Vanamo-kirjasto löytyy osoitteesta
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Pääset uusimaan lainojasi, kun ensin kirjaudut palveluun kirjastokortinnumerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla oikean laidan kirjautumisruudusta. Kirjautumisruudun Lainani-linkistä pääset omiin lainoihisi.
Lainani-sivun oikeassa laidassa on ohjeet lainojen uusintaan. Voit joko valita kerralla kaikki lainat klikkaamalla ylävalikosta "Valitse kaikki" tai voit valita uusittavat lainat yksi kerrallaan ruksaamalla valintaruudun kunkin teostiedon kohdalla. Klikkaa sen jälkeen "Uusi valitut" lainalistan yläosassa. Seuraavalla näytöllä uusittavissa olevat lainat listautuvat vihreän otsikon alle. Klikkaa vielä Hyväksy uusinnat, niin lainasi uusitaan ja saat ilmoituksen uusista...
Käyt lähimmässä kirjastossa, esität lainauskortin ja kerrot, millaisen aliaksen haluat. Yksisanaiset ovat parempia kuin kaksiosaiset, siis mielummin "Lukutoukka" kuin "Aleksis Kivi". Edellytys on, että alias (eli nimimerkki) ei ole kenenkään käytössä ennestään, tämä tarkastetaan kirjastossa.
Malminkartanon kirjastossa ja muissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä voi tulostaa. Tulosteen hinta on 40 senttiä. Värillisen ja mustavalkoisen tulosteen hinta on sama. Tulostus tapahtuu asiakastietokoneelta, jonne kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortti ja pin-koodi. Jos korttia ei ole, voi saada kertakäyttöisen vierailijatunnuksen, kunhan esittää kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Tulosteiden hinta ja muut maksut löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
Ne ovat rakenteeltaan erilaisia. Hiilivedyt voivat olla avoketjuisia tai rengasrakenteisia eli syklisiä.
Heksaani on avoketjuinen hiilivety, joka sisältää vain yksinkertaisia hiili-hiili –sidoksia ja siinä on kuusi hiiliatomia.
Syklinen heksaani eli sykloheksaani on rengasrakenteinen tyydyttynyt hiilivety, jossa on kuusi hiiliatomia. Sykloheksaanilla on kolme konformaatiota, tuoli-, vene- ja vääntynyt venekonformaatio. Pysyvin niistä on tuolimuoto.
Lähteistä löytyy lisää tietoa alkaaneista:
http://www.uku.fi/~tanevala/KPF2/www/2-alkaanit.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sykloheksaani
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/alkaanit.html
Mälkönen, Pentti : Orgaaninen kemia : perusoppijakso (Otava, 1976)
Juhani U. E. Lehtosen teoksessa "Sotilaselämän perinnekirja" (2003) mainitaan parran ja viiksien käytön vaihdelleen vuosisadasta toiseen: esimerkiksi 1600-luvulla sotilaat pitivät yleisesti pujopartaa, kun taas 1700-luvulla ainakin upseerit ajoivat partansa kokonaan pois.
Käyttö myötäili myös jossain määrin kunkin ajan yleisiä trendejä. Esimerkiksi 1800-luvulla Venäjän kaartinjoukoissa upseerien parran värikin oli erikseen määrätty ja tarvittaessa viikset oli joko maalattava tai käytettävä irtoviiksiä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siviilimuoti edellytti täydellistä parrattomuutta. Itsenäistyneen Suomen armeijassa parranajoa edellytettiin alusta pitäen - ainoastaan jotkut vanhan Venäjän armeijan upseerit jättivät Mannerheimin ja V.P....
