Bolívarin patsas sijaitsee yliopiston tiloissa osoitteessa Unioninkatu 38.
Lähde:
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen
Unioninkatu 38 tunnetaan nykyisin nimellä Topelia
https://kartta.helsinginseutu.fi/
Kansalaisuskonnolla voidaan tarkoittaa useita eri asioita, ks. määritelmät Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaisuskonto
Kansalaisuskontoa käsitellään myös mm. teoksessa Uskontososilologia (Eetos, 2018).
Eräs tulkinta Yhdysvaltojen tilanteesta löytyy Jan Hanskan artikkelista "Profeetallinen politiikka - Tarinoita menneestä kulta-ajasta ja vielä loistavammasta tulevaisuudesta" (Politiikka : Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu. - Helsinki : Valtiotieteellinen yhdistys. - 50 (2008) : 3, 2. artikkeli. Ilmestynyt myös verkossa: http://elektra.helsinki.fi/se/p/politiikka/50/3/profeeta.pdf ) Hanskan mukaan "Sekulaarisen ja isänmaallisen uskon kohteille annetaan juutalaiskristillisen uskon kohteita vastaava...
Tutkin kirjaston kokoelmia ja kysyin asiaa vielä suoraan Otto Latvaltakin, mutta cecaelia-merihirviölle ei ilmeisesti ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä nimitystä. Suomentajalla on siis mahdollisuus keksiä itse sopivalta kuulostava nimitys olennolle.
Isoisät olivat veljeksiä, heidän lapsensa ovat serkkuja, lasten lapset pikkuserkkuja ja lasten lasten lapset ovat kolmannen polven serkkuja. Toisin sanoen, 3. polven jälkeläiset ovat keskenään pikkuserkkuja.
Lahden kaupunginkirjastossa on erillisnuottina kysymäsi sävellys sovitettuna viululle ja pianolle. Voit varata sen verkkokirjastosta
https://lastu.finna.fi/Search/Results?lookfor=nachez+vivaldi+nro+6&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20 .
Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla."
Polttilan kääntämä kokoelma on ainoa yksinomaan Brechtiltä julkaistu suomenkielinen runokokoelma. Muita, yksittäisiä Brecht-käännöksiä voi löytyä osana erilaisia runokokoelmia: esimerkiksi kokoelma Tämän runon haluaisin kuulla 3 sisältää Ilkka Ryömän kääntämän runon Työläisäidin kehtolauluja I. Kalevi Seilosen toimittama teos Toistasataa runoilijaa: Runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä taas pitää sisällään seitsemän Heikki Kaukorannan, Kalevi Haikaran ja Tuomas Anhavan kääntämää runoa, jotka ovat ilmestyneet Nuoressa Voimassa, Parnassossa ja Ylioppilaslehdessä.
Brechtin runojen pohjalta on tehty kaksi musiikkialbumia, joita varten runoja on käännetty ja sovitettu. Kaj Chydenius on säveltänyt runoja paitsi Turtiaisen ja Polttilan...
Helsingin Sanomien Aikakoneessa 27.7.1939 päivän lehdestä löytyi seuraavanlaisia uutisia:
Suomi-Ruotsi maaottelu käynnissä 27.7.-28.7.1939 Stadionilla
-Uutisesta käy ilmi, että A-ottelu käydään Ruotsissa ja B-ottelu Helsingissä.
Uitot päävesillä sujuneet säännöllisesti
Maakuntien kasvot kaunistuvat
-Artikkelissa kerrotaan useasta maakunnasta, Hämeessä kerrotaan, että meneillä on jopa metsänsiivoustöitä.
115 syytettä liikennerikkomusten johdosta Hämeen läänissä viime kesäkuun aikana
Laaja salakuljetusjuttu päättynyt
Taitelija Juho Rissasen kesäohjelmassa valmisteilla kymmenkunta uutta työtä
Hyttipaikoista puute olympialaisaikana
-Helsingissä meneillään Olympiakisojen liikennekongressi.
-Poliittista analyysia Euroopan...
Kuten sanotkin, törkeän varkauden ilmentymään vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkät rahalliset perusteet, rikoslain mukaan viidellä eri perusteella. Yksi näistä kriteereistä on se, että anastettu omaisuus on erittäin arvokasta.
Minilexin mukaan 5000 euron omaisuus on "yleensä" nähty erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi, mutta selkeää summaa ja rajanvetoa erittäin arvokkaalle omaisuudelle ei laissa kuitenkaan ole asetettu.
Esimerkiksi eräässä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä (KKO:2018:47) katsottiin 6000 euron arvoisiksi mitoitettujen tietokone- ja elektroniikkavarkauksien lopulta täyttävän vain varkauden, ei törkeän varkauden tunnuspiirteet omaisuuden arvon osalta. Tuon ennakkopäätöksen ilmoittamiin perusteluihin erittäin...
Kalevalaseuran vuosikirjassa 45 (1965) kerrotaan Jyväskylän paikannimistä. Tourula oli yksi Jyväskylän alkuperäisistä jakokunnista ja saanut nimensä Touru-nimisestä suvusta. Tourujoki on saanut nimensä vanhan Tourun talon mukaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että sukunimet Touru, Tourula, Tourunen saattavat olla samaa perua kuin nimi Toura. Tähän nimeen saattaisi sisältyä skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma ja se voisi kertoa skandinaavisista vaikutuksista (Thor, ukkosenjumala).
