Riippuu tietysti olosuhteista, missä ruumis sijaitsee. Kuivassa tai kylmässä ympäristössä ruumis voi muumioitua, mutta kosteassa ja hapekkaassa maatua nopeammin. Lisätietoa linkeistä:
https://www.ts.fi/teemat/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+ann…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luusi-haviavat-viimeisena-kuinka-ka…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumio
Linkkaamaasi kirjaa on Järvenpään kirjaston kokoelmissa yksi kappale, joka on tällä hetkellä lainassa. Voit tehdä kirjaan varauksen kirjautumalla verkkokirjastoon kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Lisätietoja seutuvarauksesta löytyy osoitteesta https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#varaukset. Jos verkkokirjastoon kirjautuminen ei onnistu, voit ottaa yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon, he auttavat sinua varauksen kanssa.
Hiki sisältää natriumkloridin lisäksi fosfaatteja (eli fosforihapon suoloja), valkuaisineita, ureaa, aminohappoja ja kaliumkloridia. Lisäksi seassa saattaa olla pieniä määriä mm. rautaa, nikkeliä ja lyijyä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiki
https://www.thoughtco.com/chemical-composition-of-human-sweat-or-perspiration-604001
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "lintu vai kala" -sanontaa käytetään pohdittaessa, mikä tai millainen joku pohjimmiltaan on. Erkki Karin Nykysuomen idiomisanakirjassa sanonnalle tarjotaan myös merkitys "mikä hän on miehiään". Joku henkilö voidaan esimerkiksi kokea niin salaperäiseksi, että hänen luonteestaan, ajatuksistaan tai motiiveistaan on vaikea sanoa mitään varmaa. Tällöin voidaan ihmetellä, onko hän lintu vai kala.
Lähteet
Kari, Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja. Otava, Helsinki 1993.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa. A–K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2006.
Puolan kansallispäivää vietetään toukokuun 3. päivä sen kunniaksi, että maan perustuslaki säädettiin tuona päivänä vuonna 1791.
https://ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/heritage-label/sites/may-constitution_en
Habbo Hotel on suunnattu yli 13-vuotiaille, joten se ei ole varsinaisesti ainakaan pienten lasten paikka.
https://help.habbo.fi/hc/fi/articles/219884907-Mik%C3%A4-on-Habbo-Hotel-
Oletettavasti susiruma viittaa susien selviytymismekanismiin. Jos susi jää ansaan, se puree itse oman raajansa poikki, jotta pääsee karkuun. Suomessa se on levinnyt käyttöön pariutumismorkkistarinoiden kautta. Kun herää sellaisen ihmisen vierestä, joka on humalassa näyttänyt hyvältä mutta aamulla enää ei, tilanne on kuvainnollisesti kuin sudella ansassa: mieluummin puree kätensä irti kuin jää sen ihmisen viereen, joka käden päällä nukkuu.
https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/mistae-tulee-sanonta-susiruma-susi-kun-on-kaunis-elaein.2082153/
https://www.stara.fi/2012/09/23/muistatko-mita-susiruma-tarkoittaa/
Ennen poliittista uraansa Erkki Tuomioja nautti hetkellisestä maineesta ja kunniasta vuonna 1963, jolloin voitti suositun TV-visailuohjelman Tupla tai kuitti. HS/Archive.org: https://web.archive.org/web/20070930061016/http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Oikea+vastaus+Erkki+Tuomioja/1135223674965
Poliittisena hahmona Tuomioja nousi julkisuuteen viimeistään vuonna 1968, jolloin hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tuohon aikaan hän myös työskenteli televisiotoimittajana, ja oli täten luultavasti melko tunnettu ympäri Suomea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Tuomioja#Poliittinen_ura
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/357.aspx
Kyseiset sanat ovat yhtyeen Twenty One Pilots kappaleesta "Stressed Out". Kappale löytyy heidän levyltään Blurryface (2015)
https://www.youtube.com/watch?v=pXRviuL6vMY
Herman Rechberger on kirjoittanut kattavan Balkanin niemimaan rytmejä käsittelevän kirjan Balkania : rhythms in songs and dances from Albania, Bulgaria, Greece, The Republic of Macedonia, Romania and Serbia (Fennica Gehrman, 2015).
Muuten Suomen kirjastoista ei juurikaan löydy kirjallisuutta aiheesta. Balkanin alueen perinnemusiikkia käsitteleviä teoksia on joitakin, niissä saattaa olla hieman analyysia musiikinteoreettisesta näkökulmastakin:
Bohlman, Philip Vilas ; Petković-Djordjević, Nada: Balkan epic : song, history, modernity (Scarecrow Press 2012)
Despić, Dejan ; Jovanović, Jelena ; Lajić-Mihajlović, Danka: Musical practices in the Balkans : ethnomusicological perspectives (Institute of musicology of SASA...
