Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa...
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Ruusuja sivutaan tosin Brentanon teoksessa ”Satu Ruusunnupusta” (WSOY, 1985), mutta siinä olevat runonpätkät eivät ole samoja kuin kysymäsi.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Yleensäkin Shelleyn tuotantoa on suomennettu suhteellisen vähän. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Hei,
juontajan työstä on ilmestynyt v. 2009 Marjo Kaivolan teos Tahdon juontajaksi: unelma-ammattiin ilman missikisoja.
Hyödyllisiä kirjoja yleisemmin voisivat olla useat puheviestinnän ja esiintymis- ja ilmaisutaidon kirjat, joita löydät kirjastosta luokasta 77.2. Tässä muutamia esimerkkejä:
Kihlström: Karismakoodi. 2007
Karhu: Viesti vakuuttavasti. 1997
Kylänpää ym. Esitystaito. 1995
Nieminen: Esiinny eduksesi. 2009
Nilsson: Tehokas esiintymistekniikka. 1998
Stuart: Viesti tehokkaasti, esiinny vakuuttavasti. 2001
Tammivuori: Nauti esiintymisestä. 2000
Aulanko: Rohkeasti puhumaan. 1999
Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-verkkopalvelusta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Luomi syntyy kun runsaasti melaniinia sisältäviä pigmenttisoluja syntyy liikaa ja kasaantuu yhteen paikkaan. Karvan kasvualue on karvasipulissa. Siihen työntyvässä sidekudoksisessa hiusnystyssä on pieniä verisuonia, jotka ravitsevat karvasipulin jakautuvia soluja. Karva saa värinsä kasvupisteessä olevien melanosyyttien melaniinista.
Pigmentaatio on ihon, karvojen ja silmien värikalvon väri, joka johtuu väriaineista eli pigmenteistä. Tärkein pigmentti on pigmenttisolujen (melanosyyttien) tuottama melaniini. Melaniinipigmentit vaihtelevat väriltään kellertävästä tummanruskeaan. Auringonvalo stimuloi melaniinipigmentin muodostusta.
Tumma melaniinipigmentti aiheuttaa karvojen tumman tai mustan värin, punainen melaniinipigmentti punaisen tai...
Astrid Lindgrenin lastenromaaniin "Vaahteranmäen Eemeli" perustuvan näytelmän esitysoikeussopimuksia hoitaa Näytelmäkulma. Näytelmän tiedot löytyvät agentuurin sivuston Näytelmät ja kirjailijat -alalehdellä olevasta hausta sekä kirjailijan että teoksen nimellä. Näytelmäkulma hoitaa myös muiden Lindgrenin teoksiin perustuvien näytelmien esitysoikeuksia.
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
Helmet-verkkokirjaston kokoelmasta löytyy mm. cd-levyt:
The rough guide to world music, Memory of the peoples, Danses du monde, 20 best of Europe, The Secret museum of mankind, Le tour du monde en 80 musiques = Around the world in 80 songs, Smithsonian Folkways : world music collection, Rhythms and music of the world.
www.helmet.fi
Kyseessä on hyvin todennäköisesti seuraava kirja:
Havrevold, Finn: Aarrekätkö. (WSOY, 1958). Kirja on julkaistu WSOY:n Lasten toivekirjasto -sarjassa.
Kirjassa seikkailevat Monsenin pikkutytöt Trine ja Siri. Sirillä on Maltan haukka -niminen lemmikkipöllö. Kirjan kansi vastaa myös kuvaustanne.
Anneli Kivelän Katajanmäki-sarjassa viimeisin on 2010 ilmestynyt Salaisuuksia Katajanmäellä. Mitään merkkejä sarjan päättymisestä ei ole, joten voi olettaa että seuraava kirja ilmestyy vuonna 2011. Asian voi varmistaa Kivelän kustantajalta Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ . Mukavaa, että olette löytäneet mieluisan kirjasarjan.
Valitettavasti kysymistäsi teoksista näyttää olevan painos loppu, joten kirjastollakaan ei ole mitään mahdollisuutta hankkia ko. kirjoja. Voit toki kääntyä ko. teosten kustantajan puoleen, eli tässä tapauksessa Otavan, ja kysyä onko heillä aikeita ottaa teoksista lisäpainoksia. Antikvariaatteja kannattaa ehkä kierrellä ja seurata internetin kautta olisiko teosta saatavilla esimerkiksi jossakin nettihuutokaupassa (hinta voi tosin erilaisten nettikeskustelujen perusteella nousta aika korkeaksikin, ainakin ennen mahdollisen lisäpainoksen ilmestymistä, ks. esim. http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_smf&Itemid=27&topic=471… ) tai verkkoantikvariaatissa, osoitteessa http://www.antikvariaatti.net/.
Joskushan kirjoja löytyy...
Suomen yleisistä kirjastoista kirjaa näyttää olevan vain Helsingissä, josta se on tällä hetkellä lainassa. Kirjasta voi tehdä kaukolainatilauksen, jolloin se tilataan Helsingistä kirjan palauduttua edelliseltä lainaajalta.
