Periaatteessa tiedon voi saada Puolan ajoneuvo- ja kuljettajarekisterikeskukselta. Tietojen saaminen edellyttää kuitenkin joko sähköistä kirjautumista tai kirjeitse tehtyä tietopyyntöä, jossa annetaan henkilötiedot. Tietopyyntö pitää perustella ja tietojen saaminen on maksullista. Sivusto on valitettavasti vain puolaksi.
http://www.cepik.gov.pl/dla-obywateli/wniosek-o-dostep-do-cepik#/tabs-1
Irwin Goodmanin esittämässä jenkassa Kopla ja kummisetä luetellaan nimeltä melko monta suomalaista poliitikkoa: Manu, Paavo, Ahti, Virolaisen Jussi, Uffe, Arska. Kappale on alun perin tehty 1979, mutta se julkaistiin myöhemmin v. 1985 kokoelmalla Tahdon lättähattujen vanhainkotiin.
Kirjastojen lainaustoimintojen itsepalveluksi muuttamisella pyrittiin alusta lähtien vapauttamaan henkilökunnan aikaa rutiinitöistä muihin, vaativampiin tehtäviin. Ensimmäiset lainausautomaatit tulivat Suomen yleisiin kirjastoihin käyttöön 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 Kirjastolehdessä kerrottiin ensimmäisestä itsepalveluautomaatin prototyypistä. Kyseistä lainausautomaattia yleisessä kirjastossa pääsivät ensimmäisenä kokeilemaan Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaat maaliskuussa 1993, kerrottiin Kirjastolehdessä numero 3/1993.
BOKOMAT-nimistä palautusautomaattia esiteltiin Kirjastolehdessä jo vuonna 1990. Palautusautomaattia markkinoitiin kirjastoille esimerkiksi vinkkaamalla, että automaattien avulla voi myös pidentää kirjaston...
Hei
Kiitos kysymyksestä, johon vastauksena lähetän linkit seuraaviin Eduskunnan kirjaston lainsäädäntöhankkeiden tietopaketteihin. Tietopaketteihin on koottu tietoa lainvalmistelun vaiheista, kansainvälistä vertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Tietopaketteja päivitetään hankkeen edetessä kunnes ne on loppuun saatettu tai rauenneet.
Hankkeista ensimmäisenä Tietoyhteiskuntakaari, joka on loppuun saatettu. Tietoyhteiskuntakaaren myötä toteutettiin sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tietoyhteiskuntakaari.aspx
Seuraavat kaksi hanketta ovat vireillä.
EU:n tietosuojauudistuksen kansallinen...
Viestintäviraston sivuilta löytyy tietoa mobiilimaksuista https://www.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/matkapuhelimenkayttoulkomailla/EU-alueenhintakatto.html
Matkapuhelinoperaattoreilta saa myös lisätietoa.
Seuraavista albumin lauluista löytyy nuottijulkaisu:
Hyvää matkaa (Juhlalaulut, Juhlien toivelaulut, Parhaat hengelliset laulut, Viihdesävelmiä, Suuri toivelaulukirja - Toivotuimmat ja Janoinen sydän)
Ota hänet vastaan (100 kauneinta laulua, Suuri toivelaulukirja 16, Sydämeni laulut, Messulauluja ja Saavu valo)
Täällä Pohjantähden alla (tämä laulu löytyy kymmenistä eri kokoelmista, esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 10).
Muita albumin lauluja ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Hei! Sinulla ei ole varsinaisesti mitään pakottavaa syytä HelMet-järjestelmän asiakkuuden lopettamiseen ainakaan kirjaston puolelta. Helsingin kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen keskuskirjasto, joka myöntää kortin sitä tarvitseville Suomessa asuville. Voihan olla, että jossain vaiheessa tarvitsetkin Suomen yleisten kirjastojen suurinta kokoelmaa ja silloin voimassa oleva HelMet-kortti on hyvä olla.
Jos kuitenkin ehdottomasti haluat tietosi pois järjestelmästä, sinun täytyy ottaa yhteyttä johonkin HelMet-järjestelmän kirjastoon (kaikki yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helmet.fi). Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että joudut jotenkin todistamaan henkilöllisyytesi, koska kirjasto ei voi poistaa tietojasi noin vain...
Tiukasti ottaen se tarkoittaa aivan samaa kuin muissakin tietokoneohjelmistoissa eli ohjelmakoodin uuden version asentamista vanhan tilalle. Päivityksen tarkoituksena voi olla ohjelmasta löytyneiden koodausvirheiden korjaaminen, tietoturvan lisääminen tai kokonaan uusien toimintojen ottaminen mukaan ohjelmistoon. Käytännössä päivityksellä tarkoitetaan aina siirtymistä uudempaan, ei vanhempaan ohjelmistoversioon.
Arkikielessä kirjastojärjestelmän päivityksellä tarkoitetaan yleensä isompia muutoksia, jotka ovat sekä henkilökunnan että asiakkaiden havaittavissa. Ääritapauksessa ilmaisua voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa koko järjestelmä vaihdetaan toiseen. Tällöin sanaa "päivittäminen" käytetään jossain määrin ironisessa mielessä,...
Itse en tällaista sanontaa ole kuullut, mutta yleisen elämänkokemuksen pohjalta vastaisin, että ei varmaankaan pidä paikkaansa. Asiaa on tietysti mahdotonta kenenkään tietää (pitäisi ensin saada lista kaikista IBM:n tuotteita tai palveluita ostaneista ja sitten tieto heistä jokaisesta, onko elämän varrelle sattunut potkuja), mutta voidaan myös loogisesti kysyä, millä tavalla IBM:n tuotteiden ostaminen voisi varjella potkuilta. Näillä asioilla ei yksinkertaisesti ole mitään sellaista yhteyttä, joka edes teoriassa voisi suojella ketään potkuilta.
