Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.
Kirjaston kokoelmissa olevista kirjoista ei vielä löydy paljoakaan tietoa hybridiautoista. Tekniikan alan lehdissä vuosilta 2010 ja 2011, esim. Tekniikan Maailma ja Tuulilasi, on esitelty useiden eri automerkkien hybridiautoja. Lehdet on lainattavissa kirjaston lehtilukusalista.
Kangasalan kirjaston kokoelmissa on kirja Energia Suomessa: tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset vuodelta 2004. Siinä on selitetty hybridiauton tekniikkaa.
Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
Erilaisia kirjaston palveluihin ja kirjastoautoon liittyviä asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita etenkin ammattikorkeakouluissa. Opinnäytteitä löytyy esim. Google Scholarin avulla. Niiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua.
Entä asiakastyytyväisyys ja palvelun/asiakaspalvelun määrittely osana tutkimustasi?
Voit etsiä kirjastoautot asiakastyytyväisyys https://scholar.google.fi/ tai hakeutuvat kirjastotyö. Suoraan oman työsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt.
Kirjapaketti asiasanalla tuli tutkimus, jossa käsitellään kirjastopalveluita ikääntyneille Kangasalan asiakkaille http://tampub.uta.fi/handle/10024/97061 sekä kirjavinkkausta koskeva "Lukemattomat kirjat, lukematon nuoriso : lukutottumuskysely ja kirjavinkkaus toiselle...
Kyseessä voisi olla Siv Widerbergin kuvakirja Olipa kerran isä ja äiti (WSOY, 1988).
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa kerrotaan kirjan juonesta näin: "Lillin ja Lallin isä ja äiti eivät halua tehdä sitä mitä pitäisi vaan kaikkea muuta: leikkiä ruoalla, potkia palloa kadulla, leikkiä tyynysotaa nukkumaan mennessä. Roolit ovat aivan nurinkurin! Ilman lapsia kodin arki ei sujuisi lainkaan."
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Tieteen kuvalehdessä 2/2004 on vastattu kysymykseen näin:
"Kreikkalaisessa kirjoitusjärjestelmässä kysymysmerkkinä käytetään ;-merkkiä. Jostain syystä sitä ei haluttu ottaa latinalaiseen merkistöön. Mm. englantilaisen Sussexin yliopiston kielitieteen professori Larry Trask on esittänyt, että kysymysmerkki juontuu keskiaikaisesta tavasta merkitä latinankielisen kysymyslauseen perään kirjainyhdistelmä Qo, jolla viitattiin alun perin etsimistä mutta myöhemmin myös kysymystä tarkoittavaan quaestio-sanaan. Ajan mittaan Qo:n kirjoitustapa yksinkertaistui. Se alkoi näyttää aaltoviivalta, jonka alapuolella oli piste: ~. Jostakin syystä aaltoviiva ryhdyttiin kirjoittamaan pystysuoraan, jolloin syntyi nykyinen kysymysmerkki."
Artikkeli löytyy myös...
Laulu on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä "Mitä sitä rahhaa säilömään". Se alkaa: "Reissusällin lempi se on rämäkän puoleista". Se sisältyy mm. Mika Sundqvistin lp-levyyn Hormoonihiiret (M & T Tuotanto, 1982, M & T MTLP-29). Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan laulu on julkaistu myös erinäisillä C-kaseteilla, mutta ei CD-äänilevynä. Laulu löytyy tällä hetkellä myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=L72huTltbiI).
Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
Sanat löytyvät Maija Konttisen Koulutiellä-nimisestä teoksesta vuodelta 1938. Sitä on saatavilla esimerkiksi HelMet-kirjastoista (Pasilan kirjaston varastosta).
Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arenen (http://www.arene.fi/ ) mukaan Opetusministeriön alaisista ammattikorkeakouluista kuntaenemmistöisiä osakeyhtiöpohjaisia on 6 ja yksityisomisteisia osakeyhtiöiden ylläpitämiä on 4 ammattikorkeakoulua.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(...
Suomen Raymond Chandleriksikin kutsuttu Markku Ropponen kirjoittaa Jyväskylään sijoittuvia jännitysromaaneja yksityisetsivä Otto Kuhalasta, joka on entinen poliisi. Tähän mennessä Kuhala-dekkareita on ilmestynyt viisi:
Puhelu kiusaajalta (Tammi, 2002)
Kuhala ja musta juhannus (Tammi, 2003)
Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)
Linnut vaikenevat, Kuhala (Tammi, 2005)
Kuhala ja takapihojen tuonenvarjo (Tammi, 2006)
Lisätietoja kirjailijasta saa esimerkiksi kustantajan kirjailijaesittelystä http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=5898&VID=default&SID=27825172514897… ja Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=815&lang=FI
Sigmund Freudin essee Der Wahn und die Träume in W. Jensens ’Gravida’ (1907) löytyy Mirja Rutasen suomentamana teoksesta
Freud, Siegmund: Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta. Love kirjat 1995.
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&searchscope=9&SORT=DZ/Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=uni+ja+is%C3%A4nmurha/1,1,1,B/frameseta&FF=Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&1,1,/indexsort
Aiheesta löytyy useita nimekkeitä, mm:
Focus on South Africa, ed. by Viviane de Klerk.
Mccormick, Kay: Language in Cape Town's district six. Language in South Africa, ed. by Rajend Mesthrie.
Smit, Ute: A new English for a new South Africa?
Kirjat saatavana Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta ja Åbo Akademin kirjastosta.
