"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Hei!
Kyseistä teosta ei löydy Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Sitä näyttäisi olevan saatavilla useista Suomen kirjastoista. Voitte tehdä sähköisen kaukolainatilauksen Hämeenlinnan kirjaston sivuilla A-Ö -hakemiston kaukolainatilaukset-kohdassa. Tilaus maksaa 6 €.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Verenpainemittareita ei voi varata/tilata, joten mittari pitää mennä lainaamaan sellaisesta kirjastosta, jonka kokoelmiin se kuuluu. Helsingin kaupunginkirjastossa verenpainemittareita lainaavat Herttoniemi, Itäkeskus, Jakomäki, Kontula, Roihuvuori ja Vuosaari. Mittarit ovat melko kysyttyjä, joten kannattaa ensin tarkistaa soittamalla tai netistä, että mittareita on paikalla (eli ovat hyllyssä-tilassa). Helmet-haussa riittää kun kirjoittaa hakusanaksi verenpainemittari ja rajoittaa sen jälkeen aineistolajiksi esine:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2036864
Hei!
DVD:tä en löytänyt kirjastoista, mutta CD-rom nimeltä R-terapia : Robert ärrän etsinnässä on kokoelmissa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1088824__Spuheh%C3%A4iri%C…
Hei!
Valitettavasti tällä hetkellä missään kirjastossa ei ole laitetta, jolla Video 8 -kasetteja voisi digitoida suoraan. Jos sinulla on kamera tai oma katselulaite (omat johdot olisi myös hyvä olla mukana), digitoiminen saattaa onnistua ainakin Myllypuron mediakirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…) ja Kaupunkiverstaassa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…). Lisätietoja saat kyseisistä kirjastoista.
Hammaslääketieteen opetusta on tarjolla Helsingin, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa.
Lisätietoja yliopistojen sivuilta.
Helsinki: http://www.helsinki.fi/hammas/
Turku: https://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hammaslaaketiede/Sivut/home.a…
Oulu: http://www.oulu.fi/hammaslaaketiede/
Itä-Suomi: https://www2.uef.fi/fi/hammas
Tietoa pyrkimisestä ja pääsykokeesta: http://www.studentum.fi/Hammaslaeaeketieteellinen_paeaesykoe__d6285.html
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 2000-09 Axel-nimi on annettu 1192 lapselle. Vuosina 2010-15 tämän nimen on saanut 531 poikalasta.
Väestörekisterin nimipalvelussa olevalla haulla (ks. linkki alla)löytyvät tiedot aina 1800-luvun lopulta saakka kahden vuosikymmenen jaksoilta.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Valitettavasti aivan kysymäsi kaltaista teosta ei löytynyt. Muita joulutarinoita on kyllä paljonkin, tässä niistä muutamia.
Kaikkein perinteisimpiä joulutarinoita voi lukea mm. F.E.Sillanpään teoksesta Taatan joulu tai Mika Waltarin Joulutarinoista. Nimellä "Hauskaa joulua" on julkaistu kaksikin vanhoja joulutarinoita yhteen kokoavaa teosta, ensin Erkki Valkeilan (Joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta, Karisto 1947) ja myöhemmin Juri Nummelinin kokoamana (Vanhoja joulukertomuksia, Turbator 2012). Perinteisiä joulurunoja voi lukea esim. kokoelmasta Valoksi maan päälle, johon Jarkko Laine on kerännyt Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot, Otava 1998. Käännöskirjallisuudesta tunnetuin vanha joulutarina lienee Dickensin Joululaulu (...
Jukka Laajarinteen Madonluvut: matemaattisia sekoiluja sopii alakoululaisille. Mari Mörön Ihan sopiva maailma -kuvakirjassa ukko mittaa kaikkea. Myös Brenda Williamsin Oikea prinsessa: matemaaginen tarina sopii matematiikan opetuksen oheistarinaksi.
