Vaikka nuori mieli elää kuolemattomuuden tunne palavasti rinnassa sykkien, kuuluuvat myös kuoleman ja sairastumisen kokemukset nuoren elämään.
Syöpää on käsitelty suhteellisen vähän kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa. Käännöskirjallisuutta löytyy runsaasti, mutta kotimaisen nuortenkirjallisuuden aiheet on haettu monesti muualta.
Tämänkaltaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla myös aiemmin, mutta kyseinen vastaus käsittelee pääasiassa tietokirjoja ja aikuisten kaunokirjallisuutta. Tässä kuitenkin linkki siihen: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9417fdee-5fb…
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI) ylläpitää ONNET-tietokantaa kotimaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta:...
Kaivattu kirja lienee Henning Mankellin Leopardin silmä. Siinä norrlantilainen Hans Olofson lähtee tutustumaan juuri itsenäistyneeseen Sambiaan, mutta lyhyeksi suunniteltu vierailu venähtää paljon odotettua pitemmäksi. Romaani alkaa tilanteesta, jossa yli kahdensadan afrikkalaisen työnantajaksi päätyneen Olofsonin saapumisesta on kulunut kahdeksantoista vuotta.
HelMet-kokoelmassa on toistaiseksi erittäin vähän blu-ray eli BD-levyjä, joissa olisi musiikkia. Tämän linkin kautta pääsee selaamaan kokoelmassa nyt olevia 20 nimekettä http://www.helmet.fi/search~S8*fin/?searchtype=X&searcharg=BDLEVY&searc…
Lars Roosin Örongodis-nimistä ei näyttäisi olevan HelMet-kirjastoissa, meillä on vain vanhempi Cocktailgodis, joka löytyy Sellon kirjastosta. Tutkin saatavuutta myös muista maakuntakirjastoista, mutta en löytänyt näitä muistakaan kirjastoista. Wikipedian ja Lars Roosin omien kotisivujen http://www.larsroos.com/798.php mukaan näitä Örongodis-nimisiä levyjä on ilmestynyt 9 erilaista, mutta uusinkin niistä on vuodelta 1996.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (Keuruu 1980) käyttää kasvilajista suomenkielistä nimeä joosuanpuu. On kuitenkin mahdollista, että nimi ei ole suomen kieleen vakiintunut, koska Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, josta sait aiemman vastauksen, ei ollut tunnettu tätä nimeä. Mistään muusta lähteestä en myöskään löytänyt kasville suomenkielistä nimeä.
Maailmassa on toki paljonkin eliölajeja, joilla ei ole suomenkielistä nimeä, ja koska kyseistä kasviakaan ei Suomessa kasva, voi hyvin olla, ettei vanhassa tietokirjassa käytettyä nimeä joosuanpuu ole virallistettu. Voit siis puhua eräästä jukkalajista, tai jos haluat määritellä kasvilajin täsmällisesti, on varminta käyttää tieteellistä nimeä. Tietysti voit kutsua kasvia...
Kyseessä on varmaankin Aleksandr Pushkinin runo Muistan ihanan hetken / Muistan ihmeellisen hetken. Runo löytyy suomennettuna Lohjan Tenoripäivien vuoden 2004 käsiohjelmasta.
http://tenorit.net/asp/2004/press/kasiohjelma2004.pdf
Lisäksi runo on julkaistu Jukka Mallisen käännöksenä Parnassossa 7/2005
nimellä Ma muistan ihanaisen silmänräpäyksen. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Kyseisen Parnasson voi lainata HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S2*fin?/Xparnasso&searchscope=2&l=&b=&Da=&D…
Katso myös Fono.fi.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ja pomnju tshudnoje mgnovenje&culture=sv&id=fc11e9ee-3096-470d-a02c-663bbfbb808f
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä...
