Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan
Maija on yleisin kansanomainen muoto Mariasta, jonka puhuttelumuotona sitä on käytetty pitkään ennen vakinaistumista itsenäiseksi nimeksi. Maijan vastine pohjoismaisissa kielissä ja saksassa on Maja.
Oona puolestaan on peräisin muinais-irlantilaisesta Oonagh (engl. Una, Englannissa usein muodossa Winnie) -nimestä ja yleistynyt Suomessa vasta 1990-luvulla.
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne teosta eikä kirjailijaa, joten ainakaan vielä sitä ei näytä suomennetun. Suurimpien suomalaisten kustantamojen sivuilta ei myöskään löytynyt ennakkomainintaa kirjan mahdollisesta tulevasta suomennoksesta, eikä liioin vapaalla internethaulla. Toisaalta kirja on niin uusi (julkaistu Ruotsissa tämän vuoden tammikuussa), että on hyvinkin mahdollista, että sen suomentaminen on jossakin kustantamossa tekeillä.
Osa aimmasta vastauksesta:
"Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen, (Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin."
Ensin mainitussa kirjassa selvitetään myös esimerkkinä mainitun "otetaan neuvoa antavat" -sanonnan alkuperä: "Kieltolakiasiassa toimitettiin 1931 neuvoa-antava kansanäänestys (johon osallistuneista 71% kannatti kieltolain kumoamista). Tästä jäi viinaryypyn nimeksi 'neuvoa antava'."
Jonkun verran erilaisten sanontojen alkuperää selvitetään myös esim. kirjassa: Kukkarokivi : suomalaisen folkloren antologia /...
Kirjastonhoitajilta on aikaisemminkin kysytty 1960-luvusta kertovia kirjoja. Vastauksena on kelpo lista niin faktaa kuin fiktiota, tosin paljon myös suomalaiseen 1960-lukuun liittyvää kirjallisuutta. Kannattaa silti tarkistaa, josko listoilta löytyisi juuri sinua erityisesti kiinnostavia kirjoja.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=69937206-c50…
Tässä vielä lisää historiallista faktaa hipeistä, samoin kuin hippiliikkeeseen 60-luvun kuluessa sulautuneesta beat-ideologiasta:
- Bromell, Nick: Tomorrow never knows: rock and psychedelics in the 1960s. University of Chicago Press, 2000. (kirja 1960-luvun populaarimusiikin suhteesta psykedeliakulttuuriin)
- Guthrie, Hammond: AsEverWas: memoirs of a beat survivor. SAF...
Sellaista sanastoa, jossa olisi suomenkieliset ja englanninkieliset nimet selkärangattomille, ei valitettavasti ole. Monistakin kirjoista löytyvät sekä latinan- että suomenkieliset nimet, esimerkiksi Weilin+Göösin kustantaman sarjan Maailman luonto : eläimet osassa Selkärangattomat.
Asia järjestyy Googlen avulla. Jos haluat tietää, mikä on crab suomeksi, menettele näin:
1. hae Googlella crab,
2. saat Wikipedian artikkelin, josta näet että osalahkon latinankielinen nimi on Brachyura,
3. hae Googlella Brachyura ja napsauta pallukka kohtaan ”Haku suomenkielisiltä sivuilta”,
4. saat suomenkielisiä sivuja, joista näet että Brachyura on suomeksi taskurapu. Tosin saat muitakin brachyuroja, joten tarkkuutta on noudatettava.
Markku Savela on luonut...
Kyseessä on Seppo Virtasen sanoittama "Marskimarssi", jonka on säveltänyt Kaj Chydenius ja levylle laulanut mm. Kalle Holmberg. Levytys löytyy cd-muodossa ainakin Chydeniuksen kokoelmalta Lauluja (1989).
Täydelliset sanat löytyvät netistä osoitteesta:
http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#8
Ainakin yksi suomennos löytyy kirjasta Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit / Nils Ferlin, suom. Leo Saukkoriipi (1990). Kirja sisältää suomennettuina Ferlinin kolme ensimmäistä kokoelmaa: En döddansarens visor, Barfotabarn ja Goggles. Runo En valsmelodi on suomennettu nimellä Valssia, ja käännös näyttää olevan sillä tavoin uskollinen alkutekstin rytmille, että myös suomennos sopii hyvin laulettavaksi tuolla Lille Bror Söderlundhin sävelmällä. Kirja on saatavissa monesta HelMet-kirjastosta.
(Asiaankuulumaton huomautus: itse pidän tästä laulusta erityisesti Staffan Percyn esityksenä.)
