Jaakko Hirvosen tekemää sukututkimusta kuvanveistäjä Pauli Koskisen suvusta, Pauli Koskisen täyttäessä 75 vuotta, ei löydy mistään kirjastosta. Ilmeisesti sitä ei ole julkaistu.
Käytettävissä olevista sukunimikirjoista ei Felin-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11.
Nettisivut: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, joka näyttäisi vahvistavan käsityksesi nimen alkuperästä: "nimeen sisältyy ortodoksinen ristimänimen karjalainen muunnos Laama, venäjän Láma
C. E. Tallqvistin Jylhä-käännös Meeting in the woods löytyy ainakin Elli Tompurin toimittamasta antologiasta Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947).
Ihan täsmällistä tilastoa äänikirjojen kappalemääristä kirjastoittain ei suoraan ole saatavilla, mutta suurimmat kokoelmat niitä varmastikin on kunkin kaupungin pääkirjastossa, siis Pasilassa, Sellossa ja Tikkurilassa. Jos siis tahdot löytää äänikirjat suoraan hyllystä, nämä ja muut suuret kirjastot ovat varmasti parhaita paikkoja niiden etsimiseen. Toisaalta näissä kirjastoissa myös kysyntä on kovaa, joten niissäkään ei välttämättä ole hyllyssä kovin suurta valikoimaa. Niinpä suosittelenkin, että otat käyttöösi koko pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteiset kokoelmat HelMet-verkkokirjaston avulla.
Äänikirjakokoelmia voit tutkia (halutessasi kirjastoittain) seuraavasti: Helmet-verkkokirjaston etusivulla www.helmet.fi näppäile hakukenttään...
Urbaaneja legendojahan alkometrien toimimattomuudesta liikkuu, mutta ainakin poliisit itse pitävät seulonta-alkometrejä luotettavina. Puhallusmittarit eli oikeammalta nimeltään seulonta-alkometrit ovat toki tarkoitettu nimenomaan mahdollisten humalassa olijoiden seulontaan, mutta varmempi ja oikeudessa pätevä tulos saadaan sitten poliisiasemien tarkkuusalkometreistä tai viimeistään verikokeesta.
Poliisin alkometreistä:
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/24A198BF46C6DAF4C2256F7…
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/AC2F935D254F49C2C2256FA…
Martti Ahtisaaren vanhemmille syntyi 3 lasta. Vanhin tytär Marja-Liisa kuoli pian syntymänsä jälkeen v.1935. Nuorin sisar Heli syntyi v. 1949.
http://www.genealogia.fi/vsk/44/v8-28.pdf
Todennäköisesti kyseessä on äänite Otavan kirjallinen äänilevy 17, jolla Aino Kallas esittää runoja ja katkelmia teoksistaan. Äänite sisältää runot Joutsenlaulu, Pastorale, Vapaa, Yö Kassarissa, Luomisen henki sekä katkelman näytelmästä Mare ja hänen poikansa ja katkelman romaanista Sudenmorsian. Tieto tästä äänitteestä löytyi äänitetietokanta Fonosta (www.fono.fi). Tietokannan mukaan äänitteen julkaisija on Kustannusosakeyhtiö Otava ja julkaisuvuodeksi on merkitty 1961 (kylläkin kysymysmerkin kanssa). Pääkaupunkiseudulla Otavan kirjallinen äänilevy-sarjaa on Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa, mutta juuri kyseinen osa 17 valitettavasti puuttuu. Äänite on saatavissa Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36, kuunneltavaksi paikan päällä....
Kes? Mis? Kus?, joka alkoi ilmestyä vuonna 2000.
http://et.wikipedia.org/wiki/Kes%3F_Mis%3F_Kus%3F
Lisäksi Mitä-missä-milloin on ilmestynyt ainakin seuraavilla kielillä:
tanska: Hvem Hvad Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1933
http://da.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hvad_Hvor
ruotsi: När Var Hur, ensimmäinen kerta vuonna 1944
http://sv.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4r_Var_Hur
norja: Hvem Hva Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1935
http://no.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hva_Hvor
Ensimmäisen suomalaisen laitoksen esipuheessa, joka on päivätty 20.10.1950, mainitaan, että tämänlaatuisia vuosikirjoja on ilmestynyt myös Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannassa on mahdollista itse ottaa käyttöön lainaushistorian tallentaminen. Ohjeet löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/screens/srchhelp_k_fin.html Lainaushistoriaan tallentuvat ainoastaan ne lainat, jotka on lainattu lainaushistorian käyttöönoton jälkeen. Tätä aiempia lainoja ei lainaushistoriassa siis näy. Mikäli sinulla on jo käytössä lainaushistoria, voit selata sitä Helmetin Omat tiedot -kohdassa. Mikäli et ole lainaushistoriaa koskaan ottanut käyttöön, et voi saada vanhoja lainatietojasi mistään. Lainaushistoria on toiminto, joka näkyy ainoastaan asiakkaalle itselleen Helmetin Omat tiedot -kohdassa, virkailijat eivät asiakkaiden lainaushistoriaa näe.