Jos taas kysyjä tarkoittaa sitä, ettei kukaan IBM:n palveluksessa ollut olisi koskaan saanut potkuja, lyhyelläkin googlaamisella voi todeta, ettei tämä ainakaan pidä paikkaansa.
Heikki Poroila
Vaikka Wikipedian artikkeli on muuten varsin monipuolinen ja jopa kuvitettu, kysyjän muotoilemaan kysymykseen se ei vastaa, tyytyy vain lakonisesti toteamaan, että "Yksilöiden väliset erot siittimen koon ja ulkonäön suhteen ovat huomattavia." Tämänhän me tiedämme muutenkin.
Syynä artikkelin vähäsanaisuuteen voi olla se, että peniksen pituus on samalla lailla biologinen eli geenien ja myöhemmän hormonitoiminnan tuottama kuin kaikki muutkin ihmisen osien koossa ja muodossa ilmenevät erot eli ei ole olemassa mitään erillistä selitystä juuri peniksen pituudelle. Sehän tunnetusti myös vaihtelee hyvin suuresti ja usein sillä lailla "tasoitusta" tuottaen, että lepotilassa kookas elin kasvaa erektion myötä vähemmän kuin lepotilaisena...
Tämä kirja on tosiaan Suomen julkisissa kirjastoissa varsin harvinainen, mutta Kansalliskirjastossa siihen voi tutustua sekä suomen että ruotsin kielellä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa on vuoden 1954 suomenkielisestä painoksesta yksi kappale (http://luettelo.helmet.fi/record=b1518645~S9*fin), jota säilytetään työhuoneessa eikä sitä siis voi lainata. On kuitenkin mahdollisuus pyytää kirjastoa tekemään vain 10 sivua laajasta kuvakirjasesta valokopio (maksullinen) tai jos se teknisesti on kirjavarastossa mahdollista, digitaalinen skannauskopio (tekijänoikeuslain 12§:n mukaan tämä on yksityiseen käyttöön laillista). Kannattaa selvittää vaihtoehdot ottamalla suoraan yhteyttä Pasilan kirjavarastoon. Varastossa on avoimet ovat...
Kysyjä lienee tulkinnut kuvan perusteella suomalaisen mitalin värin väärin, siinä näyttää olevan suomalainen hopeasijalla, ei pronssilla. Suomalaisista hopeamitalilajeista tähän kuvaan sopii ainoastaan kuulantyöntö, jonka voitti Saksan Hans Woellke, hopealle tuli Suomen Sulo Bärlund ja pronssia sai Saksan Gerhard Stöck.
Heikki Poroila
Internetin tarjoamien tietojen perusteella (http://www.silviisii.com/vls/mic/124.shtm) Tuulikki Pietilän hauta on Turun hautausmaalla, osoite Hautausmaantie 21, 20720 Turku.
Heikki Poroila
Viola-tietokannan mukaan John D. Loudermilkin sävellyksestä This little bird on tehty kaksi levytettyä suomennosta, molemmat tosin samalla nimellä Pieni lintu. Tutumpi ja vanhempi (1966) on Saukin eli Sauvo Puhtilan Ankille tekemä suomennos, jota ovat käyttäneet myöhemmin monet muutkin, mm. Topi Sorsakoski.
Toisen käännöksen teki Vexi Salmi Kai Hyttisen albumille Tuulta purjeisiin (Finnlevy 1977). Tämä versio on julkaistu myös vuonna 1990 CD- ja kasettimuodossa kokoelmassa Kai Hyttinen.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Marianne Faithfulin tulkinta laulusta kahdelta CD-levyltä, The very best of Marianne Faithful ja North Country Maid.
Heikki Poroila
Valitettavasti Erkki Frimanin sävellystä Onnen sävel Turkka Malin tekstiin ei ole julkaistu nuottina, ei myöskään Jarmo Jylhän säveltämää ja Kyösti Timosen sanoittamaa laulua Soita hiljaa kitaraani. Ainoa keino taitaa olla yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä.
Suomessa julkaistaan viihdemusiikkia nuotteina suhteellisen vähän ja kaupallisista syistä yleensä vasta sen jälkeen, jos kappale osoittautuu äänitteenä suosituksi. Sekään ei ole tae kokonaisen nuottivihkon julkaisusta, mutta aniharvoin nuottia tehdään ilman äänitteen menestystä.
Heikki Poroila
Välittömästi ja heti tarkoittavat kielitoimiston sanakirjan (Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen sanakirja) mukaan samaa asiaa Tosin näillä sanoilla on eri yhteydessä myös toisia merkityksiä (kohdat 2 ja 3)
.
Kirja on vapaasti verkossa luettavissa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Ohessa kopioitu em. verkkojulkaisusta (Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu)
Haettiin "välittömästi-" Kielitoimiston sanakirjasta
"1. väliasteettomasti, -vaiheettomasti, suoraan, suoranaisesti, heti; us. luontevammin toisin....
Kappale löytyy CD-levyiltä Papit urkuparvella sekä Matti Tuloiselan Poijat ne kulkee. Nämä levyt löytyvät useista Suomen kirjastoista. Mikäli ne eivät kuulu oman kirjastoverkkosi kokoelmiin, ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Seuraavissa kirjoissa on kuvia Suomen kivikauden esineistöstä, usein sekä valokuvia että piirroksia:
Matti Huurre: Kivikauden Suomi
Ville Luho: Suomen kivikauden pääpiirteet
Carl Fredrik Meinander: Die Kiukaiskulttuuri
Ville Luho: Die Askola-Kultur
Ville Luho: Die Suomusjärvi-Kultur
Kirjat löytyvät ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, josta ne haetaan pyydettäessä.
