Uusi asunto-osakeyhtiölaki on säädös 1599/2009 ja sen perustelut sisältävä Hallituksen esitys 24/2009. Säädös tuli voimaan 1.7.2010.
Tässä linkki hallituksen esitykseen https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Näissä kahdessa kommentaarissa käsitellään isännöitsijän asemaa uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan: Sillanpää-Vahtera: Asunto-osakehtiölaki käytännössä, 2010. Furuhjelm ym: Asunto-osakeyhtiölaki 2, Kommentaari, 2015.
Asian selvittäminen vaatii laajempaa juridista selvittämistä.
Etsitty sitaatti on näytelmästä Richard II, ensimmäisen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, säe 93. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus on "truth hath a quiet heart". Matti Rossin suomennoksessa se on muodossa "totuus puoltajalleen levollisen mielen antaa" (Rikhard II, s. 44. WSOY, 2008). Vertailun vuoksi mainittakoon, että näytelmän ensimmäinen suomentaja Paavo Cajander tulkitsi sen näin: "On rehdin mielin povi pelvoton" (Kuningas Richard Toinen, s. 18. SKS, 1920).
Useilla sivustoilla on kuitenkin hyvin tietoa siitä sääntelystä jota pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin sovelletaan Suomessa. Tarpeellista tietoa on esimerkiksi seuraavilla sivustoilla:
Suomessa sisäministeriö on maahanmuutto-, pakolais- j a turvapaikka-asioita ohjaava ministeriö. Heillä on sivuillaan hyvin tietoa maahanmuutosta yleensä, mutta myös esim. turvapaikkahakijoiden vastaanotosta. Kuten sivulta käy ilmi, Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Perustana on Geneven pakolaissopimus, johon Suomi liittyi jo vuonna 1968.
Sisäministeriö - Maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
Sisäministeriö - Pakolaiset ja turvapaikanhakijat: http://...
Tässäkin palvelussa on ollut kyseisen vian vuoksi ongelmia, mutta huomasin että asia on hoidettu ihan meidän kirjaston sähköpostin kautta.
Se onkin varmin tapa hoitaa asioita teleliikennehäiriöiden aikana.
Tiedoissasi ei tällä hetkellä näy voimassa olevia varauksia. Helmet.fi-sivulla on esiintynyt tällä viikolla ylläpitoajoista johtuvia katkoksia, siksi kirjautuminen verkkopalveluun ei ole onnistunut. Pääset tällä hetkellä kirjautumaan omiin tietoihin "vanhan HelMetin" puolelta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/. Voit uusia siellä lainasi ja tehdä varauksia normaalisti.
Kansansadussa Tiainen karhun korvassa, joka tunnetaan myös nimellä Tiainen ja karhu, karhu tulee tiaisen pesälle, joka suuttuneena lentää karhun korvaan pörisemään ja nokkimaan. Toisessa kansansadussa Karhun kalanpyynti karhu pyydystää kaloja silloisella pitkällä hännällään avannosta. Häntä jäätyy avantoon ja katkeaa, kun karhu sitä riuhtoo, ja tästä syystä karhusta tulee töpöhäntäinen.
Olisiko mahdollista, että olisit yhdistänyt nämä kaksi satua yhdeksi?
Tiasen ja karhun löydät esim. kirjasta Suomen kansan satuja
Vala, Katri ; Tapiovaara, Tapio
2012
Karhun kalanpyynnin kirjasta
Maailman parhaita satuja 1974 ja Merkillinen lipas
Asbjörnsen, Peter; Moe, Jørgen; Teigen, Per; Kunnas, Kirsi 1990
Postin verkkosivujen mukaan kuluttaja/käteisasiakkaat eivät saa Postin kautta lähettää vaaralliseksi aineeksi luokiteltuja aineita tai esineitä postilähetyksinä. Vaarallisiksi aineiksi luokitellaan muun muassa palavat nesteet, esim. parfyymit/hajuvedet.
Ks. tarkemmin Postin verkkosivuilta.
http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/hinnatjaohjeet/kielletytlahetykset…
Kaupallisista kuriiri- ja logistiikkayrityksistä esim. DHL kehottaa verkkosivuillaan ottamaan yhteyttä turvallisuusneuvonantajaansa vaarallisten aineiden osalta, jollaisiksi mm. havuvedet voidaan luokitella.
http://www.dhl.fi/fi/express/lahettaminen/ohjeita_lahettamiseen/vaarall…
Kustannuksista saa tietoa palvelujen tarjoajilta.
Tässä suomennos: En saa pelätä. Pelko on mielen tappaja. Pelko on pikku kuolema, joka tuo täydellisen sammumisen. Katson pelkoani suoraan. Annan sen kulkea ylitseni ja lävitseni. Ja kun se on mennyt ohi, käännän sisäisen silmäni näkemään sen tien. Mistä pelko on kulkenut, siinä ei ole mitään. Vain minä pystyn. Suomentaja on Anja Toivonen (WSOY 2010).
Richard Kovacevich ja Bill Gates ovat kumpikin esittäneet kyseisen ajatuksen julkisuudessa.
Saksalaislähteen mukaan Bill Gates esitti tunnetun lausahduksen jo vuonna 1994. (https://www.de.capgemini-consulting.com/blog/digital-transformation-blo… )
Richard Kovacevichin lausui puolestaan saman ajatuksen vuonna 1998. (http://archive.fortune.com/magazines/fortune/fortune_archive/1998/07/06… )
Muutkin henkilöt ovat siteeranneet samaa lausetta, muun muassa Ralph Hamers vuonna 2014. (http://www.bobsguide.com/guide/news/2014/Oct/31/banking-is-necessary-bu… )
Lainan voi uusia, jos kirjasta on vapaita kappaleita hyllyssä jossain Helmet-kirjastossa. Joskus varauksen uusiminen onnistuu, vaikka varauksia olisi useampiakin. Tällöin varaukset ovat "lukittuja" (varaaja on jättänyt varauksensa odottelemaan jonoon).
