Hei!
Nimen synty on seuraava: ristimänimet Paavali ja Paavo ovat kansankielessä lyhentyneet asuihin Pasa, Paso. Siitä on sitten syntynyt sukunimi Pasanen.
Sukunimi Pasanen mainitaan 1500-luvun puolivälistä alkaen Etelä-Karjalassa (kaup pasainen 1559 Kivennavalla), Pasasia on asunut myös Ilomantsissa, Impilahdella, Polvijärvellä jne. Savossa heistä on paljon tietoa ennen kaikkea Juvalla, myös Pelkosenniemellä, Rantasalmella, ja Tavinsalmella. Pasasia on ollut myös Pihtiputaalla 1570-luvulta lähtien, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Nykyisin Pasasia asuu runsaimmin Keski-Suomen pohjoisosissa, paljon myös Pohjois-Savossa ja Juvan tienoilla.
Lähteenä käytetty Pirjo Mikkosen kirjaa Sukunimet. Otava 2000
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (Otava, 2000) selvittää Lukka-sukunimen taustaa seuraavasti:
"Raamatun Luukas-nimestä on johtunut joukko suomalaisia sukunimiä, joista yksi on karjalainen Lukka. Se on esiintynyt Hiitolassa, Kurkijoella, Suistamolla ja Kontiolahdella. Vaikka talonnimi Lukkala on karjalainen, on sillä vahva edustus myös Länsi-Suomen vanhimmilla asutusalueilla, missä on vakiintunut sukunimi Lukkala. 1500-luvun lähteissä ei ole vielä pidetty erossa Luukas-nimestä polveutuneita erimuotoisia sukunimiä [Lukka ja Luukka, Lukkala ja Luukkala]."
Karjalan nimistöä perusteellisimmin tutkinut Viljo Nissilä (Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) ei käsittele Lukka-nimeä erikseen, mutta...
1) Jane Austenin yhteydessä mainitaan usein Bronten sisarukset, Charlotte, Emily ja Anne Bronte. Austenin kirjojen tapaisia kirjoja ei ole helppo löytää, niin ainutlaatuinen hän on. Naisen asemaa kuvaa muutamia vuosikymmeniä myöhemmin Henry James (Naisen muotokuva) ja Edith Wharton (Viattomuuden aika). Myös George Eliotia (Middlemarch) voisi suositella. L.M. Montgomeryn Sininen linna on julkaistu 1926. Austenin aikalaisista voi lukea kirjasta Kansojen kirjallisuus 7 tai netiltä http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_romantiikka.htm .
2) Södergraniin verrattavia kotimaisia naisrunoilijoita ovat Saima Harmaja ja Katri Vala. Emily Dickinson seurasi mitä Elizabeth Barrett Browning kirjoitti. Bronten sisarukset ovat kirjoittaneet...
Mitään tarkkaa vastausta ei ikävä kyllä pysty antamaan. Yleensä saamme kotimaisen aineiston noin viikon päästä ilmestymispäivästä, ulkomainen kestää tietysti kauemmin. Toimitusaika riippuu niin monesta seikasta, kuten kirjan ilmestymismaasta. Sitten kun kirja on saapunut kirjaston hankintaan, se viedään hankintajärjestelmään saapuneeksi ja asiakastoiveet laitetaan normaalisti kiireisinä luetteloitaviksi. Hankintaosastolla käsittely kestää korkeintaan viikon ja sitten kirja menee kirjastoon käsittelyyn, jossa siihen laitetaan kirjaston omat merkinnät, esim. hyllypaikkatarrat.
Mikäli ehdottamaltasi kirjailijalta löytyykin jo aiempia teoksia järjestelmästämme, kannattaakin tilata sähköpostiin uutuustiedote hänen teoksistaan. Se tapahtuu näin...
