Yksi varteenotettava ehdokas etsimäksesi kirjaksi voisi olla Sara Kadeforsin Hei Sandor, täällä Ida (Tammi, 2003).
"Yhdeksäsluokkalaiset Sandor ja Ida kiinnostuvat toisistaan netin keskustelupalstalla, koska molempien viestit poikkeavat tavallisuudesta. Heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet. Pian molemmat odottavat jo koulussa, että pääsisivät kotiin lukemaan sähköpostinsa. Aluksi kumpikaan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään, vaan keksii itselleen roolin. Mutta entäpä kun Sandor tulee Tukholmaan ja soittaa Idan ovikelloa?"
Hän on ohjannut ainakin Aamuposti-lehden osoitteesta https://www.aamuposti.fi/artikkeli/108384-raha-tekee-ihmisista-hassuja löytyvän artikkelin mukaan näytelmän Matkalaukkukostaja. Ilmeisesti hän on ollut myös ohjaamassa musiikkinäytelmää Hannikaisen baari osoitteesta https://hausjarvi.fi/palvelut/koulutus/ylaaste/musikaalit/hannikaisen-baari/ löytyvän tiedon mukaan. Tämän vastauksen puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista selvittää kaikkia Aution ohjauksia.
Kirjastossa ei ole sopivia apuvälineitä tuohon asiaan eikä luultavasti riittävästi teknistä osaamistakaan. Osoitteessa https://www.matkapuhelinfoorumi.fi/threads/tekstiviestit-paperille.69465/ annetaan joitakin ehdotuksia, miten tekstiviestejä ehkä voisi saada ulos, mutta mahdolliset toiminnot riippuvat kovasti puhelinmallista. Asiaa voisi ehkä tiedustella myös puhelinliittymän operaattorilta, etenkin jos tekstiviestit ovat tallentuneet sim-kortille.
Kuvaukseen sopii laulu nimeltään ”Aurajoella”, joka on Arvid Nisusen kirjoittama arkkiveisu. Sävelmän alkuperästä ei ole tietoa. Laulu alkaa: ”Purteni ohjasin Aurajokeen, jota kahden puolen nyt katselen.” Laulussa on 19 säkeistöä. 10. säkeistössä Bomanin huonekalutehtaassa ”työväen aate on ahtaalla”. 16. säkeistössä ”silmiini Juseliuksen paitatehdas tuolta puistojen takaa pilkisti”.
Laulun sanat löytyvät kirjoista ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971 ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977) ja ”TUL:n laulukirja” (Työväen urheiluliitto, 1975). Nuottia en löytänyt, mutta arkkiveisuissa on yleensä käytetty jotain olemassa olevaa melodiaa, joten jostain nuottikin voi löytyä, mutta millä nimellä,...
Heikin kesämuistoja -runo löytyy sivulta 16 Valistuksen vuonna 1963 julkaisemasta kansakoulun 2. luokalle tarkoitetusta Lukutunnin kirja -sarjan lukemisen oppikirjasta.
https://finna.fi
Vaski-kirjastoista Kindle-laitteita ei ole lainattavissa, mutta Espoon kaupunginkirjastosta näyttäisi löytyvän lainattava Kindle: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1939474 Espoo kuuluu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin.
Kindlellä ei kuitenkaan voi lukea kirjaston e-kirjoja, sillä se on tarkoitettu vain Amazonin kirjoille.
Uutinen aiheesta https://www.esbo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kindle_lainaan_kirjastosta(1470)
Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Amos Ozin Mieheni Mikael (Tammi, 1978), kokonaan naisen näkökulmasta kerrottu avioliittoromaani.
"Mikael Gonen, kolmannen vuosikurssin geologian opiskelija ja Hanna Grünbaum, ensimmäisen vuosikurssin kirjallisuuden opiskelija, tapaavat toisensa 50-luvun Jerusalemissa Heprealaisessa yliopistossa. He seurustelevat lyhyen ajan, vuokraavat kaksion ja menevät naimisiin. Pojan syntyessä Hanna lopettaa opintonsa ja työnsä, kun taas Mikael jatkaa lukujaan ja lunastaa aikanaan suvun toiveet kirjoittamalla väitöskirjan.
Mikael on järkevä uurastaja, Hanna levoton haaveilija. Tässä avioliitossa vastakohdat eivät täydennä toisiaan. Hannan arki on täynnä pysähtynyttä odotusta ankeassa asunnossa, yksinäisyyttä...
Emily Smithin kirja The Power of Meaning on suomennettu nimellä Merkityksellisyyden voima ja sitä on tilattu Kyyti-kirjastoihin useampi kappale. Jos suomenkielinen teos käy, niin se on varattavissa. Englanninkielistä alkuteosta Kyytiin ei ole tilattu.
Murrostorstaista ei oikein löytynyt tutkimuksia. Luultavasti yksittäinen mielenosoitus ei oikein vielä riitä tutkimuksen aiheeksi.
