Meillä Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa säilytetään pysyvästi oman alueemme eli Pohjanmaan lehdet (Pohjalainen, Vasabladet ym). Muut lehdet voidaan kaukolainata. Lehtikaukolainat toimitetaan yleensä mikrofilmirullina, joiden lukemiseen voi varata laitetta pääkirjaston Uutisalueelta. Kaukolainapyyntöjä voi jättää mihin tahansa kirjaston yksikköön kaukolainalomakkeella. Tai sitten voit täyttää kotisivuillamme olevan kaukolainalomakkeen https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat
Hei,
Kirjastoista löytyy Suomesta 33 kpl tätä kirjaa. Kokosin listalle eri kirjastokimppojen kappalemäärät. Joissakin lainausluvut ilmenivät myös, mutta useiten vain kuinka monta kirjaa löytyy mistäkin kimpasta.
Liitän mukaan sinulle listan tähän vastaukseen niin saat itse tarkistaa lainausmäärät jos haluat, ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Isomäen kirjahan on fiktiota ja Atlantistahan ei oikeasti ole edelleenkään löydetty. Cambaynlahden pohjasta löytyi 2001 merkkejä vanhasta korkeakulttuurista. Löytöjä pidetään edelleenkin vähän kiistanalaisina ja löytäjien ylitulkitsemina, vaikka alueelta on nostettu mm. keramiikkaa, joka on pystytty radiohiiliajoittamaan n. 16800 vuoden ikäiseksi ja se olisi vanhinta löydettyä keramiikkaa. Löytöpaikkahan on nykyään 20 - 40 km mantereelta ja osittain n. 40 m syvyydessä, joten on vaikea edelleenkään sanoa mitään siitä mitä oikeasti on löydetty.
Tätä taustaa vasten olettaisin että lista näistä uutisista on fiktiota.
Tabletti-laitteita lainataan kirjastossa käytettäväksi useammassakin kirjastossa, Espoossa ainakin Kivenlahdessa, Nöykkiössä ja Soukassa. Kotilainaan niitä ei saa. Muissakin kirjastoissa on käytettävänä tabletti-tietokoneita esim. kirjaston e-lehtien lukua varten.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2021690
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Jaanan olevan lyhennelmä Marjaanasta. Virossa Jaanaa pidetään Johannan muunnoksena. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Hebreankielessä nimien merkitys on: Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen.
Toisen maailmansodan aikaisesta Norjan vastarintaliikkeestä on kirjoitettu tietokirjoja, mutta ei montakaan suomeksi. Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy kirjoja, mutta tosiaan muilla kuin suomen kielellä:
http://finna.fi
Alla mainituissa kirjoissa aihetta käsitellään suomeksi:
- Vastarintamies n:o 24 : Norjan salainen rintama / Gunnar Sönsteby (muistelmat, 1962)
- Jos veis he henkemme : Morsetin perheen tarina / Per Hansson (1966)
- Vainottuna ja vangittuna / Trygve Bratteli (1982)
- Siviilivastarinta / toimittanut Pentti Laine (1969, kirjassa Reidunn Kiurun artikkeli: Norjan väkivallaton vastarinta toisen maailmansodan aikana)
Voit pyytää uusimaan lainasi lähettämällä sähköpostia lähikirjastollesi. Laita viestiin nimesi lisäksi vaikka syntymäaikasi tunnistetiedoksi.
Kirjastojen yhteystiedot, myös sähköpostiosoitteet, löytyvät HelMet-kirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/fi-FI .
Outi Pakkasen kirja Julma kuu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä samannimisenä jatkokertomuksena vuonna 2011. Se ei kuulu varsinaisesti mihinkään sarjaan, vaikka sivuhenkilönä vilahtaakin Pakkasen useissa muissa kirjoissa esiintyvä Anna Laine.
Sarjakirjoista on olemassa Ulla Monosen toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (uusin painos 2015) sekä Tuija Mäen Dekkarisarjat -teos (2014). Näistä löytyvät kirjasarjat ja niiden järjestys. Lahden kirjastossa näitä teoksia on sekä lainattavia että kirjastossa luettavia kappaleita. Näistä löytyy myös Outi Pakkasen Anna Laine -kirjojen järjestys.
Laissa yksityisistä teistä (65§, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358 ) kerrotaan tiekunnan vuosikokouksen pitämisestä. Minulla ei ole pätevyyttä antaa lainopillisia neuvoja, mutta mielestäni laissa ei käsitellä kysymystä, voiko kokouksen pitää jonakin juhlapyhänä. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että pääsiäisen aika ei välttämättä muista syistä sovi kokouksen pitämiseen, esimerkiksi siksi, että tieosakkaat voivat olla matkoilla.
