Muistelemasi elämänmakuinen kirja on Karo Heikkisen Sirpale, jossa Emmi vaihtaa koulua ja joutuu huonoon seuraan.
Kiva kun hyvä kirja jäi mieleen: vinkkasimme tätä 10 vuotta sitten ahkerasti 4.-luokkalaisille :)
Suomen Sukututkimusseurasta https://www.genealogia.fi/ voisi saada tietoa alaan erikoistuneista puhtaaksikirjoittajista.
Seuran sivuilta löytyy myös luettelo ammattisukututkijoista ja vanhojen käsialojen kääntäjistä https://www.genealogia.fi/ammattisukututkijat.
Eeva Kilvestä ei näytä löytyvän muita kuin hänen itsensä kirjoittamia elämäkerrallisia teoksia. Kilpeä ja hänen tuotantoaan on kyllä käsitelty useissa teoksissa, mutta niissä kaikissa on mukana muitakin kirjailijoita tai muita kohdehenkilöitä. Nämä teokset (ja myös Eeva Kilven omaelämäkerralliset teokset) saat näkyviin Vanamo-kirjastojen aineistohaussa, kun kirjoitat tarkennetussa haussa asiasanakenttään: Kilpi, Eeva
Eeva Kilven tuotannosta on tehty yli 20 pro gradu -tutkielmaa eri yliopistoissa. Myös kahdessa väitöskirjassa hän on yksi tutkituista kohdehenkilöistä. Näistä opinnäytteistä on luettelo liitteenä. Opinnäytteiden saatavuutta kaukolainaksi voit tarvittaessa tiedustella kaukopalvelusta (kaukopalvelu@hameenlinna.fi)
Pieni kissanpoikanen -lastenlaulu ja monia muitakin löytyy ainakin näistä kirjoista; Kultainen lastenlaulukirja (toimitus Virpi Kari, Kuvitus Pirkko Huttunen), Ensimmäinen laulukirjani (toimittanut Virpi Kari, kuvittanut Pirkko Huttunen), Pieni ankanpoikanen : eläinlauluja lapsille, Olin laulukirja (toimittaneet Markku Kaikkonen, Ritva Ollaranta, Maija Simojoki, Satu Sopanen)
Kirjat saa lainaan kirjastosta.
Helsingin Kallion kirjasto on pyörittänyt suosittua maksutonta Babykino-elokuvakerhoa viikottain jo vuosia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto
Lähetän toiveesi Kirjastokino fi -palvelun hankkimisesta Helsingin kaupunginkirjaston aineiston hankinnasta vastaavalle osastolle.
Sinulla on myös mahdollisuus antaa palautetta ja esittää toiveita Helsingin Kirjastopalveluista kaupungin keskitetyn verkkopalvelun kautta.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute
Helmet-kirjastot eivät tarjoa Markkinointi & Mainonta -lehteä sähköisenä.
Paperisena lehti on luettavissa ainoastaan Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Pasilan kirjaston lehteä ei lainata kotiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Sinun pitää hankkia kirjastokortti johonkin kirjastoon, joka tarjoaa Kirjastokino-palvelun. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helle-kirjastot, Kyyti-kirjastot, Sata-kirjastot, Vaski-kirjastot ja Ratamo-kirjastot.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää palvelusta.
https://www.kirjastokino.fi/fi/faq
Hei,
näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoissa librettoa ei ole saatavana englanninkielisenä. Englanniksi libreton on kääntänyt Edward Agate ja painettuna se löytyy ainakin nuottina Cris du Monde/Der Welten Schrei/The Cries of the World. Poeme de Rene Bizet / English version by Edward Agate (tämä linkki British Libraryn kokoelmaan).
Arthur Honeggerin tuotannosta http://arthur-honegger.net-15.fr/en/lyrical-music/
Sellon kirjaston tietokoneilla Sinun on mahdollista käyttää Helsingin sanomien aikakonetta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
Palvelu toimii tietenkin myös muissa Espoon kirjastoissa.
Sieltä löytyvät uusimmat uutiset sekä Helsingin Sanomien ja sen edeltäjän Päivälehden numerot vuodesta 1889.
Henkilökunta neuvoo mielellään aikakoneen käytössä.
Sitaatti on peräisin Tofflerin artikkelista The psychology of the future hänen toimittamassaan kirjassa Learning for tomorrow : the role of the future in education (Vintage Books, 1974), jota ei ole suomennettu.
Suomessa on julkaistu paljon eläinsatukirjoja. Alla luetteloa sopivan ikäisistä suomalaisten kirjoittajien kirjoittamista eläinsatukirjoista. Joukossa on myös miesten kirjoittamia. Olisiko joku näistä oikea?
Aisopoon satuja / kuvittanut ja lapsille kertonut /Maj Lindman
Hupaisia tarinoita Metsolan väestä: Suomen kansan eläinsatuja / Raul Roine
Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria / eri kansojen sadustosta poiminut ja omaan tapaansa kertonut Martti Haavio
Jänis Vemmelsäären seikkailuja / suomeksi kertonut Anni Swan
Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä / Aili Siniluoto
Karvakuono ja Luppakorva: kuvitettu tarina kahden koiran ihmeellisistä seikkailuista /Suomen lapsille kertonut Helmi Krohn...
