Internetissä on useita englanninkielisiä sukunimiin ja sukuihin keskittyviä sivustoja.
Yleisin alkuperä niissä Atkins-sukunimelle on hepreankielinen miehen nimi Adam, joka merkitsee 'punaista maata'. Atkins on muodostunut Adam-nimen lyhennetystä muodosta 'ad', johon on lisätty deminutiivi 'kin' (pienennysmuto tai hellittelymuoto). S-pääte tulee patronyymista (isän nimestä johdettu nimi) 'son of Atkin'.
http://www.surnamedb.com/Surname/atkins
Toinen alkuperän selitys sukunimelle Atkins on miehen nimi Arthur. Se muodostuu Arthur-nimen lyhennetystä muodosta 'at', johon lisätään deminutiivi 'kins', joka merkitsee lasta. 'Kins' on samaa alkuperää kuin englannin 'child' tai saksan 'Kind'. Atkins tarkoittaa siis Arthurin poika 'son of Arthur'....
Runo löytyy netistä ja sen tekijäksi ilmoitetaan "tuntematon unkarilainen runoilija". Selasin kaikki unkarilaisia runoja sisältävät kokoelmamme läpi, mutta tätä runoa en löytänyt tarkistaakseni sen sanatarkkuuden; netissä olevat sitaatit kun joskus muuttavat muotoaan. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne tätä runoa.
Tietäisiköhän joku lukijoistamme tarkemmin?
Saatte kuitenkin netistä löytyneen runon kokonaisena sähköpostiinne.
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Lauri Kettusen teoksen Suomen murteet 3. Murrekartasto (3.supistettu painos 1969) ja sen selitysosan mukaan ts -äänteen muuttuminen tt:ksi sanan keskellä tapahtuu peräpohjalaisissa ja länsimurteissa. Kartaston kartan nro 8 mukaan länsimurteiden tt-äänne näyttäisi ulottuvan Kokkolan ja Vaasan seudulta Kuortaneen kautta Ruovedelle, Mänttään, Padasjoelle, Heinolaan ja siitä Valkealan kautta Vehkalahdelle ja Haminaan. Peräpohjalaismurteiden tt-alue näyttäsi saman kartan mukaan alkavan Raahen seudulta ja jatkuvan pohjoiseen Utajärven kautta Kuivaniemelle ja siitä itärajalle saakka kattaen lähes koko Pohjois-Suomen mukaanlukien Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän. Ainoastaan Inari ja Utsjoki eivät kuuluisi alueeseen. Kettusen esimerkkisanana on...
Kirjastotilastot viime vuodelta löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/
Perustilastoista voit hakea joko kunnan mukaan tai maakuntakirjastoalueen (Pohjois-Karjala) mukaan. Siellä on kaikki kirjastotilastot, myös kokonaislainaus / asukasluku. Sehän on Pohjois-Karjalassa 19,87, kun koko maan keskiarvo on 17,19.
Tilastohausta voit katsoa koko maan tilannetta ja eritellä tuloksia myös kunnittain. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmeksessa oli 25,36 lainaa / asukas, joka on kolmanneksi parhaiten Suomen kirjastoista, Joensuun seutukirjastossakin oli 21,06 lainaa vuonna 2013.
Lasten ja nuorten tv-kykykilpailuista ja niiden vaikutuksista kasvuun ja kehitykseen löytyy toistaiseksi niukalti teoksia tai muuta aineistoa Vaski-kirjastoista. Löysin kuitenkin muutaman teoksen sekä muita tiedonlähteitä, joissa aihetta käsitellään.
Kilpailuihin osallistuvien lasten ja nuorten vanhempien vastuusta ja lähinnä Idols:sta löytyy tietoa “Kasvattajan brändikirjasta” (Finn Lectura 2006), jossa luku “Kun tunteista tuli brändi -- Idols-kilpailu ja populaarimusiikin affektimaailma” (s.174- 187) käsittelee tätä aihetta. Toinen teos, joka käsittelee aihettanne on Mari Pajalan ja Sari Elfvingin kirjoittama “Tele-visioita: mediakulttuurin muuttuvat muodot” (Gaudeamus 2011). Tässä kirjasta löytyy yksi useamman kymmenen sivun kirjoitus,...
