Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy muutamia tietosuojaa käsitteleviä lehtiä:
- Tietosuoja
- Turvallisuus
- Turvallisuus & riskienhallinta
- Macworld
Alla mainittu lehti on hankittu moniin yliopistokirjastoihin:
Computers & security: http://www.journals.elsevier.com/computers-and-security/
Heikki Marjasesta ei löydy juuri lainkaan tietoja. Kustannusliike Kariston sivuilta http://www.karisto.fi (kustannusliike > kirjailijat) löytyy seuraava teksti: "Heikki Marjanen (s. 1958) asuu perheensä kanssa Espoossa ja työskentelee monikansallisessa yrityksessä. Hän on ollut mukana vapaaehtoisessa nuorisotyössä yli kaksikymmentäviisi vuotta. Heikki Marjasella on vankka partiolaistausta, ja hän harrastaa edelleen retkeilyä ja vaeltamista sekä veneilyä, merta ja musiikkia." Marjanen on kirjoittanut toistaiseksi vain yhden kirjan: Hessu ja Keke ja Amazonin arvoitus. Hänestä ei vielä ole tietoja hakuteoksissa. Lehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Jos haluat tietoa joistakin muista nuortenkirjailijoista, kannattaa katsoa internetistä...
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Lisää tietoa etunimistä voit kysyä lähikirjastostasi.
Katherine Applegatesta löydät tuoretta tietoa upouudesta kirjasta, jonka nimi on Ulkomaisia nuortenkertojia 1:Goosebumpsien kauhusta tylypahkan taikaan. Kysy kirjastostasi myös Tyyris Tyllerö-lehden numeroa 2001: 3, lehdessä on artikkeli Animorphs- kirjoista.
Muuta suomenkielistä aineistoa löytyy huonosti, mutta jos uskallat sukeltaa englannin kieleen, voisit kokeilla vaikkapa osoitetta http://place.scholastic.com/Animorphs/apple.htm .
Paperiset merikartat ovat käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa; niitä ei saa kotilainaksi. Sähköisessä muodossa kirjastolla on CD-Merikartta L Lappeenranta-Savonlinna sekä pääkirjastossa että Lauritsalan ja Voisalmen kirjastoissa ja sen voi lainata kotiin asti. Ajantaiset saatavuustiedot voi tarkistaa kirjaston tietokannasta http://weborigo.lappeenranta.fi/.
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa sivustossa Opintoluotsi on tietoa kirjastoalan koulutuksista: http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/yhteiskuntatie… , jossa Tieto- ja kirjastopalvelu on Liiketalouden perustutkinnon alla. Opiskelemaan haetaan yhteishaulla, tänä keväänä hakuaika on 27.2.–16.3.2012. Merkonomin tutkinnolla valmistutaan tällä koulutusohjelmalla kirjastovirkailijaksi.
Koulutusnetistä, jonka linkki on myös Opintoluotsin sivulla, löytyvät liiketalouden perustutkinnon alta ne oppilaitokset, joissa tänä vuonna alkaa tieto- ja kirjastopalvelualan opetus: http://www.koulutusnetti.fi/ , mm. Haapaveden Opistossa ja Koulutuskeskus Salpauksesa Lahdessa.
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Koska sukunimi ”Halonen” on väestörekisterissä, se on suojattu. Suojaus ei tosin estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Aikoinaan Suomalaisuuden liitto julkaisi teosta ”Sukunimiopas; Suojatut sukunimet”. Sillä ei kuitenkaan ole mitään juridista merkitystä. Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan lisää suojatuista...
Suomussalmen kunnankirjasto on koonnut tietoa Ilmari Kiannosta.
Löydät sivulta myös hänen elämänvaiheensa
http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/
Kiannosta löytyy kattava vastaus etätietopalvelun arkistosta, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4377&arkisto=true#H… .
Tilastokeskus tiedottaa internetsivullaan, että vuonna 2006 lakkautettuja oppilaitoksia oli mm. Kärkkäälän koulu, Suonenjoki. Koulusta ei löydy historiikkia tai matrikkelia Fennica-tietokannasta eikä Suonenjoen kirjaston hakusivulta. Suonenjoen kirjastosta voisi vielä kysyä; yhteystiedot internetissä
http://www.suonenjoki.fi/?id=373 sekä puh. 044-758 1467
Koulutoimistosta voisi myös kysyä apua.
Suonenjoki Koulutoimisto
Kirkkokatu 1 B
77600 SUONENJOKI
fax (017) 513 3650
Kanslisti Antti Kangas 044 758 1472
Internetistä löytyy seuraava nettiosoite, josta joskus on apua
http://koulukaverit.com/kouluk/Karkkaalanala-aste/Suonenjoki/2241/2
Suonenjoen historiaan liittyviä kirjoja voi tiedustella kirjastosta. Fennica-tietokannasta (Suomen...
