Syksy ja lehmä -runo löytyy v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Kukurikuu: runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille (kustantaja Gummerus). Kirjan tekijät ovat Jaakko ja Kaija Löytty sekä Tuomo Lahdelma ja Erkki Tiusanen. Kirjassa on myös runon nuotit ja ideointi runon käyttöön.
Äänitteenä se näyttäisi olevan olemassa vain vanhana Kukurikuu-nimisenä c-kasettina (ilmestynyt v. 1979).
Sekä runo että sen nuotinnos ovat hyvin lyhyitä.
Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
Tuomas Piirosen kirjan Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto mukaan näillä sanoilla alkava laulu ("Pikku tonttuset nää tänne") on Hilkka Virtasen "Tonttujen viesti". Kirjan mukaan siihen löytyy nuotti ja sanat lehdestä Alakansakoulu 1934:24 (Valistus).
Ari Whitten kritisoi kirjassaan The Low Carb Myth, 2015 vähähiilihydraattista ruokavaliota ja muitakin terveellisyysharrastuksen ääri-ilmiöitä. Valitettavasti kirja ei ainakaan toistaiseksi ole ilmestynyt suomeksi. Mikäli oikein ymmärsin, kirjoittaja käsittelee kirjassaan mm. ravintoa, kuntosaliharjoittelua, istumista, valoa ja niiden vaikutusta aineenvaihduntaan. Hän näyttäisi suosittelevan ainakin mahdollisimman vähän käsiteltyä ja lisäaineetonta ruokaa, luonnonvaloa ja istumisen vähentämistä. Aivan vastaavanlaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavat teokset tarjoavat joitakin näkökulmia näihinkin aiheisiin.
Aro, Eliina: Väriä ja voimaa 2015
Jyväkorpi, Satu: Syö muistaaksesi 2013
Eenfeldt, Andreas: Ruokavallankumous 2013
Syö terveesti...
Sadeviitan riisuminen on sadetakkia helpompaa. Vedenpitävä takki, joka ei ole varsinainen sadetakki, esimerkiksi Gore-Tex-pintainen, voisi myös olla vaihtoehto sadetakille.
Jos on saanut kävelykepin lainaksi, kannattanee kysyä apuvälinelainaamosta lisävinkkejä.
Ismo Parikan kirjan Hinnasto suomalaisille kolikkovarianteille 1864-2001 mukaan vuoden 1959 200 markan arvo on sen kunnon mukaan 20-90 euroa.
Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Liiton sivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista rahoista muutenkin:
http://www.numismaatikko.fi/
Lähettämäsi viestihän ei ole varsinainen kysymys, haluatkohan siihen selvennystä vai testaatko hoksaako kirjastonhoitaja? ;)
2 Y's U R 2 Y's U B I U R 2 Y's 4 Me! -akronyymin voisi kääntää seuraavasti:
Too Wise You Are, Too Wise You Be, I See You Are Too Wise for Me
(vaikkakin kirjainlitaniasta puuttuu tuo yksi C välistä.)
Tämän kaltaiset lyhennelmät ja akronyymit ovat kovasti yleistyneet netin keskustelupalstoilla ja tekstiviesteissä, ovathan ne nopeita kirjoittaa.
Kirjailijalta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa eikä ilmeiseti myöskään yksittäisiä runoja. Niitä ei löytynyt Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta, josta löytyy tieto Suomessa painetusta kirjallisuudesta eikä myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta, jonka kautta löytyy tieto paitsi runokokoelmista myös monista yksittäisistä runosuomennoksista:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
On mahdollista, että runo on suomennettu, mutta kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla sitä ei löytynyt.
Kirjailijalta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa, ja vaikuttaa siltä, että ei myöskään yhtään yksittäistä runoa. Niitä ei löytynyt Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta eikä Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta, jonka kautta löytyy tieto paitsi runokokoelmista myös monista yksittäisistä runosuomennoksista:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
On mahdollista, että runo on suomennettu, mutta kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla sitä ei löytynyt.
Ei valitettavasti löydy. Hämeenlinnan kirjastossa on kappale cd:llä ja DVD:llä, mutta ei nuottina:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_W…
Suomen kansallisdiskografia Violakaan ei nuottia löydä, joten vaikuttaa siltä, ettei kappaleesta ole olemassa julkaistua nuottia:
https://finna.fi
Pikaisella haulla löysin tällaisen sivuston:
https://auctionet.com/
Se on ruotsalainen ja näyttäisi kattavan myös Norjan, Saksan ja Puolan alueita.
enemmän rakennusalaan liittyviä osoitteita ovat
http://www.klaravik.se/
https://psonlineauktioner.se/
http://www.tradera.com/bygg-verktyg-32
http://www.maskinplatsen.se/ads/forsale/auksjon-dekk_JmM5OTE5JmEy.htm?L…
http://www.retrade.no/
https://www.netthandelen.no/
Kuvaukseen sopiva kirja on Philippe Guicheteau'n Sunnuntaikirjeitä Suomesta (Courrier de Finlande, Tammi, 1999), jossa teksti on rinnakkain suomeksi ja ranskaksi. Sen on suomentanut Jouni Kuurne. Kirjassa Suomeen muuttanut ranskalainen kuvailee elämäänsä Suomessa pienissä tarinoissa, jotka hän muokkasi ranskalaiselle ystävälleen lähettämistään kirjeistä.
