Koska näissä asioissa on kyse lähinnä siitä, mihin uskoo, ei varsinaisesti tieteelliseksi arvioitua todistusaineistoa olla. Itse ennaltamäärätyn kohtalon ja vapaan tahdon käsitettä on käsitelty paljon, joten ehkä teos The Oxford handbook of free will, Kane, Robert (toim.) Oxford University Press 2002 olisi hyvä sopiva tutkimuksen aloittamiseen. Sitä löytyy Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa, https://finna.fi/Record/helka.1717935
Kirjan voi lukea ja äänittää yksityiseen käyttöön. Mediamajassa on monipuoliset palvelut, mutta teknisten asioiden sujuvuuden (esimerkiksi millainen nauha on kyseessä) ja ajanvarauksen takia kannattaa olla yhteydessä suoraan Mediamajaan. Yhteystiedot löytyvät täältä:
kyyti.finna.fi/Content/tilat-kouvola
Tekstejä siteerataan yleensä niiden alkuperäisessä muodossa, joten kääntäminen ei ehkä ole hyvä idea. Tämä lause ei ole peräisin Aristoteleen omista teksteistä, vaan Diogenes Laertioksen kuuluisien filosofien elämäkerroista, kirja 5, 20. Diogeneen tekstissä lause kuuluu näin Aristoteleeltä kysyttäessä mitä on olla ystävä/mikä on ystävä= τί ἐστι φίλος, hän vastasi yksi mieli joka elää kahdessa ruumiissa= μία ψυχὴ δύο σώμασιν ἐνοικοῦσα. Teos löytyy alkuperäiskielellä verkosta Bibliotheca Augustanasta, https://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_post03/DiogenesLaertius/dio_ph05.html
Sana ystävyys perusmuodossa on φιλία.
Tuohon, miten hyvin nykykreikan taitaja kykenee lukemaan Aristotelesta tai Homerosta...
Asiaan ei ole varmasti yhtä ainoaa vastausta, mutta esimerkiksi buddhalainen Dalai-lama sivuaa asiaa useissa teoksissaan. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen tutustumaan esimerkiksi hänen teoksiinsa Avosydämin (Tammi, 2002), Ilon kirja (yhdessä Desmond Tutun ja Douglas Abramsin kanssa; WSOY, 2016) ja Onnellisuuden taito (yhdessä Howard C. Cutlerin kanssa; Tammi, 2000). Se on toki vain yksi buddhalainen näkemys asiasta.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden poistomyynneistä ei ole luullakseni olemassa luetteloa, ja myynti saattaa olla joskus myös kampanjaluontoista eli esillä vain tietyn ajan. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on juuri nyt poistokirjamyyntiä, mutta sitä ei ole aina. Kirjastojen poistomyyntien tilanteen saa selville ottamalla niihin yhteyttä ja kysymällä.
Eräs kollega ehdotti Inkeri Kilpisen teosta Koko kylän Tonna. Kyseisessä teoksessa sirkus palaa, ja sieltä pelastuu bernhardinkoiran pentu. Pentu jää hoidettavaksi Päivölän perheen Leena-tytölle. Tosin kirjan lopussa sirkuksen omistaja ei tule hakemaan Tonnaa pois, vaikka sellainen pelko lapsilla on kirjan alussa. Metsän joulukin järjestetään ihmisille, mutta sinne saapuu myös metsän eläimiä katsomaan menoja. Tapahtuma-aikaa ei tarkkaan kirjassa sanota, mutta voisi hyvinkin olla juuri tuota sotienvälistä aikaa.
Saat pin-koodin kirjastokorttiisi kirjaston henklökunnalta käydessäsi kirjastossa. Sinun pitää todistaa henkilöllisyytesi, joten varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjastossa_asiointi--/sivu.tmpl?sivu_id=475
En löytänyt tähän kysymykseen vastausta Facebookin tuesta ja ohjeista. Kuitenkin Facebookin omasta profiilista voi kysyä, joten suosittelen, että kysyt sieltä https://www.facebook.com/facebookapp
Ei ole, kirjastoautolla on joulutauko 23.12.-6.1. välisen ajan, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Vantaa/Juttuja_kirjastosta/Kirjastoautojen_joulutauko_231261(200121)
Oxford Learner's Dictionaries -sivulta selviää, että woods on pienempi alue kuin forest. Sitä, onko toinen sana yleisemmin käytössä amerikan- tai brittienglannissa, ei kuitenkaan mainita.
Lähde:
https://www.oxfordlearnersdictionaries.com/
Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye.
Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomalainen paikannimikirja
Nuortenosastollamme ehdotettiin teosta Young, Caroline: Aaveiden atlas: opaskirja yliluonnolliseen (1997). Siinä mainitaan pyramidit ja faaraot ja Titanic, on vampyyreja, meriaaveita ym. pieniä aavetarinoita ympäri maailman. Kirja on mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Kustaa Vilkuna kytkee Etunimet-kirjassaan Heljon yhdessä Heljan, Heljen ja Heljun kanssa nimeen Heljä, joka on yksi Helena-nimen kansanomaisista muunnoksista. Toisaalta hän huomauttaa, että Virossa nämä nimet ovat Helga-nimen toisintoja. Vielä nimipäiväkalenterissa ollessaan Heljo puolestaan oli yhdistetty nimiin Elias ja Eljas
Suomessa harvinainen Heljo oli yleisimmillään miehen nimenä vuosina 1920-59, joina sen sai 35 poikaa. Nimeä on annettu myös tytöille, mutta tavallisempi se on ollut pojilla, ja miesten nimien joukosta se löytyy myös vanhojen kalenterien nimipäivälistauksista. Tällä perusteella saattaisi ehkä päätellä Heljon sittenkin pohjautuvan enemmän Helgan sisarnimeen Helgeen tai Eliakseen ...
Valitettavasti kappaletta ei löytynyt näillä tunnusmerkeillä. Kenties jokin Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukija tunnistaisi kappaleen näiden muutaman sanan perusteella?
Tällainen loppukohtaus on ainakin Joe Rothin ohjaamassa elokuvassa Christmas with the Kranks. Vuonna 2004 valmistuneen komedian lopussa kuplavolkkari liitelee porojen vetämänä kohti taivaita. Löydät sen YouTubelta hakulauseella "Christmas with the Kranks ending scene".
Liekö tällä lauseella muuta kuin aivan kirjaimellinen merkityksensä: toivottaa joku esimerkiksi avioliiton myötä suvun yhteyteen liitetty tervetulleeksi tähän yhteisöön. Fraaseja ja sanontoja sisältävistä kirjoista ei vastaani ainakaan tullut kuin sellaisia tervetulleeksi toivottamiseen liittyviä lauseita kuin "Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan", "Tervetuloa joukkoon tummaan" ja "Tervetuloa matalaan majaani".
