Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Mainitsemasi kyllä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Koska kirjat ovat jo vähän vanhempia, kirjoja ei ole joka kirjastossa. Kirjat kuluvat. Helmet-tietokantaa on päivitetty viime päivinä ja siinä on ollut siksi pieni toimintakatkoja. Nämä toimintakatkot ovat ehkä syynä siihen, että kirjat eivät ole löytyneet.
Missä lintuset laulaa -kirjaa näyttää Helmetin mukaan olevan hyllyssä ainakin Pasilan kirjavarastossa sekä Kallion, Munkkiniemen, Itäkeskuksen, Puistolan, Käpylän, Soukan ja Tikkurilan kirjastoissa. Osa kirjoista on yhteisniteitä, joissa on toisena osana on Johannes vain -kirja.
Neito kulkee vetten päällä -kirjaa näyttää olevan hyllyssä Pasilan varastossa sekä Hakunilan, Kannelmäen, Etelä-Haagan, Käpylän, Pukinmäen, Töölön,...
Lähes kaikki mainitsemasi sukunimet perustuvat Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) mukaan ristimänimiin eli etunimiin, jotka ovat ulkomaalaista alkuperää. Niiden alkuperä katoaa historian hämäriin, joten luultavasti entisaikoinakaan ihmiset eivät tienneet niiden alkuperää, jos nimi oli esimerkiksi kreikan kielestä peräisin. Osa sukunimistä saattaa toki perustua murresanoihin, jotka ehkä murteiden puhujille olivat ymmärrettävämpiä kuin nykyisille yleiskieltä puhuville ihmisille.
Mietittäessä vanhaa suomen kieltä kannattaa pitää mielessä se, että suomen kirjakieli on suhteellisen nuori. Sitä ennen suomen kieli eli monina murteina, joiden sanastot saattoivat osin poiketa toisistaan. Toisen murteen puhujalle...
Hakemalla asiasanalla lapsityövoima löytyy Vaski-tietokannasta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena mm. seuraavat teokset:
Unicef: Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja (2011) (lapsityötä koskeva 32. artikla s. 355-367)
Minna Ruckenstein: Lapsuus ja talous (2013)
Ihmisoikeudet Aasiassa (2014)
Moilala, Outi: Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita (2013)
Chalke, Steve, Cherie Blair: Seis! pysäytä ihmiskauppa (2011)
Anne Kouvonen: Lapset ja nuoret palkkatyössä (2000) (käsittelee lasten ja nuorten asemaa suomalai-sessa työelämässä)
Aiheesta löytyy myös runsaasti lehtiartikkeliviitteitä Aleksi-tietokannasta http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=106560 , esim.:
Utrio, Kaari: Lapsen asema vanhassa maatalousyhteiskunnassa (...
Kaivattu kirja saattaisi olla Elizabeth Goudgen Vihreän delfiinin maa (WSOY, 1948).
"Kahden sisaren rakkaus samaan mieheen ja kirjeessä tapahtunut erehdys, joka saa aikaan aavistamattoman avioliiton, ovat monivaiheisen juonen pääaiheina. Tapahtumien ympäristönä on osaksi eräs Englannin Kanaalin saari, osaksi eksoottinen Uusi Seelanti villeine maoreineen." (katkelma kirjan takakannen esittelytekstistä)
Hei,
ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Tikkurilan kirjastolla toimii tällä hetkellä aktiivisesti yksi lukupiiri sekä Kasvu kirjoittamalla kirjallisuusryhmä. Esimerkiksi kirjallisuuspiiri on kaikille avoin ja siihen voi osallistua, vaikka et kirjaa olisi lukenutkaan. Mukaan voi siis mennä vaikkapa oman käsityönsä kanssa kuuntelemaan lukuvinkkejä ja keskustelua kirjoista ja lukukokemuksista.
Tikkurilan lukupiirin tiedot löydät osoitteesta: http://kirjasto.vantaa.fi/lukupiiri/?page_id=343
Olemme toki kiinnostuneet järjestämään myös muunlaisia lukupiirejä, varsinkin nämä erilaiset käsityö lukupiirit, novellikoukut yms. ovat viime aikoina olleet kirjastoissa suosittuja. Osittain järjestelyt ovat kiinni innokkaiden kävijöiden...
Iitin kunnankirjasto kuuluu Kyyti-kirjastoihin ( http://www.kyyti.fi/kirjastot ), joten voit käyttää Iitin kirjastokorttia missä tahansa Kyyti-kirjastossa, siis myös Kouvolassa. Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
HelMet-haun versionvaihto tapahtui 17.9.2014, ja sen jälkeen järjestelmässä on vielä puutteita ja häiriöitä. Omiin tietoihin pääsee kirjautumaan varmimmin perinteisen HelMet-haun kautta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X .