Opiskelu Yrkesinstitutet Prakticumissa on kolmivuotista kaikilla linjoilla.
http://www.prakticum.fi/suomeksi
http://www.prakticum.fi/
Lisäksi oppilaitoksessa voi opiskella aikuiskulutuslinjalla. Siellä koulutusten kesto vaihtelee.
Aleksandr Rogozhkinin 1995 ohjaamasta elokuvasta "Osobennosti natsionalnoi ohoty" on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa mm. pääkaupunkiseudun kirjastoista. Koska tallenne ei kuulu oman kirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Tallenteessa on englanninkielinen tekstitys ja se löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-luettelosta venäjänkielisellä nimellään. Alla olevista linkeistä HelMet-luetteloon näet tallenteen julkaisutiedot.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XOsobennosti+natsionalnoi+ohoty&sea…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XOsobennosti+natsionalnoi+ohoty&sea…
http://elonet.fi/title/ekiwrz/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Hassi” ja muut vastaavat muunnelmat (”Hassinen”, ”Hasso”, ”Hesse” jne.) ovat saksalaista alkuperää ja pohjautunevat nimitykseen ”der Hessen” eli ’hesseniläinen’. Toinen vaihtoehto on etunimen ”Harald” tai muun etunimen muunnos. Nimi on joka tapauksessa Suomessa jo vanha, sillä varhaisimmat kirjalliset maininnat ovat jo 1400-luvulta: Euran Oloff Hasse vuodelta 1441 ja Tyrvään Laurens hassi vuodelta 1472. Noin vanhoina aikoina kirjoitusasussa oli horjuvuutta, joten sama nimi on saatettu kirjoittaa useillakin eri tavoilla.
Nimen kulkeutumisesta Suomeen ei ole varmaa tietoa, ja se onkin saattanut kulkeutua useita eri reittejä. Ainakin Tallinnassa ja...
Osoitteesta http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/fi_FI/kirjaudu_kehoituksella/ löytyvät kirjautumisohjeet Maaseudun tulevaisuus -lehden verkkoarkistoon. Sinne on mahdollista tilata kertalukuoikeus. Arkistosta löytyvät näköislehtien artikkelit vuoteen 1999 asti.
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti toistaiseksi ole digitointipalvelua tarjolla. Digitointipalvelu on vielä suunnitteluvaiheessa ja siitä tullaan tiedottamaan heti kun se vain tulee ajankohtaiseksi.
Varatun aineiston kuljetusaika riippuu sekä lähettävästä, että vastaanottavasta kirjastosta. Joissakin kirjastoissa käydään joka arkipäivä ja joissakin taas vain kerran viikossa. Eli kuljetus voi kestää jopa viikonkin.
Hyllyssä ollut kirja on saattanut olla ns. jokerilaina, joita on pienemmissä kirjastoissa, esim. tässä tapauksessa Maskussa. Se tarkoittaa sitä, että kirjaan ei kohdistu varauksia, vaan se on aina lainattava kyseisestä kirjastosta. Jokerilainalla on haluttu varmistaa se, että myös pienemillä kirjastoyksiköillä olisi tarjolla uutta ja kysyttyä aineistoa.
Runo on Tommy Tabermannin Hiljaisuusvalssi. Se alkaa: "Kun hiljaisuus tempaa viulunsa ja yksinäisyys alkaa soitella." Se löytyy ainakin kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978). Kirjan ovat toimittaneet Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen.
Tämä runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Antti Laaksonen ja Kyösti Haatanen. Haatasen sävellys kuuluu hänen laulusarjaansa Matkalla, jonka hän on säveltänyt sekakuorolle eri runoilijoiden runoihin ja josta on julkaistu nuotti (Modus Musiikki, 1994). Nuotissa ovat myös laulujen sanat.
Sanattomasta viestinnästä yleensä ja myös työelämän sanattomasta viestinnästä löytyy useita tutkimuksia.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
James, Judi: Body talk : kehonkieli työelämässä. – Helsinki : Ajatus, 2002.
