Kirjastojen aineistotietokannoista voit hakea asiasanalla vammaisuus tai sairaus ja kohdista hakusi lastenosastolle. Myös asiasanalla kiusaaminen löydät paljon viitteitä. Jos yhdistät asiasanat vammai# ja kiusa#, saat silläkin tavoin tulokseksi 300 viitettä. .
Vammaisuutta käsitteleviä lastenkirjoja ovat mm. Willis, Jeanne: Susanna nauraa (2000); Wänblad, Mats: Pikkusiipi (1997); Linna, Pirkko: Tuomaskin käy koulua (1980).
Tein hakuja Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneillakin olevaan lehtitietokanta Ulrichswebiin, joka sisältää julkaisutietoja aikakaus- ja sanomalehdistä eri puolilta maailmaa. Haulla didactics ei relevantteja osumia tule, mutta alla olevalla haulla (advanced) saadaan 17 osumaa.
Keyword: foreign languages; Language: English ; Serial Type: Academic/Scholarly; Features; Online-full text OR Online-full content
Poimin oheen viitteisiin sisältyneet kuusi arviolta parasta linkkiä:
http://eltj.oxfordjournals.org/
http://e-flt.nus.edu.sg/main.htm
http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0015-718X
http://nflrc.hawaii.edu/rfl/
http://www.frenchtennessee.org/tfltajournal.pdf
http://www.tesl-ej.org/wordpress/
Helmet-kirjastokortilla ja...
"Emili eller en afton i Lappland" (Emili eli ilta Lapissa) löytyy kokonaisuudessaan teoksesta Franzén, Frans Michael: Skaldestycken 4, 1832. Runoelma on laaja, 102 sivua, eikä sitä ole kokonaan suomennettu. Sen sijaan siihen sisältyvä, runoilijan myöhemmin lisäämä runo "Spring, min snälla ren" eli "Juokse porosein" löytyy suomennosvalikoimista, esim. "Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia" / suomentanut Em. Tamminen, 1891. Runo on tuttu myös monista laulukirjoista Olli Vuorisen suomentamana (ja lyhennettynä).
Franzénin teoksia voi pyytää kaukolainaksi Oulun kaupunginkirjastosta. Teosten
saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Tällaisen diaesityksen liittäminen kotiseutukokoelmaan ei sinänsä riko tekijänoikeuslakia, mutta sen julkinen esittäminen on monimutkaisempi asia. Yksityiseen käyttöön saa vapaasti ottaa valokuvia lehtien julisteista yms., mutta kirjastossa tällainen kuva ei enää ole yksityisessä käytössä ja muuttuu siksi lähtökohtaisesti luvanvaraiseksi. Nimikirjoitukset eivät ole ongelma, niitä ei tekijänoikeus suojaa, mutta kopiot kuvista ovat ongelmallisia.
En näe laillista estettä sille, että kirjasto ottaa kyseisen diakuvien kokoelman vastaan. Voi olla kuitenkin perusteltua rajata käyttöä siten, että kuviin voi tutustua kirjastossa, mutta niitä ei näytetä kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
Asia ei ole oikeudenhaltijan näkökulmasta merkittävä,...
Celia-kirjaston nimi tulee sen perustajasta Cely (Cecilia) Mechelinistä, joka perusti Kirjoja sokeille -yhdistyksen vuonna 1890. Hän oli tuolloin vasta 23-vuotias.
Kirjasto valtiollistettiin v. 1978, jolloin sen nimeksi tuli Näkövammaisten kirjasto. Vuonna 2001 nimi muuttui muotoon Celia - Näkövammaisten kirjasto.
Lisää Celian historiasta:
http://www.celia.fi/web/guest/historia
Jussi Björling esittää kyseisen joululaulun O helga natt cd-levyllä En klassisk jul. Levy on tälläkin hetkellä saatavilla Kauniaisten kirjastosta. Helsingin, Espoon, Vantaan sekä Kauniaisten kirjastoilla on yhteinen rekisteri joten Helsingin kirjastokortti kelpaa Kauniaisissa. Suosittelen soittoa Kauniaisten kirjastoon, p. 505 6401. Voitte pyytää heitä lähettämään levyn johonkin Helsingin kirjastoon, jos niin haluatte.
Meillä ei ole tietoa siitä onko Sweet Valley High -kirjoja tulossa lisää suomeksi. Sitä voisi kysellä kirjakaupoista. Myöskään video- tai dvd-pakkauksina tuota sarjaa ei ainakaan meillä kirjastossa ole. Nyt tosiaan julkaistaan dvd:nä TV-sarjoja, joten saattaa hyvin olla, että myös Sweet Valley High joskus ilmestyy dvd:nä.
