Ei ole olemassa yhtä tiettyä vuosilukua tai tilannetta, jolloin Kivi olisi saanut kansalliskirjailijan tittelin. Asia lienee edennyt vähän kerrallaan. aleksiskivi-kansalliskirjailija sivustolla Irma Perttulan artikkelissa (Kiven elämän vuodet) on seuraava tieto:
1897–1898
Valituista teoksista otetaan 2. painos.
1800-luvun lopussa Julius Krohn kohottaa Kiven kirjallisuushistoriassaan (Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet) kansalliskirjailijaksi. 1900-luvun alussa Kivi-renessanssi, Kivestä Suomen kansalliskirjailija Runebergin rinnalle ja ohi.
Aleksis Kivestä on hyvää tietoa sivulla Aleksis Kivi, Kansalliskirjailija http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/
ja SKS:n Aleksis Kivi SKS:ssä: Tie lähteisiin http://neba.finlit.fi/kivi/...
Richard Rodgersin Oklahoma!-musikaalin suomenkielinen libretto (näytelmämoniste, Työväen Näyttämöiden Liitto, 1973, 95 s.) löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomenkielisen tekstin on tehnyt Esko Elstelä. Myös laulun "I can't say no" suomennos sisältyy tähän librettoon, jonka voit tilata kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Vaski-kirjastoissa on käytössä Jokereita kysytystä aineistosta. Niitä ei voi uusia tai varata. Jokeri-kokoelman tarkoitus on, että asiakkailla on mahdollisuus saada myös uutuuskirjoja
suoraan hyllystä. Kun Jokeri on palautunut palautushyllyyn tai Jokerikirjojen hyllyyn, on se taas kenen tahansa asiakkaan lainattavissa.
Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia koti-ikävärunoja ja -runoilijoita:
- Monet Eila Kivikk'ahon runot, mm. Nocturno, joka alkaa Läpäjävä vedenkalvo...vipajava kuva kuun
- Heli Laaksosen runot, vaikkapa Pulu uis ja Kiittämättömi
- Saima Harmaja, mm. näissä runoissa: "Unessa jälleen/ tuska katoaa./ Unessa pääsen/ ma kotiin takaisin./ Sireenit kukkii,/ on suvi lämpimin." ja "Suo minun lentää kotiin ainoaan./ Ei ole suloisempaa päällä maan"
- Zacharias (Sakari) Topeliuksen Laps' Suomen ällös vaihda pois
Koti-ikävästä ovat runoilleet varmasti monet muutkin. Muistaisitteko lukijamme lisää sopivia runoja?
Kolikoiden ja seteleiden arvoon vaikuttaa ratkaisevasti se, miltä vuodelta ja missä kunnossa ne ovat. Hintoja voi etsiä esimerkiksi Suomen numismaatikkoliiton kustantamasta "Suomen kolikot ja setelit n. 1400 - 2012 : luettelo arvohintoineen" -oppaasta tai Suomen numismaattisen yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008" -teoksesta. Em. yhteisöjen www-sivut http://www.snynumis ja http://www.numismaatikko.fi tarjoavat myös tietoa rahoista.
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arvioitavaksi.
Tämä on kysymys, josta ei ole tilastoitu. Unescon ja OECD:n lukutaitojen mittamisen raja on viisitoista vuotta ja sitä vanhemmat. Mannerheimin lastensuojeluliitolla www.mll.fi saattaa olla asiasta faktaa. Sitten voisi etsiä aiheesta tehtyjä yksittäisiä tutkimuksia esim. yliopistojen kasvatustieteiden laitoksilta.
Kyseinen alkuteos julkaistiin vuonna 1977. Valitettavasti lisäosaa juuri mainittuihin joukko-osastoihin liittyen ei ole painettu.
Pääosin 1980-luvulla julkaistiin kyllä useita täydennysosia Suomen rintamamiehet-sarjaan, mutta niitä ei ole yksilöity tiettyihin divisiooniin tai prikaateihin, vaan ne sisältävät ainoastaan aakkoselliset listaukset varsinaisten alkuteosten jälkeen ilmoitetuista rintamamiehistä ilman joukko-osastojaottelua.
Pia Puntasen vuonna 1993 julkaisemassa teoksessa "Mannerheimin saappaanjäljillä - Päämajan sijainti ja toiminta Mikkelin seudulla talvi- ja jatkosodan aikana" mainitaan, että Mikkelissä sijainneen saksalaisen yhteysesikunta Nordin vahvuus oli kesällä 1941 n. 40-50 henkilöä, ja että sodan kuluessa määrä kasvoi vielä noin kahdellakymmenellä henkilöllä.
Nordin henkilöstöön kuului upseereita, radisteja, konekirjoittajia ja autonkuljettajia, joten kyseisessä lukemassa on mukana myös siviilihenkilöitä. Enemmistö vahvuudesta lienee kuitenkin ollut sotilashenkilöstöä. Yhteysesikunnan vartioinnista ja muonituksesta vastasivat suomalaiset.
HelMet-kirjastojen palvelusivustolla kerrotaan, että Kallion kirjasto on avoinna isänpäivänä 10.11.2013 klo 10 - 16.
HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa on palkki "Löydä meidät". Sen pudotusvalikosta löydät kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat.
Tervetuloa kirjastoon!
Uusimpia joulrunoja löytyy esim. Jukka Itkosen Lumilyhdyn valossa ( Kirjapaja, 2011). Runot ovat melko lyhyitä ja " hauskoja". Hyvä kokoelma joulurunoista, vanhemmista ja uudemmistakin on Satu Koskimiehen ja Juha Virkkusen kokoama Lapsuuden joulu ( Tammi, 2005)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2014358__Slumilyhdyn%20val…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joul…
Hei!