Tammen Kultaisista kirjoista ei löytynyt tarinaa murmeleista. Voisikohan kyseessä olla kuvakirja Murmelityttö Ruusu. Kirja kertoo vuoristossa elelevästä murmeliperheestä. Kirja löytyy Lahden pääkirjaston lastenosaston varastosta (85.22 Muller, Gerda: Murmelityttö Ruusu, julkaisuvuosi 1977).
Kirjastokorttinne lisäksi tarvitsette kirjastokorttiinne liitettävän tunnusluvun. Sen saatte asioimalla jossakin Kymenlaakson kirjastossa.Kirjastokortissanne oleva numerosarja on käyttäjätunnuksenne verkkokirjastossa.
Lainoja voi olla yhteensä 40 kappaletta. Cd-levyissä ei ole erillistä rajoitusta, joten niitä voi olla lainassa tuo 40 kappaletta, jos muita lainoja ei ole.
Kuurojen liitto kertoo internet-sivuillaan, että ”tarkkaa lukumäärää kuuroista Suomessa ei ole saatavilla”.
http://www.kl-deaf.fi/Page/d482c6d9-2841-47df-be2f-d9a3b889b808.aspx?gr…
Tämä johtuu siitä, että kuurojen määrää ei tilastoida mitenkään. Erilaisista yhdistysten jäsenrekistereistä ja vastaavista voi saada suuntaviivoja, mutta yksi henkilö voi hyvin kuulua useaan yhdistykseen tai olla kuulumatta yhteenkään. Myöskään viittomakieltä käyttävien perusteella on vaikeaa päätellä kuurojen määrää, sillä kaikki kuurot eivät välttämättä käytä viittomakieltä ja toisaalta osa viittomakieltä käyttävistä on kuulevia. Rajoja on myös vaikea vetää täysin kuurojen tai muuten kuulovammaisten kesken.
Samalla sivulla Kuurojen liitto myös mainitsee...
MARI = lyhentymä Mariasta. MARIA = heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
PAULIINA = Saksan katolilaisilla Paulinan päivä on 13.3. muistona autuaasta Paulinasta (k. 1107), luostarinperustajana muistetusta prinsessasta. Lisäksi kirkollinen perinne tuntee kolme tämännimistä marttyyriä vanhalta ajalta.
SATU = ilmeisesti ruotsin Saga (=satu)-nimen vaikutuksesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt uusi etunimi. Nimeä luotaessa on ajateltu lapsen kykyä elää satujen maailmassa, mutta jotkin vanhemmat ovat myös voineet kokea lapsen syntymän kuin satujen todellistumisena.
JULIA = Juliuksen sisarnimi. Pyhimyksen nimi katolisissa maissa.
Lähde:...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoihin on tällä hetkellä tilattu kyseistä kirjaa yhteensä 177 kappaletta. Kirjat tulevat kirjastoihin lähipäivinä. Kun ensimmäinen on viety rekisteriin, siitä voi tehdä varauksen esim. verkkokirjaston http://www.helmet.fi/ kautta.
Lähin Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste Sinulla taitaa olla Ruoholahden lastenkirjasto osoitteessa Santakatu 6. Kirjasto on auki koulujen lukukausien aikana seuraavasti:
maanantai 13:00 - 19:00
tiistai 12:00 - 16:00
keskiviikko - torstai 13:00 - 19:00
perjantai 12:00 - 16:00
Toinen lähikirjastosi on Rikhardinkadun kirjasto osoitteessa Rikhardinkatu 3. Sen aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Aivan keskustassa on vielä Kirjasto 10, joka toimii Postitalossa osoitteessa Elielinaukio 2 G. Kirjasto 10:n aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 8:00 - 22:00
perjantai 8:00 - 18:00
lauantai - sunnuntai 12:00 - 18:00
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät...
Tampereen kaupunginkirjastossa on teos Hirsch, James S.: Hurricane : the miraculous journey of Rubin Carter (Houghton Mifflin 2000).
Kirjan voi kaukolainata. Tarkemmat kaukopalveluohjeet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi ->linkki Kaukopalvelu.
Hakusanalla aleksitymia löytyy esim. useita viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta, esim:
Depressiopotilaiden tunneilmaisu elpyy masennuksen lievittyessä (Duodecim 2002:2)
Aleksitymia ja masentuneisuus (Psykologia 2001:5)
Keho ja mieli hälytystilassa (Kotilääkäri 2001:2)
Sanat, tunteet ja terveys (Duodecim 1999:18, myös Internetissä sivulla http://www.duodecim.fi/aikakauskirja/articles/d91013.htm)
Aleksityymikon tunteille ei ole sanoja (Anna 1997:27)
Lehdet ovat saatavissa ja tietokantaa voi itsekin käyttää kirjastossa.
Maakuntakirjastojen yhteisluettelo Mandasta löytyi suomenkielinen teoskin, Matti Joukamaan Aleksitymia - ei sanoja tunteille, joka voidaan tilata kaukolainaksi.