Runo ”Ihmisiä kidutetaan kaiken aikaa” on ilmestynyt Tiaisen kokoelmassa ”Vallan Casanovat” (WSOY, 1979) sivulla 13.
Runo ”Silmien peitot” on puolestaan Levolan runoteoksesta ”Valovuodet” (Weilin + Göös, 1985), josta se löytyy sivulta 75.
Runo ”Juon mielelläni kahvia ison tavaratalon baarissa” on sitten peräisin Rauhalan kokoelmasta ”Joki virtaa nyt eikä liiku” (Otava, 1969) sivulta 19. Se on julkaistu myös Rauhalan teoksessa ”Valossa näkyy kirjoitus: runot 1967-1976” (Otava, 1977) sivulla 80.
Laitan tähän sitaatit Paavo Cajanderin klassisina suomennoksina, koska ne ovat helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella, sillä Cajanderin kuolemasta on kulunut enemmän kuin 70 vuotta.
Cajanderin suomennos ”Julius Caesarista” löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Cajander suomentaa sitaatin (ja sitä seuraavat rivit) seuraavasti:
”Vuoks’ on ja luode ihmiskohtaloissa:
Jos vaarin otat nousun, vie se onneen,
Jos laiminlyöt sen, koko elinjuoksus st [sic]
Kareihin takeltuu ja kurjuuteen.”
Cajanderin suomentama ”Macbeth” on luettavissa osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Hän on riimitellyt katkelman suomeksi seuraavasti:
”On kaunis tämä linnan paikka; ilma
Suloinen, vieno...
Ne ovat romaaninmuotoon kirjoitettuja omaelämäkertoja. Esim. meillä
Helsingin kaupunginkirjastossa ne on luokiteltu romaaniluokkaan eli
1.4:een.On tietysti ns. "makukysymys" kuinka haluaa ne luetteloida.
Vasil Mihailjuk (1929 – 2003) oli ukrainalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja. Vaatimattomista oloista lähtenyt, musiikillisesti lahjakas Mihailjuk päätyi toisen maailmansodan aikana sotilasorkesteriin. Tästä alkoi hänen musiikkiuransa, joka kesti yli 50 vuotta.
Mihailjuk sävelsi noin 200 laulua, joista monet olivat suosittuja. Huikea menestys – myös kansainvälisesti - oli hänen laulunsa ”Tšeremšina” (”Tuomi”).
Tämä laulu on levyllä ”Keltaiset lehdet: venäläinen toivekonsertti”. Levy on Kuopiossa varastokirjastossa. Jos haluat, voit tilata sen sieltä kaukolainaan lähikirjastosi välityksellä. Tilauksen voi tehdä myös täyttämällä Internetissä olevan lomakkeen http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Mutta ”Tšeremšinan” voit...
Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta...
Käännyimme kysymyksesi kanssa Suomen Urheiluliitto ry:n puoleen ja sieltä vastattiin, että ikäsarjan määräytyminen riippuu siitä kilpaillaanko Pohjoismaissa vai EM- ja MM-kilpailuissa. Suomessa ja Pohjoismaissa kilpaillaan niin sanotun kalenteri-ikäsäännön mukaan, eli uuteen sarjaan saa osallistua jo vuoden alusta, vaikka täyttäisi kyseisen ikävuoden vasta vuoden lopussa. EM- ja MM-kilpailuissa taas noudatetaan tarkkaa syntymäpäivää kilpailusarjojen määrittelyssä. Näin ollen voit siis kilpailla Suomessa M50-sarjassa jo vuoden 2011 alusta alkaen.
Lisätietoa veteraaniurheilusta löydät Suomen Veteraaniurheiluliiton sivuilta osoitteesta http://www.svu.fi/