Mene Helmet-hakuun https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse Tarkennettu haku. Kirjoita hakusanakenttään * (siis yksi asteriski). Valitse Kokoelma-pudotusvalikosta Kaunokirjat. Valitse Kieli-pudotusvalikosta englanti. Napsauta painiketta Hae. Avautuvan tuloslistan ylälaidassa näkyy teksti "Järjestys". Tästä kohdasta voit järjestää tuloksen relevanssin, vuoden, teoksen nimen tai tekijän mukaan.
Suosittelen tutustumista Helmet-ohjeiden ( https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) kohtaan Hakuohjeita.
Vuoden 2019 vastauksista n. 70 % on tallennettu näkyviin.
Syynä yksityisiin vastauksiin on pääasiassa tietosuoja, eli kysymykset tai vastaukset sisältävät henkilökohtaisia tietoja tai eivät sisällä tietoa, joka voisi olla hyödyksi muille kysyjille.
Kaikista vastauksista näkymättömissä on isompi määrä, koska osa varhaisimpien vastausten sisällöstä on jo vanhentunutta. Myöskin palvelun alkuvaiheessa vastaajat herkemmin jättivät julkaisematta vastauksiaan, vaikka ne olisivatkin olleet täysin julkaistaviksi sopivia.
Vastauksia on palvelussa vuodesta 1999 alkaen annettu (24.7.2020) 74160, niistä julkisessa arkistossa on näkyvissä 45812.
TE-toimisto koettaa työllistää ja aktivoida asiakasta kunnes saa tiedon tämän kuolemasta.
Joskun tieto ei tavoita toimistoa ja omaiset saattavat saada edesmenneen postia. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201711152200534052
Ikäviltä yllätyksiltä voi välttyä, jos ilmoittaa tiedon kuolemasta pikaisesti Väestötietojärjestelmään. https://stm.fi/-/tieto-kuolemasta-ilmoitettava-viipymatta-vaestotietojarjestelmaan
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
Kyseessä on Pentti Saaritsan runo sikermästä Suite mignone. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Mitä näenkään (1979). Runon voit lukea myös teoksesta Pentti Saaritsa: Runoja 1965-1982 (Kirjasyhtymä, 1983).
Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Alf Danningista löytyy niukanlaisesti tietoa.
Finna löytää kaksi artikkelia:
toinen on Inka-Maria Laitilan kirjoittama Alf Danning, taiteen unohdettuaja hiljaisia, julkaisussa: Hämeenlinna-Wanaja 1992 : 42, s. 12-15
toinen Taide-lehden numerossa 2/1946
Suomen taiteen vuosikirjassa v. 1945 on myös jotain Danningista.
Jyväskylän taidemuseon sivustolta löytyy lyhyt esittely http://www3.jkl.fi/taidemuseo/oravienaarteita/alfdanning.html
Suomen kuvataiteen verkkobibliorafia Kirjava löytää seuraavat kohdehenkilöhaulla http://kirjava.fng.fi/index.php?stype0=artist&query0=Danning%2C+Alf&soper_adv3=AND&stype_adv3=include&query_adv3=K&resultKey=0&useCounter=7&mode=executeSearch...
Hei!
Olettekin itse löytänyt erinomaiselta kuulostavia lähteitä tätä aihepiiriä koskien, joten ihan ensiksi kehotan hyödyntämään Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelua. Kaikki kolme mainitsemaanne kirjaa ovat tilattavissa neljän euron hintaan per kappale. 'Making sense of cultural revolution culture' on tilattavissa Ruotsista Tukholman yliopiston 'Frescati'- kirjastosta ( https://libris.kb.se/bib/13888783 ) ja kaksi muuta taas Kuopion varastokirjastosta. ( https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1293475 ) ( https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1808688 ) HelMet:in aloitussivulta löytyy vasemmasta yläkulmasta 'kirjastot ja palvelut' ja sieltä 'kaukopalvelu', josta löytyy täytettävä ja sähköisesti...
Kirjastojen tavallisilla asiakaskoneilla tämä ei onnistu, mutta Myllypuron mediakirjastosta ja Oodista löytyvät tarvittavat laitteet.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto/Palvelut/AVstudio(545)
https://www.oodihelsinki.fi/palvelut-ja-tilat/palvelut/
https://varaamo.hel.fi/search?date=2020-07-15&purpose=photo-and-audio&unit=tprek%3A51342