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin peruskoulun yläkoulun matematiikan kirjoja:
- Kuutio yksilölliseen opetukseen. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kuutio. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kolmio : matematiikan tietokirja / Olli Latva, Aulis Tolvanen, Tuulikki Tuomaala, Rita Järvinen, Jari-Pekka Makkonen
- Laskutaito. 8 / Teuvo Laurinolli, Raija Lindroos-Heinänen, Erkki Luoma-aho, Timo Sankilampi, Kirsi Talvitie, Outi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smatematiikka%20peruskoulu%2…
Tässä kemian kirjoja:
- Avain. Kemia. 1 / Jarmo Happonen, Martti Heinonen, Helena Muilu, Kimmo Nyrhinen, Hanna Saarinen
- Aine ja energia. Kemia. 2 : Yksilölliseen oppimiseen...
Alla on joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä pienten lasten käytösoppaita. Nimen alla olevasta linkistä löytyy kirjan esittely.
- Eipäs juupas / Riitta Nisonen, Markku Töllinen:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510350157&q…
- Hups, ollaan ihmisiksi! : hauska käytöskirja lapsille / Ursel Scheffler, Jutta Timm:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9516275095&qtyp…
- Ole hyvä! : pienten prinsessojen käytöskirja:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513230869&q…
- Pikku etiketti : käytöstapakirja lapsille / kirjoittanut Sue Lloyd ; kuvittanut Jaqueline East
- Atsiih! / [teksti:] Mij Kelly ; [kuvitus:] Mary McQuillan:
http://armas.btj.fi/request....
Sinulla näyttäisi olevan varsin laaja maku! Koetan löytää jotain päälinjoja, joiden mukaan suosittelen.
Dekkareissa voisit kokeilla Tony Hillermanin Jim Chee -sarjaa, Tarquin Hallin Vish Puri -sarjaa ja Elizabeth Handin Cass Nearysta kertovia kirjoja Pimeää kohti ja Katoava valo. Dekkareita suositellaan paljon Tornion kirjaston ylläpitämällä Dekkarinetti-sivustolla (ww.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti).
George RR Martinin ja JRR Tolkienin perusteella suosittelisin Robin Hobbin Näkijän tarua, Gene Wolfen Uuden auringon kirja -sarjaa ja Patrick Rothfussin vielä keskeneräistä Kuninkaansurmaajan kronikkaa. Fantasia- ja tieteiskirjallisuudesta löytää suomeksi hyviä suosituksia Risingshadow.fi -sivustolta. (www.risingshadow.fi) Myös...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Kyseisessä kirjassa on sivunumerointi alkaa kahteen kertaan, jolloin se kerrotaan merkitsemällä molempien sivunumerointien määrät. Usein vaikka esipuhe on merkitty roomalaisin numeroin, jolloin sivumäärä merkintä olisi esim. xvi, 200 s.
Laskemalla nuo luvut yhteen saa siis kokonaissivumäärän.
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
Vastaus kysymykseesi löytyy julkaisusta Korkealla työskentely pelastustoimessa (A:72, 2005), joka on julkaistu Sisäasiainministeriön Pelastusosaston julkaisusarjassa A. Julkaisu on saatavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/data/normit/24719-korkealla_tyoskentely.pdf.
Vuodesta 1680 lähtien maaseudulla oli käytössä pitäjänkäsityöläisjärjestelmä. Pitäjänkäsityöläiset olivat yhteisössään arvostettuja henkilöitä. Heidän oli anottava toimeensa ja sitä ennen saatava pitäjäläisiltä suositus, jossa heidät tunnettiin hyvätapaisiksi ja luotettaviksi henkilöiksi. Yleensä pitäjänräätälit kiersivät kutsusta talosta taloon ja heitä kuten muitakin käsityöläisiä kohdeltiin paremmin kuin muuta työväestöä. Ammatti ei kuitenkaan tuottanut tuohon aikaan suurta varallisuutta, kuten Anne Metsäpuron sukututkimuksen perukirjasta voi päätellä.
http://www.kellomuseo.fi/kasityolaisuus.swf
http://www.kirjastovirma.fi/ylivieska/juurikosken_partaalla/kasityolais…
http://anne.metsapuro.com/Pitajanraatali_Matti_Mikonpoika_Lindstrom....
