Tšekkiläisestä kirjallisuudesta varsinkin vanhemman kirjallisuuden osalta löytyy hyvää tietoa kirjasta: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja / toimittanut V. K. Trast / 1936. Siinä on lyhyt historiallinen katsaus maan kirjallisuuteen ja näytteitä eri kirjailijoilta.
Otavan kirjallisuustieto / toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia / 1990 puolestaan luettelee suuren joukon mainitsemisenarvoisia kirjailijoita. Luettelo alkaa tšekkiläisen kirjallisuuden alkuvaiheista päätyen vuonna 1945 syntyneeseen kirjailijaan. Valitettavasti ko. artikkelissa ei mainita, kenen teoksia on käännetty suomeksi.
Otavan suuri ensyklopedia osa 18 / 1981 tarjoaa myös hyvän ja tiiviin katsauksen...
Kappale on nimeltään " Little Water Song".Kappaleen on säveltänyt Nick Cave ja sen esittää Ute Lemper.
Nick Cave http://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Cave
Ute Lemper http://en.wikipedia.org/wiki/Ute_Lemper
Kysyin asiaa kunnan liikenneinsinööriltä, joka vastasi, että tällaista varsinaista harjoittelualuetta ei kunnassa ole.
Ajoa voi harjoitella yksityisillä mailla tai esim. yritysten isoilla piha-alueilla, kunhan kysyy ensin luvan maanomistajalta tai yritykseltä.
Lahden kaupunginkirjastossa on myyty parin vuoden ajan kangaskasseja ja niihin on painettu teksti: "Oikorata tietoon ja elämyksiin". Kangaskassien uudemmassa painoserässä lukee "Elämäniloa ja sivistystä".
Näistä teoksista voisi olla hyötyä sinulle:
- Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa (1994)
- Ulkomailla: maailmansotien välinen maailma suomalaisnaisten silmin / Ritva Hapuli (2003)
- Isänmaa ja Ranska: suomalainen frankofilia 1880-1914 / Kristina Ranki (2007, väitöskirja)
Matkakuumetta-teoksesta sopivalta vaikutti ainakin Marko Lehden artikkeli nimeltä Suomalaisten Tallinnan-matkailun alkuvaiheet. Isänmaa ja Ranska –teoksesta löytyy myös sopivannäköisiä lähteitä.
Etsimäsi kuvakirja on Camilla Mickwitzin Emilia ja kolme pikkuista tätiä (Weilin + Göös, 1979). Siitä on kaksikin painosta, elokuva ja äänikirja:
http://www.helmet.fi/record=b1407776~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407777~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1021442~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407783~S9*fin
Olet ehkä lukenut Jennifer Bellen kirjan "Se on menoa". Kirjasta on Helmet-kirjastoissa kaksi painosta:
http://www.helmet.fi/record=b1158575~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1158576~S9*fin
Suomeksi Lincolnista ei ole kovin tuoretta elämäkertaa. Laajempia elämäkertoja ovat Emil Ludwigin ”Lincoln” (WSOY, 1930) ja W. M. Thayerin ”Uutisasukkaan poika ja kuinka hänestä tuli presidentti: Abraham Lincolnin elämäkerta” (Gummerus, 1902). Lincolnin pienoiselämäkerta löytyy Johannes Karman teoksesta ”Politiikan voimamiehiä” (WSOY, 1934) ja Yrjö Karilaan teoksesta ”Suurmiesten seurassa” (2. uudistettu painos; Werner Söderström, 1927). Täytynee kai mainita vielä A. W. Gruben ikivanha elämäkerta ”Apraham Lincoln” (Kansanvalistus-seura, 1883), jonka sijaan kannattaa ehkä kuitenkin valita mieluummin joku uudempi teos.
Englanniksi tarjontaa on paljon enemmän suhteellisen tuoreita Lincoln-elämäkertoja ovat David Herbert Donan yli 700-sivuinen...
Helsingin Sanomissa toimiitaja Antti Johansson kirjoittaa loppuottelussa 1994 pelaavien Jokerien ja TPS:n pelaajien parroista. "Parran kasvattaminen kiekkokauden huipentuman kunniaksi on muoti, johon löytyy esikuva muun muassa korpisotureista. Epäsiisteys on varoitusmerkki ja viesti. Vastustajalle karvanaamaisuus toimii pelokkeena. Joukkueelle parta merkitsee yhteenkuuluvaisuutta ja määrätietoisuutta, se on todiste kovasta elämästä. Kaukalon ulkopuolella hoitamaton parta viestittää irtautumista arkielämästä ja keskittymistä joukkueen tavoitteisiin."