Koiratytöt sarjaa on ilmestynyt kahdeksan osaa. Kariston tämän syksyn kirjaluettelossa ei ollut yhdeksättä eikä kymmenetä osaa. Mikäli tahdot tarkempaa tietoa voit ottaa yhteyttä Karistoon: www.karisto.fi.
Kukka on poika (Wikipedia).
Tarkastaisitko sähköpostiosoitteesi, että vastaukset voisi lähettää suoraan sinulle. Nykyisin vastaukset eivät mene perille.
Ainakin Sanoma-yhtiön lehdissä on aiheesta ollut juttuja seuraavasti:
Helsingin Sanomat 8.9.1995
Iltasanomat 8.9.1995
Helsingin Sanomat 29.6.1997
Helsingin Sanomat 18.2.1999
Helsingin Sanomat 3.9.2005
Helsingin Sanomat 7.9.2005
Kirjoittelun aiheuttajana on myös ollut Anssi Auvisen v. 1997 tarkastettu väitöskirja (Tampereen yliopisto)
Cancer risk from low doses of ionizing radiation
Säteilyturvakeskus on myöhemmin pyrkinyt selvittämään asiaa, sen tutkimusraportin pääkohdat voi lukea osoitteessa
http://www.stuk.fi/tutkimus/terveyshaitat/fi_FI/lento/. Tämän tutkimuksen tekijä oli Katja Kojo.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy runsaasti tietoa säteilyn terveysvaikutuksista ja niistä kirjoitetuista artikkeleista http://www.stuk.fi/.
Tämä amerikkalaisen Lowell Masonin (1792-1872) säveltämä hymni löytyy nuotteineen ja suomenkielisine sanoineen useammastakin nuottijulkaisusta, esimerkiksi:
- Lehti puusta variseepi: suomalainen koululauluperinne. WSOY, 1999.
- Suuri toivelaulukirja. 2. F-Kustannus, 2005. Hymni on myös toivelaulukirjan vanhemmissa painoksissa.
- Parhaat hengelliset laulut. Warner/Chappel Music Finland, c2001.
- Parhaat yhteislaulut. Warner/Chappel Music Finland, Kirjapaja, 2000.
- Virsihelmiä. WSOY, 2006.
Näitä ja muita laulun sisältäviä nuottikirjoja voit etsiä oman kirjastosi kokoelmatietokannasta sana- tai nimekehaulla, sanoilla: sua kohti herrani. Aineisto kannattaa rajata nuotteihin.
"Sua kohti, Herrani" on se vanhempi ja tunnetumpi suomennos Sarah...
Fennicasta löytyy tiedot vuonna 2000 julkaistusta teoksesta Heikkilä-Berggrenin suku : Yrjön sukuhaara. Tekijä on Yrjö Salo. Kirjaa ei ole saatavilla Vanajanverkon kirjastoissa.
Janakkalan pääkirjastossa on vuonna 2003 julkaistu Heikkilä-Berggrenin suku : Jaakon sukuhaara. Tekijä on sama kuin edellisessä.
Nämä kaksi ja kolmas, Kallen sukuhaaraa käsittelevä sukukirja, ovat esimerkiksi Porin kaupunginkirjaston käsikirjastossa. Siellä niitä voi tutkia, mutta ne eivät ole lainattavissa.
Rakennustilavuus lasketaan RT-ohjekorttina nro 120.12 julkaistun SFS.standardin mukaan. Kortista saa tulosteen tai kopion pääkaupunkiseudun isoimmista kirjastoista; Helsingin kirjastoissa RT-kortisto on sähköisessä muodossa nähtävänä. Saatavuus on syytä varmistaa puhelimitse ennen kirjastoon menoa. Kortin mukaan ”rakennuksen tilavuudella tarkoitetaan tilaa, jota rajoittavat
ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta. Milloin rakennuksessa ei ole yläpohjaa tai yläpohja Iiittyy i!man uIIakkoa vesikattoon, katsotaan rajoittavaksi pinnaksi vesikaton yläpinta suojauksineen”. Kortissa on tarkempia määrityksiä.
Sähkö- tai paperipostiosoitetta ei ole helppo löytää. Heidän levy-yhtiönsä on Virgin Records (http://www.virginrecords.com/index.aspx ), jonka osoitetta sitäkään ei löytynyt. Toistaiseksi voin ehdottaa vain, että kysyjä kääntyisi keskustelufoorumin puoleen, ehkä sieltä löytyisi apu: http://p3.foorumi.info/30stmfoorumi/index.php
Tietoja täydennetään, mikäli osoitteita löytyy.