Joulutarinoita kokoelmassa, jossa on tarinoita useammalta kirjailijalta, löytyy myös Leena Landerin joulutarina. Tässä joitakin novelliehdotuksia: Minna Canthin , Pentti Haanpään Veikko Huovisen , Tove Janssonin, Juhani Ahon ja Veijo Meren novellit. Lisäksi esim. Daniel Katz: Herra Lootin tyttäret, jumalallisia ja jumalattomia tarinoita, Mirja Kuivaniemi: Hyvä aviomies ja muita novelleja, Zinaida Linden: Nuorallatanssija , Raija Orasen Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita sekä Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia, Tuula-Liina Varis: Että tuntisin eläväni sekä Muotokuvamaalarin tytär, Joni Skiftesvik: Katsastus, Reijo Mäki: Ehtookellot, Leena Lehtolainen: Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia, Helmi...
Ensimmäiset maininnat joulurauhan julistuksesta Turussa ovat vuodelta 1711 ja jo tuolloin käytäntö näyttää olleen täysin vakiintunut. Porilaisten marssi on soitettu joulurauhan julistuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1896. Keskeinen syy sen lisäämiseen oli ilmeisesti toive itsenäisestä Suomesta.
Porilaisten marssin sopimattomuudesta joulurauhan julistustilaisuuteen on käyty aiemminkin keskustelua, jota löytyy internetistä haulla "joulurauhan julistus porilaisten marssi". Ilmeisesti yli satavuotista perinnettä ei kuitenkaan ole haluttu ryhtyä muuttamaan - marssiahan ei esitetä tilaisuudessa laulettuna.
Lähteet: Turun kaupungin joulurauha -sivu
http://www.joulukaupunki.fi/Public/Default.aspx?contentid=463235&nodeid…
Kirja Heikkilä -...
Ilmiön taustalla on tuuli, joka puhaltaa väreitä vedenpinnan yli. Kuun valopylväs on silloin epäsymetrinen, ja sen suunta riippuu siitä, missä katsoja on. Ilmiöstä kerrotaan mm. M. Minnaertin kirjassa maiseman valot ja värit.
Tähtitieteen yhdistys Ursan viestiarkiston kautta aiheesta löytyy kuva:
http://marjis.kuvat.fi/kuvat/2010/Puumala%252520082010/kuunsilta.jpg
Ohjeet sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin viittaamiseen löytyvät standardista SFS 5831. Siinä eritellään lähdeviitteen pakolliset ja valinnaiset tiedot. Standardissa annettujen esimerkkien perusteella julkaisun vaihtoehtoinen formaatti on valinnainen tieto.
Pakollisia tietoja ovat tekijä, dokumentin nimi/otsikko, viestintyyppi (esim. verkkodokumentti tai optinen levy), laitos, julkaisupaikka, julkaisija/kustantaja, julkaisuaika, päivitysaika/muuttamisaika, viittaamisen ajankohta (pakollinen verkkodokumenteille, muille valinnainen), saatavuus ja verkko-osoite (pakollinen verkkodokumenteille, muille valinnainen) sekä standardinumero. Valinnaisia tietoja ovat mahdolliset muut tekijät, sarja ja huomautukset, joihin tieto painetusta...
Laajat vanhan kreikan sanakirjat, kuten esim. Liddel & Scott näyttävät tuntevan klassisesta kirjallisuudesta tapauksia, joissa ϑεός/theos on luontevinta tulkita adjektiiviksi, joskus se esiintyy myöskin komparatiivimuodossa ϑεώτερος/theooteros.
Uuden testamentin kreikan sanakirjat eivät näytä tällaista adjektiivista käyttöä tuntevan, sana tulkitaan yksiselitteisesti substantiiviksi.
Artikkelin käytöllä tai käyttämätömyydellä ei tässä liene merkitystä. Lars Aejmelaeuksen mukaan (§ 98-99) artikelin käyttö vanhassa kreikassa oli yleensäkin melko vapaata ja jätettiin usein pois varsinkin silloin kun sanaa käytettiin paljon tai se tulkittiin erisnimen kaltaiseksi, samoin arvioi Bornemann & Risch (§ 149 -2). Uuden testamentin...