Helsingin Sanomat 15.4.1994
Wikipedia kertoo, että traditio sai Yhdysvalloissa alkunsa 1980 New York Islandersin pelaajien toimesta
http://en.wikipedia.org/wiki/Playoff_beard
Munkki-sana on tosiaankin lainattu suomeen ruotsin sanasta munk, joka saksan välityksellä juontuu latinan sanasta monachus ja edelleen kreikan sanasta monakhós, joka on johdos sanasta mónos, 'yksi', ja merkitsee sananmukaisesti yksinäistä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan (WSOY, 2004) mukaan munkki-sanan merkityksen laajentuma "rasvassa keitetty leivonnainen" perustuu sanan vertauskuvalliseen käyttöön: kun nokare munkkitaikinaa pannaan kuumaan rasvaan, se pullistuu nopeasti hyvinvoivan ruskeakaapuisen munkin kaltaiseksi. Leivonnaisen merkityksessä sana on mainittu Ericus Schroderuksen sanakirjassa Lexicon Latino-Scondicum jo vuonna 1637.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintajärjestelmästä näkyy, että kyseinen dvd on ollut valinnassa 21.5.2010. Varauksen voi tehdä heti HelMet-järjestelmän kautta, kun dvd on sijoitettuna johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Ilmatieteenlaitoksella on hyvät sääsivut http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Helsinki.
Muita sääsivuja on esim.Foreca weather, josta näkee säätilan maailmalla lähitunteina http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3
Kirja on tilattu ja ihan lähiaikoina tulossa Helmet-kirjastoihin. Sen voi varata heti, kun kirjan ja kirjastojen tiedot näkyvät verkkokirjastossa:
www.helmet.fi
Sanat ja nuotit lauluun löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 19. Laulu on varsinaisesti nimeltään Ne kesäyöt, alunperin Summer nights. Toivelaulukirjat löytyvät monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Joensuun yliopiston vuosikertomuksessa 1984-1985 kerrotaan, että Joensuun yliopiston kasvitieteellinen puutarha valmistui 1985 ja luovutettiin yliopistolle 27.6.1985. Välittömästi tämän jälkeen puutarhassa alkoi kasvien istuttaminen.
Eli tänä vuonna tulee 25 vuotta valmistumisesta.
Helsingin Sanomat järjesti vuonna 2006 äänestyksen Suomen synkimmästä laulusta. Runoista en onnistunut vastaavaa äänestystä löytämään - Aamulehdestäkään.
Näistä lauluista äänestettiin: http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/%C3%84%C3%A4nest%C3%A…
Kymmenen kärki:
http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/Helismaan+teksti+vei+…
Hautajaisissa arkkua hautaan laskettaessa käytetään kysymääsi sanontaa, kun arkun päälle heitetään multaa. Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset -kirjan (2004) mukaan rituaali viittaa siihen, että elämämme on kolmiyhteisen Jumalan käsissä ja toisaalta kirkon kolmiosaiseen opetukseen ihmisestä: (1) Ihminen on luotu "maasta".(Raamatun luomiskertomuksessa Jumala ottaa maan tomua ja muovaa siitä ensimmäisen ihmisen). (2) Ihminen on osa katoavaista luomakuntaa, hänen on tultava "maaksi jälleen" .(3) Kuolema ei ole elämän loppu. Jeesus herättää viimeisenä päivänä kaikki kuolleet.
Muskettisoturit ovat saaneet nimensä aseesta, jolla Ludwig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi hakapyssyn. Musketti pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta asetta oli hankala käyttää, koska se painoi 7-9 kiloa ja se piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan aseensa ja lataamaan sen uudelleen 30-60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase oli kuitenkin kalpa, joka oli aina mukana käden ulottuvilla. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terää yritettiin taistelussa työntää vastustajan vartaloon. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina.
Etsitty Borgesin runo lienee Tríada kokoelmasta Los conjurados (1985); suomeksi se löytyy nimellä Triadi Pentti Saaritsan suomentamana kokoelmasta Peilin edessä ja takana : runoja vuosilta 1923-1985 (WSOY, 1998).
Runon viimeinen säe tiivistää "olemassaolon painon" jättämisen ajatuksen näin: "Millaista helpotusta tunnemmekaan sinä ja minä hetkellä juuri ennen kuolemaa, kun kohtalo päästää meidät murheellisesta tottumuksesta olla joku, ja koko universumin painosta."
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