Näiden kappaleiden sanoituksia ei valitettavasti löytynyt. Voit ottaa yhteyttä artisteihin esimerkiksi Facebookin kautta ja kysyä sanoituksia tai yrittää kuuntelemalla saada sanoista selvää.
http://fi-fi.facebook.com/thecapitalbeatofficial
http://www.youtube.com/watch?v=mLF9TKRpDrE
En löytänyt Suomen kirjastoista Dover publicationsin Tritticoa. Etsin Helsingin seudun yleisistä kirjastoista (http://www.helmet.fi ), Sibelius-Akatemian kirjastosta (https://finna.fi Frank-monihaulla maakuntakirjastoista (http://monihaku.kirjastot.fi )sekä vielä WorldCatilla, joka ilmoitti että ei löydä Suomesta tätä librettoa (http://www.worldcat.org/title/trittico/oclc/56408215&referer=brief_resu… ). Lähimmät sijainnit sen mukaan olisivat Saksassa.
Helmet-kirjastoista löytyy muita librettoja Suor Angelicasta, jos niistä on apua:
Puccini, Giacomo (säv.)
Suor Angelica / Puccini
Suor Angelica : Opera in 1 Act / Puccini ; Libretto by Giovacchino Forzano ; Lamberto Gardelli
Budapest : Hungaroton, p1983
Pelkkä libretto, Tikkurilan...
Yhdysvaltain historiaa käsittelevistä kirjoista löytyy varmasti vähintäänkin mainintoja Salemin tapahtumiin. Helsingin sanomien arvostelun mukaan Markku Henrikssonin kirjassa Siirtokunnista kansakunnaksi (1990) on yli sivu Salemin tapahtumista.
Suomennetusta kaunokirjallisuudesta Salemin tapahtumiin liittyvät jollain tapaa Robin Cookin teos Pahuuden paluu (1995), Nathaniel Hawthornen Seitsenpäätyinen talo (1957) ja nuortenkirjat Elizabeth George Speare: Rastaslammen noita (1967) ja Celia Rees: Noitalapsi (2004). Suluissa suomennosvuodet.
Englanninkielinen kirjalista http://www.librarything.com/tag/Salem+Witch+Trials
Torajyvät mainitaan lisäksi ainakin seuraavissa kaunokirjallisissa teoksissa:
Callison, Brian: Kirottujen laiva (1981)...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että ”Arvo”-alkuiset sukunimet on muodostettu etunimestä ”Arvo”, joka taas on muunnos etunimestä ”Arvid”. Varhaisimmat kirjalliset maininnat löytyvät 1600-luvulta Pohjois-Suomesta. Mahdollisesti osa sukunimistä ”Arvonen” juontuu ”Arpo”-alkuisista sukunimistä, joissa taustalla ovat muinaissuomalaiset nimet ”Arpia” ja ”Arponen”.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että ”ymmällään” on samaa vartaloa, josta on muodostettu johdokset ”ympyrä” ja ”ympäri”. Murteissa ”ymmä” voi merkitä ’neuvottomuutta, pulmaa’. Häkkinen ei selitä tarkemmin, mistä merkitys ”olla ymmällään” juontuu, mutta kenties kyse voisi olla siitä, että ympyrä kuvastaa jollakin tavalla neuvottomuutta: ympyrää kulkiessaan ei löydä millään perille. Hiukan samanlainen on myös sanonta ”pää pyörällä”, ja siinäkin ympyrän merkitys on mukana, vaikka kyse onkin aivan eri sanasta. Tämä on kuitenkin vain oma arveluni sanan merkitystaustaksi.
Haltia on ilmeisesti alkujaan karjalainen nimi. Nimi viitannee uskomuksissa esiintyvään taruolentoon.
Kaikki Haltiat eivät ole sukua toisilleen. Esimerkiksi vuonna 1906 Helsingissä eräs Grönroos-niminen henkilö vaihtoi nimensä Haltiaksi, ja hänen jälkeläisensä siis tuskin ovat sukua karjalaisperäisille Haltioille.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
Nuotit Savonmuan mambo –kappaleeseen (sanat, melodia, sointumerkit) löytyvät esimerkiksi Erkki Ertaman v. 1964 toimittamasta teoksesta Laulukirja 2, jota saa myös Kuopion kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Äänitteenä ei kyseistä kappaletta ole valitettavasti saatavana kirjastojen kautta. Kappale julkaistiin vuonna 1956 kolmella eri äänilevyllä (ks. oheinen linkki äänitearkiston tietoihin).