Nieminen, Marjut: Esiinny eduksesi : convince your audience. – Helsinki : WSOYpro, 2009.
Sinulle on viesti. – Helsinki : Kirjapaja, 2008.
Hoitotyön sanattomasta viestinnästä kertoo teos
Väisänen, Leena: Sanat työssä : vuorovaikutus ammattitaitona. – Helsinki : Kirjapaja, 2009
sekä asiakastyön sanattomasta viestinnästä
Valvio, Timo: Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. – Helsinki : Kauppakamari, 2010.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta http://finna.fi ,
jonka käyttö on kaikille...
Martinlaakson kirjastossa kokoontuu lukupiiri maanantaisin. Syksy aloitetaan maanantaina 20.9. klo 16.00 - 17.30 ruotsalaisen kirjailijan Jonas Hassen Khemirin kirjalla Uniikki tiikeri Montecore.
Ma 25.10. klo 16.00 -17.30 vuorossa on Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Ruotsi).
Hakunilan kirjaston lukupiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäsenä keskiviikkona klo. 13.00-14.30.
Tikkurilassa keskustellaan kirjoista joka kuukauden 2. tiistaina lastenosaston satuhuoneessa alkaen klo. 18.00.
Koivukylän lukupiirit kokoontuvat seuraavasti: Kirjaston monitoimitilassa runopiiri 13.9., klo 14.00., tietopiiri 21.9. klo 14.00, lukupiiri 12.10. klo 14.00.
Kokkolan kaupunginkirjastossa voi ottaa valokopioita itsepalveluna. A4-kokoinen kopio maksaa 0,40 euroa ja A3-kokoinen kopio 0,50 euroa. Pääkirjastossa kopiokoneet ovat lehtisalissa ja kirjaston 2. kerroksessa.
Tässä muutamia runo- ja muistolausekirjoja, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kirjoja on monissa kirjastoissa.
- Päivänlasku / toim. Hannu-Pekka Lappalainen
- Kiitos eilisestä / Eeva Kilpi
- Aika on jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun / toimittanut Katarina Yliruusi
- Surun sisar on lohdutus / Maaria Leinonen
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja / toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki
- Surun sylissä: lohduttavia ajatuksia / toimittanut Merja Pitkänen
Kuolinilmoituksissa on myös muistettava noudattaa tekijänoikeuksia, kirjallisuudesn käyttöön kuolinilmoituksessa voi hakea lupaa Sanastosta, https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Aiheesi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta kysymykseesi ei ole ollenkaan helppo vastata. Onhan sanottu, että jokainen kirjailija kirjoittaa omasta elämästään, vaikka aihe olisi näennäisesti etäinenkin. Sikäli siis melkeinpä minkä tahansa kaunokirjallisen teoksen voisi määritellä traumafiktioksi, joka tavalla tai toisella perustuu kirjoittajan kokemuksiin. Toisaalta, mitä suorempi yhteys tekstillä on kirjoittajan omaan kokemuspiiriin, sitä herkemmin teos ehkä luokitellaankin pikemmin henkilöhistoriaan kuin kaunokirjallisuuteen.
Ehkäpä sinun kannattaisikin lähestyä aihetta tutkimalla kirjailijoiden elämäkertoja ja etsimällä niistä viittauksia siihen, millä tavoin ja missä yhteydessä mikin teos on syntynyt. Aika yllättävätkin teokset...
Tarkkoja lukuja on mahdotonta antaa, mutta seuraavasta linkistä
löytyvän laskurin avulla pystyt itse arvioimaan ja vertailemaan eri liikuntamuotojen energiankulutusta. http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energycosts.pl. Aerobisen hyödyn vertailusta en valitettavasti löytänyt tietoa.
Kunnon kohottamisesta voi lukea esimerkiksi kirjoista:
Kuntoilijan käsikirja : opas tulokselliseen kuntoliikuntaan. Docendo 2005
Personal trainer : henkilökohtainen kuntovalmentaja. Gummerus 2002