Alunperin baskilainen satu "Kolme aaltoa" on julkaistu vuonna 1950 kokoelmassa "Satumaailma--kuvallinen taruaarre nuorisolle 26" (Karisto, 1950). Samassa kokoelmassa oli myös kaksi muuta satua: kiinalainen "Satakieli" ja keskiaikainen "Xa Xa-luolan lukko".
Kirjaa löytyy kirjastoista mm. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta: http://www.helmet.fi/record=b1091387*fin
Voit halutessasi kaukolainata sen omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelupyyntö tulee tehdä oman kirjastosi kautta.
Voit päivittää tietosi seuraavan kerran, kun käyt kirjastossa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla. Yli 15-vuotias on vastuussa itse lainoistaan. Tämä muutos merkitään kortiin. Myös maksuihin tulee joitain muutoksia, maksuista lisää Helsingin kaupunginkirjaston sivulta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/ .
Sukututkimussanastojen mukaan (Hase, Erkki : Sukututkimussanasto, 1988 : Karskela, Sirkka : Sukututkijan tietokirja, 1987) slut tarkoittaa (kylän) loppua, talollisten (ja mahd. torpparien) jälkeen merkittyä väestön osaa.
Muuttaneesta väestöstä on omat kirkonkirjansa ainakin joiltakin paikkakunnilta. Kysymyksesi saman perheen esiintymisestä taloissa 12 ja 60 on niin spesifi, että olisi parempi kääntyä maakunta-arkiston puoleen. Siellä kehotettiin tutkimaan paikkakunnan rippikirjoista, ketkä missäkin talossa ovat asuneet. Suomen sukututkimusseuralla on historiakirjojen hakuohjelma http://www.genealogia.fi/hiski?fi , jolla voi hakea myös kylän mukaan. Seuraamalla koko kylän tietoja ilmenee, että kun kysymäsi perhe on kirjattu taloon 60...
Kaukolainaan voi tilata yleensä teoksia, joita ei ole lainattavissa mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä nettilomakkeella (ks. alla oleva linkki palvelusivustolle). Kaukolainapyynnön voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa ja Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa seitsemän euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei!
Suomen tilastokeskuksen julkaisussa "Statistics Finland; Culture and the Media 1991:1; Finnish Mass Media 1999" in tietoa sanomalehtien levikistä 1998:
Helsingin Sanomat 472 666
Aamulehti 132952
Turun sanomat 113 411
Kaleva 83 883
Keskisuomalainen 76 040
Savon sanomat 72 532
Nämä lehdet ilmestyvät 7 päivänä viikossa.
6-päiväisistä suurimmat ovat:
Ilta-Sanomat 219 103
Iltalehti 118 460
Suurin ruotsinkielinen on Hufvudstadsbladet, jonka levikki oli 1998 59 248.
Käsite kosmetiikka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa koristetta. Mutta jo esihistoriallisella ihmiset ovat koristaneet itseään.
’Kosmetiikka’ eli kauneudenhoito, jolla pyritään kauneuden säilyttämiseen ja kohentamiseen esteettisen vaikutuksen parantamiseksi, alkoi levitä vähitellen ranskasta käsin muihin maihin 1800-luvulla.
Toisen maailmansodan jälkeen kosmetiikan käyttö yleistyi kaikissa kansanluokissa.
Kosmetiikan käyttö ja kauneusihanteet ovat aina vahvasti kulttuurisidonnaisia.
Kosmetiikan käytön ja valmistuksen historiasta on hyvin lähdeaineistoa saatavilla.
Aiheeseen voi perehtyä seuraavien lähteiden avulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosmetiikka
http://www.coloria.net/historia/kosmetiikka.htm
-Rusoposkia, huulten...
Helmet-hausta ei tosiaan löydy haulla johtoryhmät kuin suomenkielisiä teoksia. Haulla johtokunnat saadaan yksi englanninkielinen kirja: The reflecting glass : professional coaching for leadership development / Lucy West and Mike Milan. Sanalla johtaminen löytyy sitten jo lukuisia englanninkielisiä kirjoja.
Helmet-haussa ruotsinkieliset julkaisut on asiasanoitettu ruotsiksi. Asiasanalla ledningsgrupper ei saada osumia, mutta ledarskap tuottaa jo paljon osumia.
Asiasanat löytyvät sanastoista YSA ja Allärs: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/i
Alan kirjallisuus löytyy parhaiten kauppakorkeakouluista. Helsingin
Kauppakorkeakoulun Helecon Mix -tietokanta antaa varmasti relevantimpia osumia. Tietokannassa on laaja asiasanoitus ja julkaisujen...
On tulossa. Se on tilattu, mutta ei vielä kirjastoissa, ilmestyykin vasta 2.10. Voit varata kirjan, kun kirjan tiedot ja kirjastot, joihin se on hankittu, näkyvät Helmet-verkkokirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