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Savonmuan+mambo
Yleisradion kantanauhoiltakin ko. kappale varmaan löytyy, mutta niistä ei ikävä kyllä valmisteta yleisölle kopioita (ks. http://www.fono.fi/Esittely.aspx ). Äänitteen suhteen vaihtoehdoksi taitaa jäädä lähinnä vain antikvariaattien kaivelu.
Tässä on kaksi kirjaa, joihin antamasi kuvaus mielestäni sopii:
Amerikkalainen Betty Mahmoody julkaisi 1980-luvulla kirjan ”Not without my daughter”, joka ilmestyi suomeksi nimellä ”Lastani ette saa”. Mahmoody kertoo onnettomasta elämästään Iranissa iranilaismiehen vaimona. Kirja herätti ilmestyessään suurta huomiota ja siitä on tehty elokuvakin.
Toinen kirja, joka niinikään kertoo amerikkalaisnaisen onnettomasta avioelämästä Iranissa, on Sara Harrisin ja Barbara Mosallai Bellin ”The peacock princess”. Se ilmestyi suomeksi v. 1998 nimellä ”Riikinkukkoprinsessa”.
Lähetimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin kahta satua. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut -sadussa prinsessa Saraste kutoo haltijan hääviittaa omista hiuksistaan.
H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet taas sisar kutoo omista hiuksistaan veljilleen paidat, jotta nämä voivat kumota lumouksen ja palata takaisin miehiksi. Satu löytyy useastakin satukokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Joensuun kirjastossa ei ole vielä mahdollisuutta digitoida vanhoja VHS-nauhoja dvd:lle, mutta jo 2011 vuoden syksyllä Joensuussa alkaa hanke, joka mahdollistaa kirjaston asiakkaille tämän uuden palvelun.
Suomessa on ainakin Hämeenlinnan ja Kouvolan kirjastoissa asiakkailla mahdollisuus digitointiin.
Olet ihan oikeassa: verkkomaksu olisi mainio vaihtoehto. Verkkomaksamista on HelMet-kirjastoisa pohdittu jo pitkään, ja asiaa on selvitetty.
Ongelmana on se, että joudumme kehittämään verkkomaksujärjestelmämme itse ja ostamaan siihen tarvittavat ohjelmat. Asia on sekä vaikea että kallis. Mutta teemme töitä!
Voisin suositella paria hyvää nuortenkirjasarjaa. Otavan Voltti-sarjasta löytyy mm.Katarina von Bredowin Liian iso rakkaus. Aiheena on kolmiodraama: poika on vaarassa sotkea parhaiden ystävättärien välit. Kariston Siskodisko-sarjassa on mm. Mary Hoganin kirja Tosisuudelma, jossa päähenkilö Libby ja paras ystävä Nadine haluaisivat kokea rakastumisen ja ensimmäisen oikean suudelman. Molemmissa sarjoissa on paljon muutakin mainioita kirjoja.
Mimmu Tihisen Virkkunen ja sata sydäntä kertoo hauskasti seiskaluokkalaisen tytön ensirakkaudesta. Myös Joanna Nadinin Rachel Riley-sarjassa on paljon hulvatonta huumoria ja omalaatuisia henkilöitä. Sarjan uudessa, kolmannessa osassa Rakkaus odottaa, Rachel Riley päähenkilö on juuri aloittanut...
Toisessa maailmansodassa, osana Italian armeijaa palveli kaksi libyalaista jalkaväkidivisioonaa. Nämä osallistuivat Pohjois-Afrikan taisteluihin liittoutuneita vastaan. Myös pienempiä, erillisiä yksiköitä on saattanut olla olemassa. Libyalaissotilaiden määrä Italian armeijassa on ollut ainakin 30 000 henkeä.
Lisätietoja muun muassa seuraavista englanninkielisistä artikkeleista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_history_of_Libya
http://en.wikipedia.org/wiki/Italian_Libya
Lisätietoja muun muassa seuraavista teoksista:
Jowett, Philip: The Italian Army 1940-45: Africa 1940-43 (2001)
Paoletti, Ciro: A Military History of Italy (2008)