Kattavaa kaupunkikarttaa Ho Chi Minh Citystä ei Lahdessa vielä ole.
Akateeminen kirjakauppa näyttää myyvän kaupungin karttaa, tilasimme sen kirjastoon.
Kartan tiedot:
https://akateeminen.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?urlReq…
Lahden kaupunginkirjastossa on pienehköjä karttoja Ho Chi Minh Citystä.
Southeast Asia -kartta vuodelta 2011 sisältää useita hyvin suppeita kaupunkikarttoja, mm. Ho Chi Minhin.
Kaupungista on matkaopas, siinä myös karttoja, joiden kattavuutta ei ole juuri nyt tarkistettavissa, koska teos on lainassa.
Teos:
Hanoi & Ho Chi Minh City : smart guide. 2012. - 144 s. : kuv., kartt. - (Insight smart guides) (Insight guides)
Myös Lonely Planetin matkaoppaissa Vietnamista on pieniä, aukeaman suuruisia...
Kysymykseen ei voi antaa tosiasioihin perustuvaa vastausta. Horoskooppimerkkeihin tai onnenkiviin uskovalle tarjotaan monenlaisia kaupallisia vastauksia, mutta ne eivät perustu tieteelliseen tietoon vaan siihen, ettei vastausta voi vääräksikään todistaa eli uskomiseen.
Esimerkiksi Energiakeskus-niminen yrittäjä kertoo nettisiuvillaan, että horoskooppimerkki oinaan onnenkiviä ovat "timantti, jaspis, karneoli, punainen graniitti, punainen kalsiitti, tuliopaali, punainen akaatti, verikivi (heliotrooppi), granaatti, rubiini". Kulkurin Hopeapuoti -niminen yrittäjä tarjoaa vähän lyhyempää luetteloa: "Timantti, Rubiini, Granaatti, Jaspis, Karneoli".
Näin iso pääasiassa punaisten mineraalien valikoima riittänee useimmille, koska siinä on sekä...
Kaitafilmien digitointi on teknisesti sen verran vaativaa puuhaa, ettei palvelua taida olla vielä missään kirjastossa tarjolla (tämä tieto on toivottavasti piankin väärä). Kuluttajatasoiset kompaktilaitteet maksavat vähintään muutaman tuhannen euron verran, joten mahdotonta tällaisen hankkiminen ei isompaan kirjastoon välttämättä ole.
Kaitafilmejä digitoidaan kahdella päätekniikalla. Se parempi perustuu jokaisen filmin ruudun kuvaamiseen, jolloin lopputuloksena on mahdollisimman hyvälaatuinen digitaalinen versio. Työ on kuitenkin erittäin hidasta ja kaupallisesti ostettuna myös kallista.
Toinen tekniikka perustuu siihen, että filmi heijastetaan valkokankaalle ja kuvataan siitä digitaalisella videokameralla. Nämä kuluttajalaitteet...
Ikävä kyllä huhu ei pidä paikkaansa, eli Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavaa valopöytää. Luettelo kirjastojen lainattavista tai kirjastossa käytettävistä esineistä löytyy täältä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%20-taiteilijakirja…
Lähetätkö kirjastokorttisi numeron, niin uusin lainasi. Helmet-kirjastojen lainathan voi uusia kolmesti, jollei niihin ole varauksia.
Lainat voi uusia myös Helmet-sivuston kautta sivuston yläreunassa olevan Kirjaudu-linkin kautta. Tarvitset kortin numeron lisäksi myös nelinumeroisen tunnuslukusi:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Eipä löytynyt kokonaista kirjaa Kanasten suvusta. Nimen synnystä on kaksikin teoriaa: nimi on joko linnunnimestä syntynyt, tai se on ortodoksisen ristimänimen Konon karjalainen muunnos Kanana, joka on lyhentynyt muotoon Kana. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Ehkä nimeä kannattaisi kysellä vielä Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta:
http://www.genealogia.fi/kirjasto.html
Kyseessä on yksi kirja, joka koostuu 16 eri kirjoittajan kirjoittamasta novellista tai pienestä kertomuksesta. Ne käsittelevät ainakin perhettä, yhtävyyttä ja rakkautta, mutta ovat yhteisistä aiheista huolimatta erillisiä kertomuksia. Eli ymmärtääkseni esseen kirjoittaminen yhdestä tarinasta on aivan mahdollista.
Kirjaa ei tosiaan löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Jos ei kirjaa enää löydy helmet-tietokannasta, niin kyllä se on poistettu.
Pääkaupunkiseudulla kyseisen kirjan voi edelleen löytää Helsingin yliopiston kirjastosta Kaisa-talosta, joka sijaitsee Kaisaniemenkadulla. Sieltä kirjan saa lainaksikin.
Toinen paikka, josta sen saa lainaksi, on Aalto-yliopiston Arabianrannan kampuksen kirjasto.
Kyseinen kirja on ilmestynyt jo vuonna 2001, mutta sen pitäisi olla vielä tilaamalla saatavana, eikä hintakaan nouse päälle kahden kympin. Suosittelen kuitenkin, että teet asiasta konkreettisen ehdotuksen siihen kirjastoon - ilmeisesti Hämeenlinnan -, johon toivot kirjan tulevan hankituksi. Hämeenlinnan hankintaosasto ei välttämättä seuraa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua sillä silmällä.
Henkilökohtaisen tarpeesi voit hoitaa nopeimmin pyytämällä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta. Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa sitä on muutamia kappaleita hyllyssä vapaanakin, Tampereen ainoa kappale oli juuri äsken lainassa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