Muusa on alkuperäiseltä merkitykseltään naispuolinen.
Wikipedian määritelmä muusasta: Muusat eli runottaret olivat kreikkalaisessa mytologiassa taiteiden ja tieteiden jumalattaria. Muusa on nykyään taiteellisen innoituksen symbolihahmo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muusa
Tieteen termipankin määritelmä muusasta: naispuolinen runouden innoittaja; kreikkalaisessa mytologiassa taiteiden ja tieteiden haltia. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:muusa
Mutta ovathan toki myös miehet inspiroineet naistaiteilijoita. Aino Räty-Hämäläinen kirjoittaa teoksessa Arvoituksellinen muusa (2010) näin:
Suomen kielen sanakirjan mukaan muusa on "taiteilijan työtä...
Oliskohan kyseessä Neil Gaimanin kirjoittama ja Dave McKeanin kuvittama The Wolves in the Walls? Se ilmestyi alun perin vuonna 2003 ja voitti useita kirjallisuuspalkintoja. Ainakaan toistaseksi sitä ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa kirjasta mm. Neil Gaimanin sivustolla: http://www.neilgaiman.com/works/Books/Wolves+in+the+Walls/.
Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua...
Nykyisen Siltasaarenkadun suoralle jatkolle Hakaniemen torilta Kallion kirkolle oli vuonna 1901 vahvistettu nimeksi Tavastgatan ja sen suomenkieliseksi vastineeksi vuonna 1909 Hämeenkatu. Vuonna 1928 nimi Hämeenkatu poistettiin ja Siltasaarenkatu ulotettiin myös tämän katuosuuden nimeksi.
Helsingin kadunimet (1992) https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Viimeiset paperiset puhelinluettelot julkaistiin vuonna 2017. Kirjastossa ei ole vanhoja puhelinluetteloita, mutta Fonecta kertoi sivuillaan, että vuoden 2013 Pohjois-Savon puhelinluettelossa oli uutuutena myös mm. "uudistuneet taajamakartat ja 20-sivuinen koko Suomen tiekartta. Myös lähialueiden ja muun Suomen kaupunkien keskustakarttoja, taajamakarttoja ja laskettelualueiden topografisia karttoja." Ilman puhelinluetteloita emme pysty selvittämään, olisiko mukana ollut myös Etelä-Savon kuntien puhelintietoja. Alla linkki Fonectan tiedotteeseen:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/pohjois-savon-puhelinluettelo-ja-keltaiset-sivut-auttaa-arjessa?publisherId=3906&releaseId=58091
Joaquín Viloria de la Hozin teosta Federico Tomás Adlercreutz (1793-1852) : vicisitudes militares, económicas y sociales de un conde sueco en América (Bogotá: Facultad de Administración, Universidad de los Andes, 2005) ei löydy Suomen kirjastoista espanjankielisenä. Teos on ruotsinnettu nimellä Fredrik Thomas Adlercreutz (1793-1852) : en svensk greves militära, ekonomiska och sociala öden och äventyr i Spanskamerika (2017), mutta ruotsinnostakaan ei ole saatavana Suomesta.
Kumpikin teos löytyy Ruotsin kirjastoista ja voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Lisätietoa kaukopalvelusta voitte lukea alla olevasta linkistä.
https://libris.kb.se/bib/9932214
https://libris.kb.se/bib/21549105
https://www....
Alexandra Marinina Kamenskaja-sarjan kirjat ovat ilmestyneet ssuomeksi sen verran kauan sitten, että kirjakaupoista niitä ei enää saane. Sinun kannattaa etsiä teoksia antikvariaateista. Helpoimmin sen käy nettiantikvariaateissa, joihin voi myös usein jättää etsimiään teoksia puutelistalle.
Alexandra Marinina Dekkarinetissä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=MarininaAlexandra
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjastossa on käytettävissä mikrofilmien lukulaite.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Lisäksi myös esimerkiksi Kansalliskirjastossa osa aineistosta on käytettävissä vain mikrofilmeinä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Sana onko koostuu itse asiassa kahdesta osasta: olla-verbistä ja liitepartikkelista -ko. Onko voi esiintyä kyllä aivan neutraaleissa kysymyksissä (esimerkiksi Onko Pekka kotona?), joissa ei kyseenalaisteta mitään. Vastauksena johonkin väittämään se voi toki ilmaista yllättyneisyyttä tai kyseenalaistusta, jälkimmäistä etenkin vielä -han-liitepartikkelin kanssa (esim. – Oslo on Ruotsin pääkaupunki. – Onkohan todella niin?). Täsmällinen merkitys kuitenkin riippuu asiayhteydestä ja jopa äänenpainosta, jolla se lausutaan.
Liitepartikkeleista löytyy tietoa esimerkiksi Isosta suomen kieliopista osoitteesta http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=126, Kielitoimiston ohjepankista osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/...