Antikvariaatti.net-sivuston kautta löytyy tällä hetkellä kolme myynnissä olevaa Aamu varjojen linnassa -kirjaa:
https://www.antikvariaatti.net/haku?q.type=&q.category=&q.seller=&q.language=&q=aamu+varjojen+linnassa&sort=newest
Elena Madyn Body jumper -kirjasarjan ensimmäistä osaa Vaihdokas kuvaillaan näin:
"Vaihdokas on tarina ulkokuoren alle haudatusta salaisuudesta. Päähenkilö on nuoren naisen mieli, aave elämästä joka päättyi liian varhain."
Kirjan esittely Helmet-sivuilla:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510413111&qtype=b
Sarjan toisen osan nimi on Varjo ja kolmannen Varjelija. Voisiko tämä olla muistamasi kirja?
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupunginmuseoon sekä Arkkitehtuurimuseoon, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta.
Muista käytettävissä olevista lähteistä, kuten Helsingin Sanomien Aikakoneessa olevista artikkeleista, ei löytynyt vahvistusta sille, että katto olisi varta vasten suunniteltu ilmalaivalle.
Talon piirustukset teki Lars Sonck ja se valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929. Kirjasta Herrasväen ja työläisten kaupunki käy ilmi, että Arenan kaltaisen, korttelinkokoisen asuin- ja liiketalon rakentaminen oli aikanaan suurisuuntainen hanke. Ehkä tieto siitä, että näin valtavan rakennuksen katolle mahtuisi myös ilmalaiva, on saanut ihmiset ajattelemaan, että tämä on ollut tarkoitus alunperinkin.
Yle...
Vihjeet nuori tšekkimies, juutalaistyttö ja Pavel panevat ajattelemaan Jan Otčenášekin kirjaa Romeo, Julia ja pimeys, vaikka aivan täysin se ei kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa täsmääkään. Otčenášekin Pavel ei ole sotilas, vaan nuori ylioppilaskokelas. Hän tutustuu Estheriin, kodittomaan juutalaistyttöön, joka on saanut määräyksen ilmoittautua natsiviranomaisille. Pavel kätkee Estherin isänsä räätälinverstaaseen, ja nuoret rakastuvat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5281
Valitettavavasti suomennosta ei ole olemassa. Englannin ja saksan kieliset käännökset löytyvät Åbo Akademiin kirjastosta ja ne voidaan kyllä kaukolainata meidän kirjaston kautta.
Hei,
Hämeen sanomista voisit aloittaa. Noiden vuosien numeroita on luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Lisätietoa Kansallisarkiston sivuilta https://www.arkisto.fi/
Tuolloin ilmestyi myös Hämeen kansa -lehti, joka on niin ikään luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkistossa.
Myös paikallinen ilmoituslehti Tervakosken kaiku voisi sisältää tietoa tulipalosta. Sitä on mahdollista lukea paikan päällä Tervakosken kirjastossa. Paikallislehti Kotokulma (nykyisin nimeltään Janakkalan sanomat) alkoi ilmestyä vasta 1964.
Kuunnelma löytyy mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Sen voisi tilata omaan kirjastoonsa maksullisena kaukolainana. http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/-palvelut/kaukopalvelu/
Käännösohjelmat tarjoavat koulutuksen nimelle muototoa: University of Applied Sciences theater education.
Koulutusohjelmista voi valmistua joko Master's Degree ohjelmista tai Bachelor's Degree ohjelmista.
https://www.tinfo.fi/en/Theatre_Education
Käänökseksi voisi tulla myös: Professional Qualification in Theater tai pelkästään Qualification in Theater.
Yksiselitteistä nimitystä ei siis ole. Kenties nimityksen voi tarkistaa koulutusta tarjoavalta taholta?
Kysymys osoittautui yllättävän kiperäksi, sillä vastaus riippuu täysin siitä, miten rumuus määritellään. Länsimaisen kauneusihanteen mukainen nainen kuvitellaan tyypillisesti nuoreksi, hoikaksi, pienikokoiseksi, kasvoiltaan symmetriseksi ja valkoihoiseksi. Rumuus yhdistyy tällöin voimakkaaseen poikkeamiseen näistä ihanteista. Tavallisetkin piirteet, kuten keski-ikä, tavalliset kasvot tai ylipaino, voidaan ajatella rumiksi, jos rumuudella tarkoitetaan kauneuteen assosioitujen piirteiden puuttumista. Käsitys kauneuteen liittyy myös käsitykseen sukupuolesta. Viehättävänä pidetään usein piirteitä, joita tukevat sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Esimerkiksi pitkää ja voimakasta naista voidaan joissain yhteyksissä pitää maskuliinisena ja...