Ainakin vuoden 1937 Sinisen kirjan mukaan liike on toiminut Vammalassa. Tuolloin sen omistajana oli A. Sylvänne, johtajana E. Sylvänne.
Olisiko A. Sylvänne Albert Sylvänne, joka toimi aikanaan Vammalan seudun voima (nykyinen nimi)-seuran puheenjohtajana?
Löytyisikö liikuntavälineteollisuutta käsittelevistä artikkeleista ja kirjoista tietoa Sylvänteestä?
Turunen, Markku: Pitkä latu : legenda suksesta. Maahenki, 2015.
Pajala, Vuokko: Sai hiihtävä hikensä. Artikkeli lehdessä Pellervo 2/1994.
Alla olevalta Kolumbuksen (kuuluu nykyään Elisaan) sivulta löytyy Vammalan lakkautettujen yritysten tiedoista, että Sylvänteen urheiluliike on lakkautettu 31.7.1981, ja että omistajan nimi oli tuolloin Matti Järvelä:
http://www.kolumbus.fi/drillsoft/...
NELJÄS lienee
https://de.wikipedia.org/wiki/Kommet,_ihr_Hirten
ENSIMMÄINEN on todennäköisesti osamukaelma Lutherin Vom Himmel hoch, da kam ich her (eli Enkeli taivaan) -virrestä
http://www.liederlexikon.de/lieder/vom_himmel_hoch_da_komm_ich_her/?sea… himmel hoch
Från himlens höjd jag/Enkeli taivaan -virsi on Ruotsin kirkon virsikirjassa numero 125, Ett barn är fött på denna dag numero 126.
Ne veisataan eri sävelellä.
TOINEN laulu on Ruotsin kirkon virsikirjassa numerolla 121. Tekijäksi ilmoitetaan (kysymysmerkin kanssa) A. Burckhardt. Sveitsiläisen Abel Burckhardtin tiedetään kirjoittaneen vuonna 1845 yhden joulurunon (http://www.basler-bauten.ch/index.php?option=com_content&view=article&i… ). Sen yhteyttä nykyiseen ruotsalaiseen...
Tekijänoikeuslaissa on oma pykälänsä (17) teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi, mutta sitä ei voi soveltaa yleisiin vanhusten hoitolaitoksiin.
Kirjastosta lainatun elokuvan katsominen vanhuksen omassa huoneessa on ilman muuta sallittua yksityistä käyttöä, mutta elokuvien esittäminen yhteisessä tilassa ainakin lähtökohtaisesti edellyttää lupaa, ellei tallenteella tällaista lupaa ole valmiiksi.
Heikki Poroila (24.2.1011)
Tekijänoikeuslain mukaan elokuvan lainaaminen yleisölle kirjaston kautta on luvanvaraista. Laki ei sano mitään korvauksista tai niiden suuruudesta. Toisin sanoen se, jolla on oikeus päättää lainaamisesta, voi päättää korvauksen suuruudesta ja sen ehdoista.
Useimmat elokuvien välittäjät myyvät yksittäisiin teoskappaleisiin liittyviä lainausoikeuksia, jolloin kyseisen kappaleen rikkoutuessa myös siihen ostettu lainausoikeus päättyy. On kuitenkin mahdollista, että oikeudenhaltija ei sido lainausoikeutta täsmälliseen teoskappaleeseen. Tämä olisi kuitenkin poikkeuksellinen menettely, jollaisesta en ole itse aiemmin kuullut.
Kysymyksen toisessa osassa puhutaan esitysoikeuksista, jotka ovat eri asia kuin lainausoikeus. Oikeudenhaltija voi antaa...
"YouTube-video" ei ole mikään yksiselitteinen saati tekijänoikeudellisesti täsmällinen termi, koska kyseissä palvelussa on tarjolla jokseenkin kaikkea mahdollista. Osa palvelun tarjonnasta ei varmaankaan täytä suojatun elokuvan tunnusmerkkejä (ja sehän on se asia, jonka takia tätä täytyy pohtia; musiikkia kunnan tilaisuuksissa saa esittää vapaasti), osa taas varmastikin täyttää.
Olennaista siis on, mitä siinä klipissä on. Jos kyseessä on suojattu elokuvateos tai sen osa, sen esittämiseen kirjaston tilaisuudessa tarvitaan lupa. Ainoa sallittu poikkeus tästä on tilanne, jossa pätkä esitetään sitaattioikeuden perusteella kyseistä elokuvateosta esittelevän luennon osana.
Jos klippi ei sisällä suojattua elokuvateosta, sen saa vapaasti esittää...
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,...