Palo syttyi keskellä päivää ullakolla. Tuli oli saanut alkunsa muurin halkeamasta ullakolle lentäneistä kipinöistä. Aluksi palokunta sammutti säiliövedellä ja sillä aikaa selvitettiin letkut lähellä olevaan kaivoon. Kun tulipalo vain kiihtyi pyydettiin naapuripalokuntia apuun. Kesti jonkin aikaa ennenkuin ne saapuivat, matkalla sattui onnettomuus, sillä oli sangen liukas keli, ja yksi auto jäi Monkolan kohdalla ojaan. 25 asteen pakkanen häritsi koko ajan sammutustöitä, moottoriruiskut eivät toimineet. Kun yksi moottoriruisku lähti käyntiin toinen sammui. Kaivon vettä ei riittänyt ja letkut vedettiin noin 500 metrin pääsä olevaan Lohjanjärveen. Niin syntyi 15 minuutin tauko vedentulossa, ennenkuin sitä saatiin rannasta. Tuli levisi kaiken...
Kunnan, kaupunkikunnan kiinteistöviraston puoleen voi kääntyä hakiessaan asunnon korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (entinen Valtion asuntorahasto) on kuitenkin valtionviranomaisena vastuussa myös kunnille/kuntayhtymille myönnetyistä avustuksista. Kotisivu: www.ara.fi.
Lakiin 1184/2005 on seuraavat asetukset: Asetus 128/2006,221/2006 sekä 115/2008. Laki ja asetukset löytyvät Finlexistä, www.finlex.fi
Kysymys 1)
Tämä Alpo Noposen runo, joka alkaa sanoilla ”Olen miettinyt toisenkin tuokion, / minä aikana ihminen kaunein on”, on nimeltään Mahdoton ratkaista. Runoa ei tiettävästi ole ruotsinnettu. Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannan mukaan Noposen tekstejä ei ole käännetty lainkaan. Katso http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php > haku tekijän sukunimellä ja etunimellä. (Tässä osoitteessa olevaa tietokantaa ei enää päivitetä. Pääset etsimään uudempia käännöstietoja klikkaamalla linkkiä ’Suomen kirjallisuuden käännökset’. Tietokantojen yhdistäminen on vielä kesken.) Tarkistin käännöstietoja myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ , Unescon Index translationum -...
Jämijärven kunnan asukastiedot vuodelta 1939 saa varmimmin Jämijärven kunnan kunnalliskertomuksesta, joista on painettu vain vuodet 1934-1938. Tämän saa nähdäkseen kansalliskirjastosta (yhteystiedot: http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?${APPL}=kirjastot&${BASE}=kirjastot&${THWIDS}=2.42/1216119162_247014&${MAXHITS}=1000&${HTML}=docusup&${THWURLSAVE}=42/1216119162_247014&${TRIPSHOW}=form=1 ).
Jämijärven kunnankirjastosta (http://www.jamijarvi.fi/palvelut/kirjasto ) voi tiedustella muita, painamattomia kunnalliskertomuksia ja niiden saamista kaukolainaksi muualle Suomeen. Jämijärven kunnankirjaston aineistotietokannasta (http://weborigo.pori.fi/jamijarvi/ ) ei löydy kunnalliskertomuksia, mutta silti niitä kannattaa...
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastossa on hakuteos 2005 standard catalog of world coins 1901 — present. Siinä on kuvia ja hinta-arvioita kolikoista, myös omistamasi kaltaisesta. Vastaavia teoksia on lähes kaikissa kirjastoissa. Tietokannoista voi hakea esimerkiksi hakusanalla numismatiikka.
Arvioinnissa voisi auttaa Holmaston liikkeen maksullinen arviointipuhelin (http://www.holmasto.com).
Numismaatikoiden keskustelupalstalle voi myös jättää kysymyksen (http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php).
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy haulla neljä suomenkielistä jännityskirjaa, joille on annettu asiasanaksi laulajat (listan ensimmäinen kirja on hakutuloksissa siksi, että tekijän nimi on Laulajainen :-)): http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=j%C3%A4nnityskirjal**+laulaja*…
Olisiko joku näistä kysyjän etsimä dekkari? Mikäli ei tärppää, asiaa voi tiedustella Kiiltomato.netin kirjallisuusaiheiselta keskustelufoorumilta: http://www.kiiltomato.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2
Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämän DekkariNetin sivuilta ja runsaasta dekkarilinkkivalikoimasta ei herunut enempää tietoja: http://www.tornio.fi/DekkariNetti