Joskus voi olla tilanne, jossa kirjasta on yksi varaus ja hyllyssä-tilassa useita kappaleita, eikä uusiminen onnistu. Silloin kannattaa yrittää jonkin ajan kuluttua uudelleen, kun varattu kirja on käsitelty lähtemään varauskirjastoon.
Jos kirjasta ei ole lainkaan vapaita kappaleita, uusiminen ei ole mahdollista.
http://www.helmet.fi/
Kello se käydä niksuttaa -laulu löytyy nuottikokoelmasta Dallapé-orkesteri: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät. N:o 3. (vihko 70). Laulu on nuotissa nimellä Kello niksuttaa. Asiakkaasi voi tilata nuotin kaukolainaksi, se on lainattavana ainakin Jyväskylän ja Kouvolan kaupunginkirjastoissa.
Kappaleen Katse vain ja kainaloon on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Chrisse Johansson. Siihen ei valitettavasti löytynyt nuottia suomalaisista kirjastoista tai kansallisdiskografia Violasta; luultavasti sellaista ei ole julkaistukaan.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappaleen on tosiaan monikin artisti levyttänyt:
https://finna.fi
Ainoa nuotti näyttäisi kuitenkin olevan vuoden 1965 valokopioitu käsikirjoitus:
https://finna.fi
Tämä nuotti on musiikkiarkisto Japan kokoelmissa. Voit halutessasi kysyä nuotista tarkemmin Japasta:
http://www.musiikkiarkisto.fi/index.php
Intiaanipäällikkö Antero kuului ns. Ute-intiaaneihin. Jotain tietoja hänestä on esimerkiksi teoksessa Exploring the Colorado River. Teoksesta on katkelma https://books.google.fi/books?id=vQrCAgAAQBAJ&pg=PA10&lpg=PA10&dq=ute+c… .
Vuori Anterosta on tietoa sivustolla http://www.summitpost.org/mount-antero/150372
Useita paikkoja Yhdysvalloista on nimetty intiaanipäälliköiden mukaan. Myös Antero on saanut nimiä muualle https://chipeta.wordpress.com/tag/antero-junction/
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Antero
Ukko Kivennavalta tunnetaan keskikannakselaisista sanonnoista: "Tulkoo ukko vaik' Kivenavalt", "Ei pelätä, vaik' ois ukko Kivennavalt".
Sanonnalla viitataan kivennapalaisten taipumukseen kahinointiin ja periksiantamattomaan jääräpäisyyteen. Kivennapalaiset (kivennappoiset) saattoivat uhota: "Täs on ukko Kivennavalta!", ja jos joku lähti uhoajaa haastamaan sanottiin: "Myö ei pelätä, vaik tulkoo ukko Kivennavalt!"
Lähteet:
Kaivola, T. 1979. Kivennavalla: karjalaisia kertomuksia ja muistikuvia. Helsinki: SKS, s.227.
Okker, J. (toim.) 2004. A vot sano ryssä ja taas pussas: keskikannakselaisia sanontoja. Loimaa: Ooli, s. 92.
http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on mm. etu- ja sukunimihaku http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Sen mukaan Sinikoita on 245, vuodet 2010-2015.
Coca-colan historiasta löytyy mm. tällaisia kirjoja:
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä
Elmore, Bartow J.: Citizen Coke : the making of Coca-Cola capitalism
Lisää tietoa löytyy verkosta:
http://www.coca-colacompany.com/history/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Coca-Cola
Grimmin veljesten satuja on suomennettu paljon ja kirjoista on useita painoksia eri vuosilta. Ja niitä on myös eri satukokoelmissa. Siksi on vaikeaa etsiä juuri 1980-luvun alussa ilmestynyttä painosta. Satu Kaksitoista tanssivaa prinsessaa on mukana satukirjassa Satujen maailma vuodelta 1984. Kuvittaja on Caroline Sharpe. Sadut ovat kyllä aika lyhyitä versioita, mutta kuvitusta on paljon. Myös kirjassa Perinteisiä satuja kyseinen satu on mukana. Kansi on kyllä punataustainen.
Vanhasta jo 1950-luvulla ilmestyneestä sinikantisesta Grimmin satuja -kirjasta on tehty useita painoksia, myös 1980-luvulla. Siinä on kiehtova kuvitus, kuvittaja Arthur Rackman. Mutta siinä ei esiinny mainitsemaasi satua.
Pentti Virrankosken teos Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit on kattava teos Pohjois-Amerikan intiaaneista, eri heimoista ja näiden tavoista ja kulttuurista.
Ihan vastaavaa teosta ei tietääkseni löydy Etelä- ja Keski-Amerikan intiaaneista. Täytyy siis hakea tietoa useammasta lähteestä. Näiden alueiden intiaanikulttuureja esitellään mm. teoksissa Muinaiset intiaanikulttuurit (inkat, mayat, asteekit) ja 1491: Amerikka ennen Kolumbusta.
Kysyit myös pohjoisen ja etelän intiaanikulttuurien eroista. Etelä-Amerikan intiaanit olivat saavuttaneet kehityksessään vaiheen, jota voidaan pitää korkeakultuurina. Niillä oli mm. järjestäytynyt hallinto, monimutkainen uskonto, eriytyneitä ammatteja, yhteiskuntaluokkia, taidetta ja arkkitehtuuria, julkisia...