Spoon River Antologian on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kannattaa kysyä sieltä. Täältä löytyvät yhteystiedot:
http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi
HOLLANTILAISTA KAUNOKIRJALLISUUTTA
- käännetty suomeksi vuoden 1990 jälkeen
RUNOJA:
Duinker, Arjen Ehkä neljä yhtälöä 2012
Kopland, Rutger Muisto jonka unohdit : runoja 2011
Onni on vaarallista : hollankielisen nykyrunon antologia 2002
ROMAANIT
Abdolah, Kader Talo moskeijan vieressä 2011
Accord, Clark Paramaribon kuningatar : Maxi Linderin kronikka 2000
Bakker, Gerbrand Isä muuttaa yläkertaan 2012
Biegel, Anne Unohtaminen sallittu 1996
Dorrestein, Renate Hyvä äitipuoli 2013
Dorrestein, Renate Kivisydän 2000
Dorrestein, Renate Lainaa vain 2011
Dorrestein, Renate Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa 2009
Elsschot, Willem Juusto 2003
Glastra van Loon, Karel Lisan hengitys 2004
Glastra van Loon, Karel Rakkauden...
Suomalaiset sukunimet -teoksen mukaan sukunimen Lohvansuu taustalla on Vaalassa sijaitseva talo Lohvansuu. Pyhäjärvellä on ollut Lohva-niminen talo 1600-luvulla. Kirja mainitsee myös, että Lohvansuu on muoto paikannimestä Lohinivansuu ja Lohva taas on irronnut paikannimestä Lohvansuu.
Lisätietoja sukunimestä on em. teoksessa Suomalaiset sukunimet /Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala.
Väestörekisterikeskuksella on nimipalvelu verkossa: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kyseessä lienee harmonikansoittaja Armas Piippo. Piipolta on julkaistu yksi nuottikokoelma, Sovituksia ja sävellyksiä (2004, M706331119). Nuotin sisältämät kappaleet näkee tästä linkistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1745288?lang=fin
Nuottia näkemättä ei voi päätellä, ovatko kappaleiden sovitukset jatsahtavaa hotti-tyyliä. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Outikirjastoissa www.outikirjastot.fi ei ole tiedustelemaasi teosta Legend of Zelda : Hyrule Historia. Voimme tilata teoksen kaukolainaksi muualta. Paikalla se on esimerkiksi Seinäjoen kirjastossa.
Oulun kaupunginkirjaston perimä kaukolainamaksu on euron. http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kaukolainaus .
Tässä joitakin HelMet -kirjastoista löytyviä kasvisruokavaliota ja sen terveysvaikutuksia käsitteleviä kirjoja:
Erlansson, Charlotte, Ruoka joka vahvistaa terveyttäsi, Kustannus-Mäkelä, 2012.
Heinonen, Paula, Satumaista voimaa arkeen: uutta puhtia jaksamiseen, Gummerus, 2004.
Lehtonen, Ulla; Syö itsesi terveeksi, Loki-Kirjat, 2007.
Lehtonen, Ulla, Opettelisinko kasvissyöjäksi, Otava, 1982.
Kasvissyöntiä aloittelijoille: tietoa terveellisemmästä ruokavaliosta, uudet neljä ruokaryhmää, herkullisia vähärasvaisia kolesterolittomia reseptejä, Vegaaniliitto, 2000.
Ravitsemustieto, osaksi ammattitaitoa, WSOY, 2008.
Sundqvist, Inga-Britta, Elämäniloa ja terveyttä kasvisruoasta, Valitut palat, 1994.
Teosten saatavuuden ja lisää aineistoa löydät...
Suomenkielisenä tautiluokitus ICD-9 on julkaistu teoksissa:
TAUTILUOKITUS 1987 1 : SYSTEMAATTINEN OSA. Hki : Valtion painatuskeskus, 1986. ISBN 951-860-271-9.
TAUTILUOKITUS 1987 2 : AAKKOSELLINEN HAKEMISTO. Hki : Valtion painatuskeskus, 1988. ISBN 951-860-306-5. ICD-9 (1975) suomalainen muunnos.
Suomenkielinen tautiluokitus ICD-8 näyttäisi olevan seuraavassa teoksessa: Classificatio morborum et causarum mortis = Tauti- ja kuolinsyyluokitus : Lääkintöhallituksen hyväksymä otettevaksi käyttöön 1. päivänä tammikuuta v. 1969. Hki : Lääkintöhallitus, 1969. (Ulkoasu: xxiv, 234 (1) s. : taul. Kieli: fin swe lat). ICD-8.
