Voit varata kyseisen teoksen verkkokirjaston kautta. Mene osoitteeseen https://www.vanamokirjastot.fi/ .
Hae teos kohdasta 'Hae kirjaston kokoelmasta'. Kun näet varattavissa olevien niteiden tilanteen, klikkaa 'kirjaudu sisään tehdäksesi varauksen'. Kirjaudu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Klikkaa sitten kohtaa 'Tee varaus', valitse varaustyyppi 'Normaali varaus' ja 'Vaihda noutopaikkaa' -kohdasta voit valita haluamasi noutopaikan. Lopuksi klikkaa 'Tee varaus'. Saat viestin (tekstiviesti/sähköposti) kirjastosta, kun teos on noudettavissa.
Valitettavasti tätä Mika Toivasen sävellystä (sanat Toivanen ja Ilkka Vainio) Onnemme kyyneleet ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä.
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Soili Pohjalaisen esikoisromaani Valuvika (Atena, 2019), jossa jäärä sukulainen on vaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919278
Äitisi voi hakea varauksen kortillasi, jos luotat hänelle kirjastokorttisi pin-koodin. Hänen täytyy lainata silloin varaus automaatilla.
Tiskillä asiointi onnistuu äidin omalla kortilla. Lainaamme varauksen sille.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Savon Sanomissa oli artikkeli aiheesta (19.7.2015). Sen mukaan Koululainen- ja Hevoshullu-lehdissä julkaistaan jonkin verran kirjeenvaihtoilmoituksia. Nämä lehdet ovat kuitenkin lähinnä lasten- ja nuortenlehtiä. Artikkelin julkaisemisesta on myös jo muutama vuosi. Muita lehtiä emme onnistuneet löytämään. Alla linkki artikkeliin:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kirjeenvaihto-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-kiinnostavan-viel%C3%A4kin/540500
Käytettävissämme olevista lähteistä emme valitettavasti onnistuneet löytämään sen tarkempaa selitystä etsimällesi ilmaukselle. Heikki Lehikoisen teoksessa 'Ole siviä sikanen. Suomalaiset eläinuskomukset' (Teos, 2009) mainitaan vain, että kristinuskon kuvastossa susi on vertautunut paholaiseen ja Eero Ojasen kirjassa Suomen myyttiset eläimet (Minerva, 2019) taas mainitaan että susia kutsuttiin metsänhaltijan koiriksi.
Brittikirjailija Peter Newman on syntynyt Lontoossa ja siellä hän myös opiskeli nuoruudessaan. Opinahjo oli nimeltään Central School of Speech and Drama ja Newman kouluttautui teatterilinjalla alan opettajaksi. Nykyään hän asuu Lounais-Englannissa Somersetin seuduilla.
https://www.amazon.co.uk/Peter-Newman/e/B00MAAUZA8/ref=ntt_dp_epwbk_0
https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Newman_(author)
Kysymyksiin 1-3 ja 5 löytää vastauksen, kun tekee osoitteessa https://luettelo.helmet.fi tarkennettuja hakuja seuraavasti:
Montako saksankielistä materiaalia: hakutermiksi *, rajoittimeksi kieli=saksa, tulos 21175 nimekettä
Montako kirjaa: muuten sama kuin edellä, mutta lisäksi toinen rajoitin aineisto=kirja, tulos 11267 nimekettä
Montako muita aineistoja: edellisistä vähennyslaskulla 9908 nimekettä (jos haluaa yksittäisiä aineistotyyppejä, tehdään kakkoshaku siten, että aineistona on kirjan sijasta esimerkiksi DVD-levy, tuloksena 1866 nimekettä (tätä tulosta vääristää se, että mukaan tulevat myös saksankieliset tekstitykset)
Montako saksankielistä e-kirjaa: kakkoshaku ja lisärajoittimeksi aineisto=e-kirja, tulos 14 nimekettä....
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan, ja näiltä tahoilta saattaa olla saatavissa pidempiäkin aikasarjoja lainatuimmista kirjoista. Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon kuin pitempään kirjastoissa olleille. Vanhalla kirjalla taas voi olla suuret lainaluvut, vaikka kirja ei enää usein menekään lainaan. Myös kirjojen uudet painokset vääristävät tilastoja, kun uusi painos alkaa kerätä tilastoa vanhemman ja kuluneemman jäädessä hyllyyn.
