.
3. painos. WSOY, 1980 (sivut 344-347).
Tämä teos löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Jylhän suomentamana runo löytyy myös Urho Somerkiven kirjasta Neljäs lukukirja, jota on luettu kouluissa. Sitä ei löydy meidän kokoelmistamme mutta esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta se löytyy.
Teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita (2000) sivulla 34 mainitaan Viisikko-sarjan lasten iäksi 10-12 vuotta. Teoksessa mainitaan lisäksi, että pojat käyttäytyvät hyvin aikuismaisesti ikäänsä nähden.
Viisikko-kirjoissahan ei kerrota täsmällistä ikää, mutta niissä kerrotaan, että Leo on vanhin, Dick ja Paula (Pauli) ovat seuraavat ja samanikäiset, Anne nuorin.
Tämän tarkemmin emme osaa sankareiden ikää kertoa.
Kirjastopalvelun Aikuisten jatko- ja sarjakirjat 2005 teoksen mukaan sarjan järjestys on juuri esittämäsi mukainen, eri painoksissa jako on hieman erilainen:
Maastamuuttajat. 1958
Maastamuuttajat 1: Vanhassa maassa 1. 1974
Maastamuuttajat 2: Vanhassa maassa 2. 1974
Maastamuuttajat 3: Uuteen maahan 1. 1975
Maastamuuttajat 4: Uuteen maahan 2. 1975
Uuteen maahan 1-2 yhtenä niteenä 1959
Maastamuuttajat 5: Raivaajat 1. 1975
Maastamuuttajat 6: Raivaajat 2. 1975
Raivaajat 1-2 yhtenä niteenä 1960
Maastamuuttajat 7: Viimeinen kirje Ruotsiin. 1975
Kahdeksatta osaa ei ole, eikä sarjaan kuulu muista osia. (Mobergin kirjat Raskin perhe, Käytös alennettu, Uneton ja Anna meile maa muodostavat oman sarjansa.)