Ellei tämäkään auta, kannattaa kokeilla eri selaimia. Ainakin Internet Explorerilla kirjautuminen näyttää toimivan ongelmitta.
Pahoittelemme järjestelmän virheistä aiheutuvaa haittaa.
Kyllähän tuo kovasti haavikkomaiselta ajatukselta kuulostaa. Se saattaisi olla peräisin julkaistuista päiväkirjoista tai muistelmista, tai sitten jostakin Haavikon haastattelusta tai lehtikirjoituksesta.
Yhtenä vahvimmista ehdokkaista mieleen tulee Kahden vuoden päiväkirja, jossa – pääasiassa Heikki Ylikankaan ja Haavikon Nuijasota-teosten vastakkainasettelun pohjalta – Haavikko moneen otteeseen kritisoi historiantutkijoiden harhaanjohtavia ennakkokäsityksiä, tähän tapaan:
” -- tähänastinen tutkimus ei ole kuunnellut aikakauden antamia tietoja tarkasti, vaan on käyttänyt ennaltapäättelyn menetelmää. Ripustanut ensin pyykkinarun ja sitten tapahtumat sen varaan kuivumaan. Sillä tavalla saadaan kyllä tutkimukseen johdonmukaisuutta, mutta ei...
Ennakkoperinnön antaminen on toki mahdollista. Finlex-palvelun kautta löytyy Perintökaari ja sen 6. luku Ennakkoperinnöstä, jossa sanotaan mm. näin: "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." Koko Perintökaari löytyy löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vero.fi-sivulta taas löytyy tietoa lahjaverosta. Siellä sanotaan mm. näin:
"Lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Myös ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa." Sivusto löytyy täältä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja
Tarkemmin asiasta kannattaa kysyä...
Öljyalan keskusliiton tilaston mukaan Suomessa öljytuotteista 53% kuluu liikenteeseen, 18% raaka- ja voiteluaineisiin, 12% teollisuuden energiaksi, 10% maa- ja metsätalouteen ja rakennustoimeen ja 7% rakennusten lämmitykseen (http://www.oil.fi/fi/tilastot-3-suomen-oljymarkkinat/36-oljytuotteiden-…).
EIA:n (U.S. Energy Information Administration) tilastossa erilaisten öljytuotteiden osuudet eritellään tarkasti: http://www.eia.gov/dnav/pet/PET_PNP_PCT_DC_NUS_PCT_A.htm.
Muovin valmistukseen kuluu nykyään noin 4% maailman öljytuontannosta. Muoveja valmistetaan myös muista hiilivedyistä. (http://www.muoviteollisuus.fi/fin/muovitieto/muovit/)
Laulu kolmesta hylkeenpyyntialuksesta löytyy Yrjö Jylhän suomentamana antologiasta "Hallitse, Britannia!" : englantilaista runoutta (WSOY, 1929). Kirjasta ilmestyi vuonna 2013 ntamon kustantama näköispainos.
Runo on Arja Tiaisen runokokoelmasta Ruusu, ruusu tämän lumisen maiseman keskelle vuodelta 1985. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1547759__Sa%3A%28tiainen%2…
Kenties helpointa löytää jonkun ihmisen sähköpostiosoite on etsiä henkilöä Googlella. Jos henkilö löytyy esimerkiksi jonkin organisaation sivuilta, siellä saattaa hyvinkin olla myös hänen sähköpostiosoitteensa. Tietysti jos tiedät, missä henkilö työskentelee tai opiskelee, voi osoitetta etsiä suoraan organisaation sivuilta. Joillakin organisaatioilla – esimerkiksi yliopistoilla – saattaa olla oma sähköpostihakujärjestelmänsä, jota ei välttämättä löydy suoraan Google-haulla.
Sähköpostiosoitteita ei aina kovin innokkaasti jaeta julkisesti, koska siihen liittyy vaara saada roskapostia. Puhelinnumeroita löytää helpommin, ja henkilön voisikin löytää esimerkiksi Fonectan palvelusta osoitteesta http://www.fonecta.fi. Soittamalla henkilölle voisi...
Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a0c9493a-7da…
Kirjastojen koneille ei voi ladata erillisiä ohjelmia. Jotkut "tee kirja omista valokuvista" -palvelut toimivat kuitenkin selainohjelmina. Niiden käyttö kirjastossa on mahdollista.
