Elizabeth Walker on tiettävästi salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen Elizabeth Rotter. Kirjailija on julkaissut teoksia myös pseudonyymeillä Elizabeth Neff Walker sekä Laura Matthews. Rotter on kirjoittanut kymmenittäin enimmäkseen historiallisia ja nykyaikaan sijoittuvia rakkausromaaneja – ja jo 1980-luvun vaihteesta asti. Viimeisimmän teoksensa hän on ilmeisestikin julkaissut vuonna 2004. Varsinkin nimellä Laura Matthews hän on ilahduttanut lukijoitaan yli 30 romanttisella tarinalla 1800-luvun alun Englannista, sijaishallitsijan aikakaudelta.
Valitettavasti en onnistunut kaivamaan esiin Rotterin syntymäaikaa tai muitakaan viitteitä hänen iästään. Kirjailijalla ei kaiketi ole omia kotisivuja, eikä häntä ole oikein esitelty...
Kysymyksesi koski HelMet-kirjaston uusia uutuusluetteloita.
Uutuusluettelo päivittyy automaattisesti kerran päivässä, noin klo 22. Mikäli päivällä kirjaston valikoimaan on tullut esim. uusi suomenkielinen aikuisten jännitysromaani, se ilmestyy silloin sekä aikuisten suomenkielisen kaunokirjallisuuden ja suomenkielisen jännityskirjallisuuden listaan. Uutuusluettelon päivittyminen on siis miltei reaaliaikaista ja riippuu siitä, millaista aineistoa kyseisenä päivänä kirjastoihin on tullut. Kirjat pysyvät listalla 30 päivää, uusimmat ylimpänä. Selvittelemme tällä hetkellä sitä, saammeko listaan näkyviin myös tuon kirjan saapumispäivän, siitä on ollut enemmänkin toivomuksia. Kappalemäärästä sen sijaan ei ole aiemmin tullut toivomuksia (ainakaan...
Ruotsin suurin kioskiketju on Pressbyrån. http://www.pressbyran.se/om-oss/organisation/
Pressbyrålla ja R-kioskilla on nykyään yhteinen omistaja, norjalainen Reitangruppen.
Saksan suurin kioskiketju on ollut CC (Convenience Concept). Sen omistuksessa ovat olleet mm. Tabak-Börse, CIGO, ServiceStore DB, U-Store ja Kio –nimiset formaatit. Tänä vuonna CC:n osti Valora-yhtiö, joka oli jo aiemmin hankkinut omistukseensa Tabacon-kioskit.
http://www.valora.com/de/media/newsinformation/news_00425.php
Kioskit niin Suomessa, Ruotsissa kuin Saksassakin toimivat yleensä franchising-periaatteella. Kioskinpitäjä maksaa ketjun tavaramerkin ja konseptin käytöstä. Hän taas saa apua mm. liiketoiminnan käynnistämisessä, markkinoinnissa ja koulutuksessa.
Kyseessä on Maijaliisa Dieckmannin kirja Aurajoen tyttö (1982).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Turun kaupunginkirjaston ja lähialueen yhteisestä VASKI-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/vaski
Hei!
Olet varmaankin jo katsonut aiheesta Wikipedian sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Halogeeni
Kirjastosta löytyy myös melko tuore kirja Alkuaineet (ilm. 2007), sen osat on julkaistu Helsingin Sanomien Tiede & Luonto -sivuilla 2006-07.
Jonkin verran tietoja on tietysti myös lukion kemian oppikirjoissa.
Halogeenien valmistuksesta, ominaisuuksista ja käytöstä löytyy tietoja myös osoitteesta http://www.chemistry.hut.fi/eokem/courses/ke351200/mater/halogeenit.pdf
Ununseptiumista löytyy melko vähän tietoja internetistä. Sivulla http://wapedia.mobi/fi/Ununseptium on jotakin
Juban Viivin ja Wagnerin Juhlakirja kertoo että parin ensiesiintyminen tapahtui Postipankin Kultis-lehdessä, aiemmalta nimeltään Kultapossu. Lehdessä ilmestyi kaksi kokosivun värisarjakuvaa tummahiuksisesta tytöstä ja siasta.
Juhlakirjassa on tieto, että sarjakuva ilmestyi Kultis-lehdessä viisi vuotta aiemmin kuin ensimmäinen varsinainen Viivi ja Wagner-strippi Helsingin Sanomissa 6.10.1997. Ylen sivuilla on tieto että ilmestymisvuosi olisi ollut 1993.
http://yle.fi/uutiset/viivi_ja_wagner_saivat_oman_lehden/5833847
Eli ristiriitaisia tietoja ilmestymisvuodesta on liikkeellä, todennäköisesti vuosi on ollut 1992 tai 1993.
Kultis-lehteä ei Lahden kirjastossa ole. Siitä näyttää olevan joissakin yliopistokirjastoissa ei-lainattavia...
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Suomessa julkaistuja lappi-aiheisia englanninkielisiä satukirjoja ei nyt löytynyt, alla on joitain muualla julkaistuja. Voineeko etsitty teos olla jokin seuraavista? Jos teos oli tosiaan aivan uusi kun pikkuserkkunne sai kirjan 40 -luvun lopussa, ei ao. luettelossa ole kuin yksi sopiva teos (1):
1. The enchanted forest, and other tales.
by Robert Crottet
Type: Book
Language: English
Publisher: London, Richards Press, 1949.
OCLC: 1592705
Related Subjects: Tales -- Lapland.
2. Bernatzik, Hugo Adolf.
Title Lapland / Hugo Adolf Bernatzik.