Esimerkiksi suosittu teos Murphy, Joseph: Alitajuntasi voima kertoo, kuinka ihminen pystyy omalla ajattelullaan saavuttamaan unelmansa ja tavoitteensa. s Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilla on kuvaus edellämainitusta teoksesta http://esseepankki.proakatemia.fi/joseph-murphy-alitajuntasi-voima/ .
Toinen asiaan liittyvä "klassikko" jonka ensimmäinen painos ilmestyi jo 1937 on Hill, Napoleon: Ajattele oikein - Menesty, 3. p. 2007 . Tämän mukaan "Palava halu voi todellakin muuttua fyysiseksi vastineeksi".
Myös Malcolm Gladwellin teokset käsittelevät alitajunnan voimaa, mm. Välähdys : alitajuisen ajattelun voima.
Lisää teoksia voit katsoa asiasanalla piilotajunta esimerkiksi Outikirjastojen kokoelmista https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid...
Tarjoan jäljempänä linkkiä joka näyttää HelMet-kirjastosta saatavia englaninkielisiä kirjoja jotka käsittelevät dementiaa. Mukana on sekä tieto- että kaunokirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdementia__Ff%3Afacetlanguag…
Kansalliskirjasto on digitoinut näköispainoksena Mikael Agricolan Uuden testamentin käännöksen (Se wsi testamenti) vuodelta 1548. Alla on linkki sivulle, jolta PDF-muodossa tallennetun tiedoston voi avata.
Kotimaisten kielten keskuksen vanhan kirjasuomen korpuksessa on luettavissa Mikael Agricolan koko kirjallinen tuotanto, myös Uuden testamentin suomennos. Siihen on myös linkki alla.
Lähteet:
http://www.doria.fi/handle/10024/43367
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
Anu-Hanna Anttilan artikkeli "Maaseutu murhaa, kaupunki ahdistaa: P.D. Jamesin dekkareiden psyykkis-fyysinen maisema" on luettavissa Johanna Matero ja H.K. Riikosen toimittamassa teoksessa "Murhaava miljöö. Tutkielmia dekkarikirjallisuuden ympäristökuvauksista". (Turun yliopisto/ Taiteen tutkimuksen laitos, Turku, 1994).
Teos kuuluu useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Anttila Anu-Hanna
Kirjastojen kopiokoneisiin käy yleensä kaikki tavallisimmat kolikot.Jos ei ole sopivaa rahaa, sitä voi vaihtaa paikan päällä. Kopiokoneet eivät yleensä palauta liikoja kolikkoja. Jos tarvitsee ottaa suurempi määrä kopioita, on mahdollista maksaa myös kortilla.
Suomessa oli vuonna 2013 kaikenkaikkiaan 291 yleisten kirjastojen pääkirjastoa. Näistä yksikielisiä suomenkielisiä oli 259 ja yksikielisiä ruotsinkielisiä 3. Kaksikielisiä, joissa enemmistön kieli on suomi oli 17 ja niitä, joissa enemmistön kieli on ruotsi oli 12. Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Tietosuojavaltuutettu on sivuillaan ottanut asiaan kantaa
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/henkilotietojenkeraaminenin… . Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) (työelämän tietosuojalaki) sanotaan, että työnantajan tulee kerätä tiedot ensisijaisesti työntekijältä/työnhakijalta itseltään. Kyseisen lain 4 § koskee myös tietoverkoista kerättyjä tietoja.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä löytyy esimerkiksi Finlexistä :http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 .
Työsuojeluhallinon sivuilla on myös tietoa työelämän tietosuojasta http://www.tyosuojelu.fi/fi/tietosuoja . Tämänkin mukaan: "Muualta kuin työntekijältä itseltään kerätyistä tiedoista ja niiden sisällöstä työnantajan on kerrottava työntekijälle...
Elokuvan vhs-versio näyttäisi olevan lainattavissa muutamissa Suomen kirjastoissa. Dvd:nä elokuvaa ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit saada elokuvan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