Työttömistä ja työttömyydestä mediassa löytyy sen sijaan kohtuullinen määrä etenkin pro gradu -tutkielmia. Ainakin osa niistä löytyy myös netistä. Tällaisia graduja kannattaisi ainakin katsoa:
Haavisto, Sanna: Työttömyys valtadiskurssin uutisissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2001)
Hannula, Riikka: Osallistavan sosiaaliturvan puhetavat. Diskurssianalyyttinen tutkimus osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta poliitikkojen puheenvuoroissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2016)
Hujanen, Rasmus: Työttömät: Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa rakentuvia kulttuurisia...
Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä...
Suoraa lähdettä en tähän löytänyt, mutta vertailu ja päättely riittänevät.
Rue Saarinen -kadun ympärillä Parisiin esikaupunkialueella Rungis'ssa on katuja nimetty mm. seuraavien henkilöiden mukaan: Nicholas Ledoux, Auguste Perret, Walter Gropius, le Corbusier sekä Oscar Niemeyer - kaikki kansainvälisesti kuuluisia arkkitehteja eri aikakausilta. Koska Saarisen etunimeä ei ole mainittu, katu ja pysäkki kunnioittanevat sekä isän Eliel Saarisen (1873 - 1950) että pojan Eero Saarisen (1910 - 1961) merkittävää elämäntyötä arkkitehtina.
Eliel Saarinen suunnitteli suurta huomiota herättäneen Suomen paviljongin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Yhdysvalloissa uransa luonutta Eero Saarista arvostetaan Ranskassa modernin tyylin arkkitehtina...
Suomalaisesta mytologiasta ja suomalaisista taruolennoista on julkaistu paljon kirjoja. Niitä voi hakea oman kirjaston verkkosivuilta tai esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi/) valitsemalla tarkennetun haun, kirjoittamalla haluamansa hakusanan ja valitsemalla "kaikki osumat" -kohdan tilalle "aihe". Näin pystyt rajaamaan haut tiettyyn aiheeseen. Suomalaisista naispuolisista taru- tai mytologiahahmoista voi etsiä kirjallisuutta esimerkiksi hakusanalla "suomalainen mytologia" tai ”mytologia suomalaiset”. Usein teoksissa käsitellään sekä mies- että naispuolisia hahmoja. Voit myös hakea sanoilla "naiset myytit" tai "mytologia naiset", mutta tällöin hakutuloksissa on myös muita kuin suomalaisia naisiin liittyviä myyttejä.Tässä...
Celian verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Rikhardinkadun kirjastossa. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Rikhardinkadun kirjastoon (puh. 09 310 85013) ja varata aika rekisteröitymistä varten.
Muut Helsingin kantakaupungin alueen kirjastot, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaksi, ovat Pasilan, Töölön, Kallion ja Lauttasaaren kirjastot. Celia-rekisteröitymisiä tekevät kirjastot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut > Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen. Ajanvarauksesta kannattaa tiedustella suoraan ko. kirjastosta. Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät Helmet-palvelusivustolta.
Helmet-kirjastojen palvelut http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet http://...
Etsitty kirja voisi olla ranskalaisen Claudie Gallayn Tyrskyt (Avain, 2011).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1463273
Helmet-kirjastot eivät tilaa kaukolainana aineistoa, joka on saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Kyseinen kirja on lainattavissa Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastosta Helsingistä. Lisäksi sen voi saada Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön. Voit tiedustella kirjaa näistä kirjastoista.
https://www.diak.fi/kirjasto/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Aika monet kustantamot ovat julkaisseet. Ainakin nämä ovat julkaisseet yhden tai useampia kirjoja: Tekstitalli, Programmes KK & Co, Helsinki-kirjat, Otava, WSOY, Siltala ...
Alla linkki tilastoon Kuntasektorin kuukausipalkoista ammateittain vuonna 2017. Ne on julkaistu toukokuussa 2018. Tämän vuoden palkoista ei vielä ole tilastoa. Tilastojen lähteenä on Tilastokeskus.
https://www.kvtes.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32&Itemid=226
Kirjastonhoitajana tai alan muilla nimekkeillä työskennellään myös tieteellisissä, yritys- ja erikois- sekä erilaisten laitosten kirjastoissa, joiden palkat poikkeavat kunta-alan palkoista.
Erityisesti nuorille tarkoitettuja romaaneja, jotka kertovat holokaustista on vähän. Aihepiiristä kertovat esimerkiksi seuraavat nuortenkirjat:Lois Lowry: Näkemiin, Ellen! (Gummerus Junior, 1991)Joseph Joffo: Älä tunnusta ikinä, poika : kahden juutalaispojan seikkailut miehitetyssä Ranskassa (Otava, 1986)Markus Zusak: Kirjavaras (Otava, 2008)Jan Otčenášek: Romeo, Julia ja pimeys (Otava, 1963)Myös esimerkiksi Eric-Emmanuel Schmittin romaania Nooan lapsi (Like, 2005) ja Imre Kertészin romaania Kohtalottomuus (Otava, 2004) voi suositella nuorelle.Voit lukea lisää teoksista esimerkiksi Kirjasammosta. https://www.kirjasampo.fi/ tai Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko....
