Kuvaa lopullisesta Symposium-maalauksesta on vaikea löytää. Sen luonnosversio, nimeltään Probleemi, on Gösta Serlachiuksen Taidesäätiön kokoelmissa ja kuva tästä versiosta on kaikissa Gallen-Kallela-kirjoissa, mutta Symposium on yksityisessä kokoelmassa. Lopullisesta versiosta on "sfinksinainen poistettu ja sen sijaan mystilliset 'hengensiivet' lyövät vasemmalta kuvaan” (Onni Okkonen: A. Gallen-Kallela : elämä ja taide, WSOY 1961, s. 278). Probleemi-versiossa juopuneesti nauraa röhöttävä hahmo (Oskar Merikanto) on Symposion-versiossa esitetty jo nukahtaneena pöytää vasten.
Ainoa kunnollisen kokoinen, mutta mustavalkoinen kuva löytyi Onni Okkosen kirjasta Akseli Gallen-Kallelan taidetta (WSOY, 1948), kuvaliite nro 47. Okkosen yllä...
Virpi Hämeen-Anttilan seuraava teos "Muistan sinut Amanda" ilmestyy syyskuussa. Kustannusyhtiö Otava ilmoittaa Outi Pakkasen syksyn uutuuskirjan "Yöpuisto" ilmestyvän myös syyskuussa. Gummeruksen mukaan Esa Sirénin uutuus Verinen tie ilmestyy elokuussa.
Kaikkia näitä teoksia on tilattu reilusti HelMet-kirjastoihin. Valitettavasti tarkkaa päivämäärää siihen, että ne ovat varattavissa ja lainattavissa on vaikea sanoa. Kirjat tulevat eri HelMet-kirjastojen luettelointiosastoille välittäjiltä, ja toimitusaika vaihtelee. Täten uutuuskirjat tulevat meille joskus huomattavastikin myöhemmin kuin kirjakauppoihin. Luettelointiosastoilta kirjat kuljetetaan eri kirjastoihin, joissa ne otetaan vastaan ja laitetaan kiertoon.
Varauksen teokseen voi tehdä...
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla saa olla enintään 40 teosta samanaikaisesti lainassa. Valitettavasti ainoa mahdollisuus lainata lisää materiaalia on palauttaa aikaisemmin lainattua materiaalia kirjastoon. Ylärajaan ei ole mahdollista anoa korotusta
"Päivät pääksytysten" tarkoittaa mm. Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan "koko ajan, yhtenään, joka päivä".
Nykysuomen sanakirjan mukaan substantiivi pääksy tarkoittaa puuveneen kokkaa. Kantasanasta pääksy johdettu adverbiaali pääksytysten puolestaan merkitsee "pää päätä (pääksy pääksyä) vasten, päittäin peräkkäin.
Näin ollen "päivät pääksytysten" voidaan ymmärtää siten, että päivät seuraavat toinen toistaan pää päätä vasten. Eli koko ajan, yhtenään.
Lähteet:
Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 2004.
Nykysuomen sanakirja, osat III ja IV, L-R, WSOY, Porvoo, 1983.
Lyhenne jrkl tarkoittaa jälkiruokalusikallista.
Lusikallisten tilavuudet millilitroina ovat kutakuinkin seuraavat:
teelusikka - 5 ml
jälkiruokalusikka - 10 ml
ruokalusikka - 15 ml
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Kirjastot.fi:n tuottamasta Frank-monihausta ei tarkoitukseen sopivaa video- tai dvd -tallennetta löydy. Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi
Kirjoja löytyy kyllä. Tässä poimintoja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista: http://www.helmet.fi
Auton rakenne. 1 : Moottori ja tehonsiirto
Kirja on tarkoitettu autoalan perusopintoja ja ammattitutkintoja suorittaville.
Pienmoottorit ja työkoneet : käyttö, huolto ja korjaukset / Osmo Perälä
Virittäjän käsikirja. 1 : nelitahtimoottorit v. 1990 / Mauno, Esko
Virittäjän käsikirja. 4 : Kaksitahtimoottorit v. 1993 / Mauno Esko
Sähkömoottorikäytöt ja -asennukset / [julk.] Ammattikasvatushallitus 1989
Jos kotikirjastosta kirjoja ei löydy, voi ne tilata kaukopalveluna kotikirjaston...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti: nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.). Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun. Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä. Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
On mahdotonta rakentaa itse luotettavasti haluamiasi kiinankielisiä ilmaisuja, jos ei lainkaan osaa kiinaa. Merkeillä on hyvin paljon vivahteita ja erilaisia merkityksiä. Vaara, että selässä lukee ”polvisukat alennuksessa” ei ole pelkästään vitsi. Asiantuntija-apu on välttämätön.
Suomi-Kiina-seuran sivulla (http://kiinaseura.lasipalatsi.fi > Tietoa Kiinasta) on muutamia suomalaisia nimiä kiinalaisin merkein. Henkilökohtaiseen neuvontapalveluun Suomi-Kiina-seuran resurssit eivät riitä.
On olemassa selkeäkäyttöinen Suomi-kiina suursanakirja, tekijä Li Guangyun, Art House 2005.
Olet ilmeisesti löytänyt verkosta englannin kielellä käytettäviä sivuja, joilta löytyy kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkkejä sekä fraaseja nimenomaan...
1. Ensin on selvitettävä, onko nuotti tekijänoikeuden suojaama vai ei. Nuotin harvinaisuudella ei ole tekijänoikeudellisesti merkitystä, ainoastaan sen sisältämän musiikin säveltäjien ja sanoittajien kuolinvuosilla. Jos näiden henkilöiden - kaikkien - kuolemasta on kulunut 70 vuotta, kirjastossa voidaan vapaasti kopioida nuotti ja lähettää se paperimuodossa tai digitaalisena skannauksena asiakkaalle.