Julkaisut ovat vanhoja, joten niiden omaksi hankkiminen voi olla hankalaa. Julkaisujen kaukolainaus on kuitenkin mahdollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ mukaan Essi-nimi annettiin
vuosina 1940-1959 39:lle naiselle. Tämän tarkemmin ei tämä palvelu kerro, koska "yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän."
Asemasodan aikana kesällä 1942 Jalkaväkirykmentti 1 sijaitsi Karjalan kannaksella ja oli sijoitettuna Lempaalanjärven ympäristöön. Vastaavasti 40. Kenttäsairaala siirrettiin helmikuussa 1942 Itä-Karjalasta Raudun seudulle kannakselle, jossa se toimi myös kesällä 1942.
On siis mahdollista, että kyseinen kaatunut sotilas olisi esimerkiksi haavoittunut Lempaalassa, josta hänet olisi siirretty hoidettavaksi kenttäsairaalaan Rautuun, jossa tämä olisi sitten menehtynyt.
Vastauksessa käytettiin apuna Jatkosodan historia-teossarjaa sekä Kansallisarkiston digiarkistoa (http://digi.narc.fi), josta löytyvät niin Jalkaväkirykmentti 1:n kuin 40. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat.
Laulujen käännösten "virallisuus" on aina suhteellinen asia, mutta Sibeliuksen Heikki Nurmion tekstiin säveltämän Jääkärien marssin ainoa yleisesti tunnettu ja julkaistu suomennos on Jarl Olof Wegeliuksen käsialaa. Se löytyy suoraan netistä osoitteesta http://svenska.yle.fi/artikel/2010/12/07/las-allt-om-slottsbalen-har ja on lisäksi muutamissa nuottijulkaisuissa tarjolla.
Reino Hirvisepän tekemän Akateemisen Karjalaseuran marssin tekstistä en ole löytänyt ruotsinkielistä käännöstä, vaikka sitä toista kysyjää varten etsin (tässä kysymyksessä oli myös Jääkärimarssi esillä). Pidän itse mahdollisena, ettei tällaista ole koskaan edes julkaistu AKS:n kielipoliittisten asenteiden takia.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Turun kaupunginkirjastossa A4:sen tulostaminen maksaa 20 senttiä, A3:sen 40 senttiä. Tulosteet maksetaan neuvontatiskiin. Ne voi maksaa käteisellä tai kortilla.
Tässä lista Seppo Jokisen teoksista ilmestymisjärjestyksessä:
• Koskinen ja siimamies. Hämeenlinna: Karisto, 1996.
• Koskinen ja raadonsyöjä. Hämeenlinna: Karisto, 1997.
• Koskinen ja pudotuspeli. Hämeenlinna: Karisto, 1998.
• Koskinen ja taikashow. Hämeenlinna: Karisto, 1999.
• Koskinen ja kreikkalainen kolmio. Hämeenlinna: Karisto, 2000.
• Hukan enkelit. Hämeenlinna: Karisto, 2001. (Wolves and
Angels, Ice Cold Crime, 2012)
• Piripolkka. Hämeenlinna: Karisto, 2002.
• Vilpittömässä mielessä. Hämeenlinna: Karisto, 2003.
• Suurta pahaa. Hämeenlinna: Karisto, 2004.
• Sana sanaa vastaan. Hämeenlinna: Karisto, 2005.
• Hiirileikki. Hämeenlinna: Karisto, 2006.
• Viha on paha vieras. Hämeenlinna: Karisto, 2007.
• Kuka sellaista tekisi....
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fi:n sivuilta löytyy tietoa Merikarvialla syntyneistä/asuvista kirjailijoista.
Tässä linkki Kirjasammon listaukseen kirjailijoista, joiden synnyin- tai asuinpaikkakunnaksi on merkitty Merikarvia: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fsws.g…
Mukana on ainoastaan kaksi elossa olevaa kirjalijaa: Juhani Syrjä (s. 1947) ja Antti Seppä (s. 1934).
Kirjasammon kirjalilija-artikkelit sisältävät elämäkertatietoa, bibliografiatietoa sekä linkkejä kirjailijoita käsitteleviin verkkolähteisiin.
Verkosta löysin myös dekkarikirjailija Juha Mäntylän (s. 1979), joka on syntyny Merikarvialla ja asuu nykyään Lapualla.
Tässä tietoa hänestä: http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=938...