Issued 1938
3. CHISLETT, Ralph.
Title Northward Ho!-for Birds. From wild moorlands of England to moorlands and marshes of Scotland and Shetland, Öland and Lapland, etc. [With plates.]
Issued 1933
4....
Paketteja lähtee vuodessa eri puolille maailmaa kahdesta kolmeen. Palvelun käyttöä rajoittaa se, että liittyäkseen asiakkaaksi, asiakkaalla on oltava HelMet-kirjastokortti ja yhteysosoite Suomessa. Tästä johtuen palvelun käyttö ei ole mahdollista kaikille ulkosuomalaisille.
Ikävä kyllä Brussigin tuotantoa ei ole saatavilla suomeksi.
Kysymäsi kirjat ovat saatavilla ruotsiksi (Hjältar som vi ja På den kortare sidan av Sonnenallé)ja "Helden wie wir" on käännetty myös englanniksi nimellä "Heroes like us".
Runo löytyy Kyllikki Mäntylän pakinakokoelmasta pakinasta nimeltä Muistoalbumi. Se ei kuitenkaan ole Mäntylän kirjoittama, vaan pakinassaan hän kertoo sen olevan Aakkoset eli terveysneuvoja pienokaisille -nimisestä kirjasta. Kirja voisi olla tämä: Aakkoset / Zaida Eriksson-Lihr antaa terveysneuvoja pienokaisille heidän jokapäiväisessä elämässään Anna Inkeri Relanderin kirjoittamissa hauskoissa Abc-runoissa (ilmestynyt 1935) tai tämä:
Tohtori-tädin terveys-aapinen : Zaida Eriksson-Lihr jakaa tässä hupaisessa aapisessaan terveydellisiä neuvoja pienokaisille jokaisen päivän varalle (1946). Runo olisi siis ilmeisesti Anna Inkeri Relanderin kirjoittama.
Zaida Eriksson-Lihrin kirjoja löytyy ainoastaan muutamista yliopiston kirjastoista, mutta...
Kirjastojen nettisivuilta löytyy usein lukuvinkkejä. Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulla on esim. Lukudiplomin kirjalistoja, joista voisi löytyä mukavaa luettavaa, osoite on http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm. Tampereen kirjaston vinkkejä on osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Kirjaston lasten- ja nuortenosastolla käydessä kannattaa kysyä henkilökunnalta vinkkejä.
Kappale "Kaukana laaksossa" sisältyy äänitteeseen "Muistin lapsuuskevättäni / vuosisadan vaihteen lastenlauluja tallentanut ja koonnut Martta Kuikka" (1988). Äänitettä (c-kasetti) löytyy yksi kappale pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Voit tiedustella mahdollisuutta tilata äänite kaukolainana oman lähikirjastosi kautta. Äänitteen tarkemmat julkaisutiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=Muistin+lapsuuskev%C3%A4tt…
Tommi on yleinen nimi ja Tommi-nimisiä on yli 15000 Suomessa, josta yksi on nainen.
Voit tarkistaa nimen yleisyyttä Väestörekisterikeskuksen nimihausta.
Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Tommi on muunnelma Tuomakseta, joka on raamatullinen nimi.
Eevert on pohjoissaksalinen lyhentymä Eberhardista ja tarkoittaa "pelkäämätön kuin villikarju".
Aino lienee suomenkielinen muunnos Annasta, joka on kreikkalinen muunnos heprean Hannasta joka tarkoittaa "Jumala on armollinen"
Maija on kansanomainen muunnos Mariasta, joka on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
The valley of fear on ilmestynyt suomeksi 1915 kahdessa osassa:
Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus. 1, Murhenäytelmä Birlstonen kartanossa ja
Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus. 2, Salaseuralaiset.
Suomentaja on ollut Timo Tuura.
Lähde: Fennica
Kirja-arvosteluja löytyy hyvin sivustolta www.kritiikkiportti.fi. Kritiikkiportti.fi on verkkosivusto, joka sisältää linkit suomalaisten sanoma- ja kulttuurilehtien verkkosivuilla julkaistuihin taidearvosteluihin. Kritiikkejä voi hakea taiteenalan, lehden, kriitikon tai hakusanan mukaan. Hakuikkuna on sivustolla oikeassa yläreunassa.
Kun hakuikkunaan kirjoitetaan esim. teoksen nimi ”Via Merulanan sotkuinen tapaus”, saadaan linkit kahteen arvosteluun. Toinen linkki on virheellinen, mutta toinen on ajan tasalla ja sen suora osoite on seuraava:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Todellisuus+pakenee+murhaajaa/HS20110…
Tee haku esim. hakusanalla erotiikka aineistotietokannasta. Saat listan erottisesta kauno- ja tietokirjallisuudesta. Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Tässä joitain ehdotuksia:
Iätön ajaton erotiikka / toimittanut Joan Price
Tuhannen ja yhden yön erotiikka / Jaakko Hämeen-Anttila
Romaaneja
Kauranen Anja Sonja O. kävi täällä
Alanne, Outi Neiti N:n tarina
Henrik Tikkasen Kulosaarentie 8 ; Majavatie 11 ; Mariankatu 26
Coelho, Paulo Yksitoista minuuttia
Groult, Benoite Rakastajatar
Melissa, P Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Kallifatides, Theodoror Kaunis Alkibiades,
Lawrence, D.H. Lady Chatterleyn rakastaja,
Henry Millerin teokset, Kravun kääntöpiiri...
Kirja tilataan kirjastoon. Kirjan, jota ei ole omassa kirjastossa, voi tilata myös kaukolainaksi, kaukolainapyynnön voi tehdä verkkosivun kautta http://www.jkl.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
tai kirjastokäynnin yhteydessä. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi
Kiitos kiitoksista!