2. Jos nuottien sisältämä musiikki ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata (ks. edellä), kirjastolla ei ole edes asiakkaan pyynnöstä oikeutta tehdä kopiota ja toimittaa sitä asiakkaalle. Syynä on tekijänoikeuslain 12§, joka sallii meidän tehdä valokopioita asiakkaan toimeksiannosta melkein kaikesta muusta, mutta ei sävellys- ja elokuvateoksista...
Kaikkea kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa palautuslaatikkoon omalla vastuulla. CD-levyihin on hyvä pistää kuminauha ympärille, ettei kotelo vahingossa avaudu. Kaikki palautettu aineisto tarkistetaan aamulla. Mikäli aineisto on vahingoittunut, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta, ja tutkitaan onko asiakas velvollinen korvaamaan aineiston.
Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on edustettuna maniokki.
http://www.oulu.fi/botgarden/pdf-tiedostot/hyotykasvinayttely.pdf
Kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne kasvuolosuhteiden selvittämiseksi.
puh. (08) 553 1570, s-posti: etunimi.sukunimi@oulu.fi http://www.oulu.fi/botgarden/
Maniokki, joka tunnetaan myös nimillä kassava ja tapioka on tärkeä ravintokasvi useilla trooppisilla alankoalueilla, etenkin Afrikassa.
Lähde: Kasvien maailma osa 3
Eniten maniokkia viljelevät maat ja tuotantomäärät vuonna 2001:
http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/D5D0E5FBACFEB…
Vetovalikko tai pudotusvalikko ovat avattavia valikoita. Valikko avautuu, kun klikkaa valikon oikeassa reunassa olevaa mustaa kolmiota.
Avatusta valikosta valitaan tarvittava tieto kohdistamalla hiiren nuoli kyseiseen kohtaan ja klikkaamalla hiiren vasempaa painiketta. Tällöin valittu tieto siirtyy tyhjään ruutuun, joka on kolmion vasemalla puolella.
Suomalaisen kirjakaupan rekisteröitymislomakkeessa on syntymäajan vieressä kolme pudotusvalikkoa. Ensimmäisestä avautuvat luvut ykkösestä kolmeenkymmeneenyhteen, ja niistä valitaan oma syntymäpäivä yllä kuvatulla tavalla. Seuraava pudotusvalikko käsittää luvut yhdestä kahteentoista. Niistä valitaan oma syntymäkuukausi. Viimeisessä pudotusvalikossa ovat vuosiluvut, joista valitaan oma...
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
Turun kaupunginkirjaston käyttösäännöissä kielletään ohjelmien asentaminen asiakaskoneille. Kielto perustuu siihen, että työasemien ylläpito kävisi työlääksi, mikäli niille asennettaisiin paljon erilaisia ohjelmia. Myös tietoturvanäkökohdat täytyy tässä kohdin ottaa huomioon. Lisäksi useat ohjelmat vaativat asentuakseen järjestelmänvalvojan oikeuksia, joita ei kirjaston työntekijöillä ole.
Asiakastyöasemien kokoonpanoa ollaan parhaillaan suunnittelemassa uusiksi, ja tässä yhteydessä tullaan harkitsemaan myös ehdottamaasi ohjelmaa tai vastaavaa sovellusta.
Varsinais-Suomen sairaaloiden hoitoonpääsyajoista löytyy tilastotietoa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sivuilta: http://www.vsshp.fi/fi/toimintatilastot
Kiireettömän hoidon odotusajoista on tuolla oma tilastonsa, joka on koostettu 30.4.2008.
Luotettavan arvion saamiseksi kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä suoraan omaan lääkäriin tai hoitavaan sairaalaan.
Kuullostaa varsin oudolta ongelmalta, jos osa kirjaston ilmoituksista on tullut sähköpostitse, mutta osa ei ole?
Jos kirjastojärjestelmään on tallennettu asiakkaan tietoihin asetus, että kirjaston ilmoitukset tulevat asiakkaalle sähköpostitse, ja jos tallennettu sähköpostiosoite on oikea, kaikkien kirjaston ilmoitusten (varaukset, myöhästymisilmoitukset jne.) tulisi tällöin kyllä tulla asiakkaan sähköpostiin ilman poikkeuksia ja automaattisesti.
Jos ongelma kuitenkin tuntuu toistuvan, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta voidaan selvittää, onko esimerkiksi sähköpostiosoite tallennettu oikein järjestelmään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne järjestelmästämme ja se näyttäisi kyllä olevan aivan sama kuin se osoite, jonka mainitsitte...
Ilmeisesti ette ole Suomen kansalaisia? Mikä on lapsenne kansalaisuus? Viisumin tarve toiseen Pohjoismaahan matkustettaessa riippuu mm. kansalaisuudesta.
Yleensä muiden kuin EU-maiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin ja muihin Schengen-alueen maihin. Lista maista joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin löytyy Internetistä pdf-tiedostona osoitteesta: http://www.regeringen.se/content/1/c6/09/19/34/ba7008e1.pdf
Muiden kuin ao. listalla mainittujen maiden kansalaiset saavat matkustaa Ruotsiin ja muihin Schengen-maihin ilman viisumia.
Yleensä yhteen Schengen-maahan matkustamiseen saatu viisumi oikeuttaa matkustamaan myös muihin Schengen-maihin. Siis Suomeen saatu matkustusviisumi riittää myös...
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och...