HelMet-järjestelmään tulee uutuudesta ns. ennakkotieto eli suppea bibliografinen kirjaus ilman nidetietoja. Sitä täydennetään, kun julkaisu on saatu oikeasti. Varauksia voi nykyään tehdä siitä hetkestä lähtien, jolloin tämä ennakkotieto tulee tietokantaan. Tietoa tästä hetkestä ei ole käytännössä kellään, joten se, kuka ehtii varausjonoon muita ennen, on puhdasta sattumaa eli "onnea". Uutuusluetteloon tieto tulee vasta sitten, kun julkaisuun liittyy lainattavia niteitä, joten sen seuraaminenkaan ei käytännössä auta. Lohdutukseksi voin todeta, että vaikka itse tiedän, miten systeemi toimii, aniharvoin ehdin varausjonoissa kovinkaan kärkeen. Ainoa tapa, jolla omaan sijoitukseensa voi aktiivisesti vaikuttaa, on yksittäisten nimekkeiden...
Vielä ei muuta tietoa tapahtumista tosiaan löytynyt kuin tieto Halloween run -juoksusta, joka on tänä vuonna 26.10. Ainakin Punanaamio-sivusto ilmoittaa avaavansa Halloween-tapahtumasivuston syksyn aikana, mutta tuskin se täysin kattava on.
https://www.punanaamio.fi/halloween-tapahtumat
Esimerkiksi seuraavissa jännitysromaaneissa käsitellään ilmastonmuutosta.
Michael Crichton: Pelon ilmasto (2006)
Clive Cussler: Hurrikaanin silmässä (2004)
Clive Cussler ja Dirk Cussler: Jäävirta (2009)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (2005), Con rit (2011) ja Herääminen (2000)
Raymond Khoury: Merkki (2011)
Åsa Schwartz: Nefilit (2012)
Antti Tuomainen: Parantaja (2013)
Teosten kuvailun löydät mm. Kirjasammosta tai etsimällä Helmet-haulla teoksen ja klikkaamalla teostiedoissa olevaa kuvaa.
https://www.kirjasampo.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
Emme löytäneet yhtään kirjastoa, joka olisi määritellyt tulostamisen määrästä vuositasolla.
Espoon kaupunginkirjaston itsepalvelutulostamisesta on vastattu tässä palvelussa ihan hyvin jo aiemmin, linkki vastaukseen jäljempänä.
Vastauksessa on mainittu myös Yhteispalvelupisteiden, nykyään Asiointipisteiden, tulostushinnat. Asiointipisteiden nykyisistä itsepalvelukopioinnin ja-tulostamisen hinnoista ei löytynyt tietoa, tieto selviää kysymällä sieltä. Asiointipisteiden yhteystiedot: https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Organisaatio_ja_yhteystiedot/Yhteystiedot/Espoon_asiointipisteet/Leppavaaran_asiointipiste
Itsepalvelutulostaminen Espoon kaupunginkirjastossa https://www.kirjastot.fi/kysy/maksaako-...
Teoksessa: Bertrand, P., Peltonen, S. & Thorel, P. (2006). Väärän käden maailma: Vasenkätisten historiaa on tietoa asiasta.
Suurin osa vasenkätisistä on oikeastaan molempikätisiä – nyrkkeilijälle ominaisuudesta on vain etua
https://yle.fi/uutiset/3-9278725
Uusi tutkimus voi auttaa selittämään, miksi vasenkätiset eivät ole kadonneet – Kavalassa maailmassa kannattaa olla vasuri
https://yle.fi/uutiset/3-10661846
Vasenkätiset vieläkin arvoitus https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vasenkatiset_vielakin_a…
Pohjois-Ruotsin kirjallisuudesta ei ole yhtä julkaisua kattavasti vaan laajaa aluetta lähestytään Tornionlaakson, Norrbottenin, Västerbottenin ja Norlannin suunnalta. Keskeinen teos on Åke Leif-Lundgren ja Bert Linné: “Spåret lockar vid källan : Norrbottens prosa i presentation och urval” (1997), joka sisältää valikoiman alueen kirjailijoiden tuotannosta kirjailijaesittelyiden kera, alkaen 1800-luvulta Petrus Laestadiuksesta päätyen Bengt Pohjaseen. Samoilta tekijöiltä on myös vastaava teos Norrbottenin runoudesta “Tiden snöar från trädet (1993). “Litterärt i norr : en Norrbottensantologi” (1953) on toinen antologia kirjailijaesittelyin, vähän uudempaa pohjois-ruotsalaista kirjallisuutta on julkaisussa “50 norrlandsförfattare” (1986...
Vaski-kirjastoissa on helppolukuinen kirja nimeltä Agentti Samppa ja vihannesten kapina (Burgess, Mark 2004), jossa on paljon kuvia. On myös kirja nimeltä Kurpitsakuningas (Nöstlinger, Christine 1975), jossa on paljon tekstiä ja muutamia kuvia. Lisäksi on teos nimeltä Mukulat kasvaa (Viitaniemi, Janne 2015), jossa on kirjan lisäksi CD. Kirjassa on leikkejä ja tehtäviä, jotka liittyvät vihanneksiin. Tämä teos on sopiva leikki-ikäisille.