Yksi ainoa löytyi: runoilija Anne Hänninen ja esimerkiksi hänen Hiekkaleijat-kokoelmansa:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510383858&q…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyy runoilijan esittely:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1572#.VQwS1vM8L5o
Todennäköisesti verkkokirjastossamme on ollut joku tilapäinen häiriö, kehotan sinua yrittämään uudestaan. Jos se ei onnistu täytyy kääntyä kirjaston puoleen ja ehkä uusia kirjastokortti. Onhan sinulla pin-koodi muistissa?
Tämä PS-Kustannuksen vuonna 2012 julkaisema kirja löytyy viidestä Karpalo-kimpan kirjastosta: Pudasjärvi, Taivalkoski, Simo, Tervola ja Utajärvi. Simon ja Tervolan kappaleet näyttävät juuri nyt olevan hyllyssäkin, muut ovat lainassa. Joten kannattaa oman kirjaston kautta tai verkon kautta varata kirja (http://karpalo.kirjas.to/).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Musette-artisti Maurice Larcange on tosiaan tehnyt yhdessä Eric Bouvellen kanssa tämän polkkafoxin "Punching-Ball", mutta nuotin löytäminen siitä näyttää ainakin Suomesta käsin todella hankalalta. Sen saa ostamalla verkosta (esimerkiksi täältä: http://www.diamdiffusion.fr/156934-larcange-bouvelle-punching-ball?nl=1…), mutta yhdessäkään julkisen kirjaston kokoelmassa sitä ei näyttäisi meillä Suomessa olevan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei!
Karttoja kannattaa tiedustella Vantaan kaupungin maanmittauspalveluista, yhteystiedot http://www.vantaa.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/maanmittauspalvelut/yh…
Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869.
Runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0
http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kallio, Maaret: Onnikujan kaverukset ja pomppiva massu. Väestöliitto 2014.
Pyyry, Noora & Sharratt, Aimée: Vauvapullaa. Books on Demand 2010.
Lindenbaum, Pija: Pikku-Litti ja lempparieno. WSOY 2007.
Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan. Psykologien kustannus oy 2006.
Abedi, Isabel: Enni Possunen sanoo EN! Lasten Keskus 2005.
Janouch; Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty? Tammi 2004.
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit. Perhemediat 2004.
Cole, Babette: Äiti ja elämän salaisuudet. Kustannus-Mäkelä 2003.
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva! Tammi 2001.
Braun, Gisela: Suuri EI ja pieni EI. Mll 2001.
Langreuter, Jutta: Napajuttu. Lasten Keskus 2000.
Evilampi, Mia: Lähde lentoon, Iiris – Kertomus HIV:stä lapsille. Suomen AIDS-tukikeskus...
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Joonatan” on peräisin hepreankielisestä muodosta ”Jonathan”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’Jahve antoi’ tai ’Jumalan lahja’. ”Raamatussa” nimi esiintyy kuningas Saulin vanhimmalla pojalla. 1980-luvulla nimen suosio kasvoi, vuonna 2002 se oli suomenkielisten poikiennimien listalla sijalla 30.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Lenni” on lyhennelmä ruotsalaisesta nimestä ”Lennart”, joka puolestaan on peräisin nimestä ”Leonard”. Sen merkitys on ’rohkea leijona’. Etunimeä ”Lenni” annettiin 1900-luvun alussa, mutta sitten se harvinaistui, ennen kuin 1990-luvun lopulla sen vuosio alkoi kasvaa, ilmeisesti Lenni-Kalle Taipaleen myötä.
Kysyin asiaa lihakauppiaalta, joka suositteli vakuumipakatun kinkun säilytysajaksi noin neljää viikkoa. Verkkolähteissä suositeltu säilytysaika vaihteli noin kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Luuton kinkku olisi paras säilyttää jääkaapissa esimerkiksi kelmuun, keittiöpyyhkeeseen tai tuotteen alkuperäiseen pakkaukseen käärittynä.
Lähteitä:
http://www.fsis.usda.gov/wps/wcm/connect/d1df4c79-ad2b-4dd4-a802-ed78cd…
http://www.orceserranohams.com/how-to-store-spanish-ham/
http://www.tienda.com/dons-travels/jamonslicing.html
Edith Södergranin äidinkieli oli ruotsi ja hän kävi saksalaisen koulun. Merkintää Södergranin suomen kielen taidosta ei löydy biografiasta.
Todiste siitä, että Södergran osasi suomea niin hyvin, että kirjoittikin joitakin tekstejä suomeksi, löytyy kuitenkin esimerkiksi kirjailijan mietelmällisten tekstien kokoelmasta "Kaikkiin neljään tuuleen" (toim. Hilja Mörsäri, Into, 2013). Södergran kirjoitti tämän noin sivun pituisen poosatekstin "Parantolateksti" suomeksi vuonna 1910 ollessaan Nummelan tuberkuloosiparantolassa. Hän kirjoitti myös muita lyhyitä proosatekstejä suomeksi.
"Kaikkiin neljään tuuleen" -teoksen toimituksellisissa huomioissa kerrotaan Södergranin pahoitelleen kirjeessään Hagar Olssonille vuonna 1920, että hänen suomensa on...