Aalto-kirjastojen kaukolainatilaus: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=j_kauko
Jyväskylän kaukopalvelun yhteystiedot: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Piippolassa on Pentti Haanpään museossa kopio Wäinö Kunnaksen maalaamasta muotokuvasta. Siinä on päiväys 6.XII. 27. Alkuperäinen taulu on Otavan hallussa.
Kyseessä on varmaan Oiva Paloheimon runo Pan kuuntelee virttä. Runo löytyy julkaisusta Oiva Paloheimo: Runot (WSOY, 1955), uudemmat painokset Runot (WSOY, 1981 sekä 2010).
Runot (1955 vuoden painos) löytyy Luumäen pääkirjastosta sekä Kangasvarren kirjastosta.
Oletko tarkistanut, että olet varmasti kirjoittanut kirjastokortin numeron kohdalle nollia oikean määrän ja että pin-koodi on oikein? Järjestelmä toimii parhaiten Internet Explorerilla, ja joskus liian tiukat palomuurin asetukset saattavat estää palvelun käytön. Mahdollista voi myös olla, että palvelussa on ollut jokin hetkellinen katko yrittäessäsi kirjautua. Itse kokeillessani palvelua nyt kirjautuminen ainakin onnistui, joten sinun kannattaisi ehkä yrittää nyt uudelleen.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset:
- Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005
- Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961)
- Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970)
- Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Helsinki : Suomalaisen...
Telekom idag -lehteä ei näyttäisi löytyvän Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta sitä tilataan Åbo Akademin ja Vaasan yliopiston kirjastoihin. Valitettavasti lehteä ei kuitenkaan heidän verkkosivujensa mukaan kaukolainata kummastakaan paikasta.
Jos kyseisen lehden joku tietty artikkeli tai lehden numero kiinnostaisi, artikkelista voisi tilata kopion, tai lehden voisi myös pyytää kaukolainaksi, oman kirjastonne kaukopalvelun kautta. Lehden numeroita voisi saada tilattua kaukolainaksi ainakin Ruotsin kirjastoista.
Valitettavasti kirjastoilla ei ole palvelua, josta saisi kirjastojen osoitteet valmiina tarroina.
Osoitetarroja voi joko tilata niitä valmistavasta yrityksestä tai tulostaa itse esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmasta tarra-arkille. Osoitetarrojen tekoon tarvittavan listan kirjastoista ja niiden osoitteista voi koota Kirjastot.fi -palvelun osoitetiedoista, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/.
Hyvä asiakas,
Oheiseen luetteloon on poimittu tietoja eri lähdeteoksista keskittymällä toivomaanne alueeseen laajennettuna. Välirauhan tilannetta emme onnistuneet selvittämään. Tällöin luonnollisesti mahdolliset luovutetuilla alueilla sijainneet sairaalat siirrettiin muualle ja järjestettiin muutoinkin uudelleen.
Jatkosota:
13.SotaS Viipuri/Lapinjärvi
17.SotaS Mikkeli
19.SotaS Savonlinna/Joroinen
22.SotaS Joensuu
25.SotaS Pälksaari
38.SotaS Lieksa
43.SotaS Rauha
66.SotaS Äänislinna
67.SotaS Salmi
68.SotaS Sortavala (peitelukukirjaan korjattu käsin: Joroinen)
64.Sv.S Viipuri (Sotavankisairaala)
65.Sv.S Lappeenranta (Sotavankisairaala)
Lähde: Jatkosodan historia osa 6, WSOY 1994; Pentti Kopsa: Kenttäposti 1941-1945, Helsinki 1991;...
Vaikuttaa siltä, että yhtä perusteosta aiheestasi ei löydy. Alla on muutamia kirjoja, joista kustakin löytyy tietoa osasta kysymistäsi aiheista. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Suomalainen kansanperinne / Leea Virtanen (1988)
- Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki / Elina Ranta, Maija Ranta (1982, lastenkirja)
- Suomalainen kansankulttuuri / Toivo Vuorela (1975)
- Kalevalan mytologia / Juha Pentikäinen (1987)
- Mythologia Fennica / Christfrid Ganander (1984, näköispainos vuodelta 1789)
- JOHDATUS MUINAISSUOMALAISEEN MYTOLOGIAAN / IIVAR KEMPPINEN (1957)
- Suomalainen samanismi : mielikuvien historiaa / Anna-Leena Siikala (1994)
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään määritelmää käsitteelle mistään virallisesta, käytettävissämme olevasta lähteestä, vaikka selailimme sanakirjat ja kolusimme tietokantoja. Googlaaminen englanninkielisiltä nettisivuiltakin tuotti tulokseksi lähinnä sen tiedon, että kyseistä termiä käytetään yleisesti puheessa ja keskusteluissa, mutta mitään virallista tahoa ei sieltäkään löytynyt, joka olisi käsitteen määritellyt.
Tietäisiköhän kukaan palstamme lukijoista stoalaisen huumorin määritelmää?
